Avainsana-arkisto: YVA-päivä

YVA-päivä 21.3.2019

Valtakunnallinen YVA-päivä järjestetään torstaina 21.3.2019 Senaattikiinteistöjen auditoriossa Pasilassa (Ratapihantie 9, Helsinki). YVA-päivän ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin.

YVA-direktiivin täytäntöönpanotavoissa suuria eroja – EIALAW 2018 -konferenssin anti

YVA-päivän yhteydessä järjestetty EIELAW-konferenssi keräsi Helsinkiin YVA:n parissa työskenteleviä asiantuntijoita ympäri maailmaa.

Arviointimenettelyn viimeaikaisia kehityskulkuja

Maaliskuun 23. päivä 2018 Tieteiden talolla Helsingissä pohdittiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) toimivuutta ja viimeaikaisia kehityskulkuja Euroopassa ja Kanadassa. Pääteemana oli uudistetun YVA-direktiivin täytäntöönpanokokemusten vertailu. Eurooppalaista YVA-keskustelua suhteutettiin Kanadan kokemuksiin. Miten EU:n jäsenvaltioiden YVA-järjestelmät toimivat uudistuneessa sääntely-ympäristössä? Mitä haasteita on kohdattu ja miten niitä on ratkaistu? Onko direktiivin uudistuksessa onnistuttu? Itä-Suomen yliopiston, YVA ry:n ja Liverpoolin yliopiston yhteistyössä järjestämä konferenssi kokosi yhteen noin 50 ympäristövaikutusten arvioinnin parissa työskentelevää asiantuntijaa niin EU-maista kuin muualtakin maailmasta. Tilaisuuden pääpuhujina olivat Euroopan parlamentin jäsen (MEP) Sirpa Pietikäinen, professori Kevin Hanna (University of British Columbia) ja professori Thomas Fischer (University of Liverpool).

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Pölönen, joka nosti esille oikeuden roolin YVA-menettelyn raamittajana sekä erilaiset YVA-sääntelyn muodot ja vaihtoehdot heikkouksineen ja vahvuuksineen. Puheenvuorossa painotettiin myös YVA-oikeuden ulkopuolisten tekijöiden, kuten organisaatiokulttuurin, ohjeistusten ja resurssien, tunnistamisen tärkeyttä YVA-järjestelmien toimivuuskysymyksiä pohdittaessa. Alustuksen johdattelevat kysymykset loivat raamit konferenssin muille puheenvuoroille, joissa samoja seikkoja pohdittiin jäsenvaltiokohtaisista näkökulmista.

YVA-sääntelyn peruskysymyksien äärellä

MEP Sirpa Pietikäinen aloitti aamupäivän YVA-sääntelyn alkuvaiheisiin ja peruskysymyksiin keskittyvällä esityksellään A Glance to the past: Experiences in implementing the original EIA Directive. Pietikäinen korosti voimakkaasti YVA-menettelyn roolia parhaana ja tehokkaimpana ennakoivana ympäristönsuojelullisena työkaluna, jonka ”parempi katso kuin katua” -tyyppistä ajattelua ei kuitenkaan aina ymmärretä oikein. Monesti YVA nähdään ennakkolupana hankkeen toteuttamiselle eikä todellista nollavaihtoehtoa ole otettu huomioon. Pietikäinen alleviivasi, että YVA:n tosiasiallinen tarkoitus ja toimivuus kärsivät, mikäli hanke nähdään YVA-menettelyn
valossa jo valmiiksi lukkoon lyödyltä ja todelliset vaihtoehdot puuttuvat. Hankekeskeisestä YVA:sta olisi Pietikäisen mukaan syytä siirtyä tarkastelemaan ympäristövaikutusten arviointia laajemmasta näkökulmasta – esimerkiksi tällä hetkellä YVA:a ei ole tehokkaasti sidottu ilmastonmuutokseen, mikä johtuu tietämyksen puutteen sijaan siitä, että tarkastelunäkökulma kumpuaa poliittisesta ajattelusta. YVA:n ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta olisi selvennettävä ja suunnattava ajattelutapaa laajemmalle skaalalle niin ajallisesti kuin menettelyllisestikin. Tämä vaatii kuitenkin sääntelyllisiä muutoksia – kuinka säännellä tehokkaasti ilman, että tarvittava joustavuus katoaa ja kuinka varmistaa ympäristövaikutusten laadukas arviointi ei vain suurissa hankkeissa mutta myös pienemmissä hankkeissa, jotka sijaitsevat herkillä alueilla?

YVA:ssa suuria EU-maiden välisiä ja sisäisiä eroja

Professori Thomas Fischer esitti ajallisen läpileikkauksen ympäristövaikutusten arvioinnista EU:ssa esitelmässään EIA in the EU: past, present and future. Poliittiseen maailmantilanteeseen ja tiedon arvon rapautumisen aikaan kytkeytyvässä puheenvuorossaan Fischer korosti ympäristövaikutusten
arvioinnissa olevan suuria eroavaisuuksia niin EU-maiden välillä kuin alueellisesti maiden sisälläkin. YVA-menettely Iso-Britanniassa ei Fischerin mukaan ole saavuttanut kovinkaan suosittua asemaa toimivuudestaan huolimatta, sillä YVA-menettely kohtaa usein vastakkainasettelua talouden kanssa. Tämä kipupiste on Fischerille tuttu. Hän kuvasi YVA:n olevan yleensä tehoton, ellei se ”satu”. Törmäyskurssi taloudellisten intressien kanssa ei ole Iso-Britanniassa ainoa YVA:n ongelma, vaan sen jalansijaa horjuttaa lisäksi jälkitotuuden aikakausi ja Brexit.

Iso-Britanniassa konsulttina toimiva Josh Fothergill (Fothergill Training & Consulting Ltd) arvioi puolestaan, että suuri määrä YVA-sääntelyä tulee häviämään Iso-Britannian osalta maan erotessa EU:sta. Fostergillin esityksen keskeistä antia olivat havainnot arviointiselostusten laajuuden kasvusta. YVA:n käyttöönoton alkuvaiheen (1987-1990) tyypillisesti alle 75 sivun arviointiselostuksista on asteittain siirrytty jopa kymmenien tuhansien sivujen selostuksiin. Hän mainitsi tiivistelmienkin olevan pisimmillään nykyisin 150 sivuisia.

YVA:n laatuun vaikuttavat monet tekijät

Konsulttinäkökulmaa YVA-uudistukseen kuultiin myös Viron ympäristöinstituutin (EKKI) edustajan puheenvuorossa. Charlotta Faith-Ell kritisoi muutosdirektiivin YVA-konsulteille asettamaa pätevyysvelvoitetta, jonka tarkoituksena on varmistaa YVA:n laatu. Faith-Ellin mukaan tehokkain tapa YVA:n laadun parantamiseen ei toteudu pelkästään asettamalla pätevyysvaatimuksia konsulteille, sillä edes pätevän konsultin tekemä hyvä YVA-raportti ei suoraan johda siihen, että hankkeessa tehtävät päätökset ovat ympäristön kannalta hyviä. Pätevyysvaatimus saattaa kuitenkin helposti johtaa siihen, että vastuu hyvästä YVA:sta asetetaan lepäämään konsultin harteille, vaikka tosiasialliset ongelmakohdat ovat lainsäädännössä, kuten ympäristövaikutusten seurannan puuttumisessa. Näin on käynyt Faith-Ellin mukaan käynyt Ruotsissa.

Hollannissa puolestaan YVA:n laadunvalvonnasta huolehtii riippumaton YVA-komissio (Netherlands Commission for Environmental Assessment) eikä muutosdirektiivin mukainen pätevyysvaatimus näin ollen komission lakimies Gijs Hoevenaarsin mukaan aiheuttanut muutoksia. Tästä huolimatta Hoevenaars tunnisti Fischerin ja Faith-Ellin tavoin ongelman, joka liittyy YVA:n alueelliseen vaihteluun – komission neuvojen maksullisuus on johtanut siihen, että pienemmillä kunnilla on vaikeuksia panostaa arviointiin laadunarviointiin.

Liian pitkälle mennyttä sujuvoittamista

Kritiikkiä liian pitkälle menevää sujuvoittamista kohtaan esitti Pietikäisen ohella dosentti Jerzy Jendrośkan (Opole University, Puola). Kun YVA:n tarkoitus on tarjota vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiselle, ei tämä ”one-stop shop” -mallissa toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jendroskan mukaan yhteensovittaminen johtaisi tosiasiallisten vaihtoehtojen puuttumiseen, ja tämän suuntaisen kehityksen sijaan tulisi tarkastella vaihtoehtoa, jossa yhden YVA:n sijaan hankkeeseen voisi tarpeen tullen kohdistaa useampia YVA-menettelyjä.

Yhteensovittaminen on koettu haasteelliseksi myös Virossa, jossa Natura-arviointi on yhteensovitettu ympäristövaikutusten arviointiin. Sääntelyltään ja laadultaan erilaisten YVA:n ja Natura-arvioinnin yhdistäminen on Siim Vahtrusin (Estonian Environmental Law Institute) mukaan johtanut prosessuaalisiin ja laadullisiin ongelmiin, ja lopputulos on monesti ollut sekava. Yhteensovittamisen sijaan Vahtrus korosti tarvetta pitää menettelyt erillään. Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää sekä YVA:a että Natura-arviointia, on yhteensovittamista tärkeämpää se, missä järjestyksessä nämä prosessit suoritetaan – ensin Natura-arviointi ja sitten YVA. Alustuksesta syntyneen keskustelun perusteella käsitykset asiassa jakaantuvat. Myös YVA:n ja Natura-arvioinnin erillään pitämistä on pidetty muissa jäsenmaissa ongelmana.

Saksassa YVA-lainsäädännön modernisointi on ollut vastahakoista

Erityisiä vaikeuksia YVA-lainsäädännön ja sen toimeenpanemisen kanssa on ollut päivän esitysten perusteella Saksalla. Tutkijatohtori Gesa Geißlerin (Berlin Instutitute of Technology) mukaan YVA-lainsäädännön modernisointi Saksassa on ollut vastahakoista eikä keskustelu muutosdirektiivin tuomista velvoitteista on jäänyt ohueksi. Alueelliset erot YVA:n täytäntööpanossa ovat suuret eikä laadunvalvontajärjestelmää tai rekisteriä vireillä olevista YVA-hankkeista ole Geisslerin mukaan olemassa. Erityisesti muutosdirektiivin 16(7) artikla on aiheuttanut vaikeuksia – mikä on relevanttia informaatiota ja mitkä hankkeisiin liittyvät seikat tulee julkistaa? Uutena kehitysaskeleena Geissler pitää liittovaltion ylläpitämän tietokannan perustamista YVA-hankkeita varten. Yhtenäistä linjaa sille, mitä ja millä tavalla YVA-hankkeisiin liittyvää tietoa tietokannassa julkaistaan, ei kuitenkaan ole saatu.

Tehokkaan YVA:n edellytykset

Prof. Kevin Hanna pohti puheenvuorossaan tehokkaan YVA:n edellytyksiä. Korostaen Kanadassa esillä olevia haasteita ympäristövaikutusten arviointiin liittyen olennaiseksi teemaksi Hannan puheessa nousi kansalaisten asema YVA-menettelyssä. Suurelle osalle yleisöstä YVA-menettely on vieras käsite eikä sen tarkoitusta ymmärretä. Tähän liittyy ongelmia niin vaikuttamismahdollisuuksien puutumisen kuin yleisen viranomaisiin kohdistuvan luottamuspulankin muodossa. YVA-sääntelyn uudistuksen myötä näihin ongelmiin on tarkoitus puuttua. Olennaista Hannan mukaan on kuitenkin ymmärtää, ettei YVA voi saavuttaa sellaista asemaa, jossa kaikki osapuolet olisivat siihen tyytyväisiä. Merkityksellisempää on se sijaan ymmärtää, mitkä YVA:n mahdollisuudet ovat ja luoda siitä luotettava, läpinäkyvä prosessi, jolla on vahva lainsäädännöllinen tausta sekä tosiasiallinen vaikuttavuus ympäristölliseen päätöksentekoon. Uudella YVA-lainsäädännöllä on haluttu luoda lisää osallistumismahdollisuuksia. Myös kestävyys- ja ilmastonmuutosnäkökulmat on tuotu vahvemmin mukaan menettelyyn.

Konferenssipäivän lopuksi paneelikeskustelussa ruodittiin YVA:n vahvuuksia ja heikkouksia eri maissa

Konferenssipäivä päättyi paneeliin, jossa oli edustus yhdeksästä EU-maasta. Paneelin puheenjohtaja prof. Fischerin evästämänä panelistit listasivat direktiivin vahvuuksia ja heikkouksia maidensa näkökulmista. Vahvuuksiksi mainittiin erityisesti seulontajärjestelmän (screening) selkiytyminen, YVA:n laadunvarmistuksen vahvistuminen ja perusteltu päätelmä. Heikkouksina mainintoja saivat erityisesti yhteisvaikutusten arviointi, seuranta ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamien, vaikka
kahden viimeksi mainitun osalta direktiivi selkeästi vahvistui. Hieman yllättäen osa direktiivin heikkouksiksi mainitusta osista (kuten direktiivin scoping-sääntely) saatettiin mainita toisessa maassa vahvuutena.

Direktiivin asettamat vaatimukset ymmärretään eri tavoin eri maissa

Sekä päivän alustukset että paneelikeskustelu ilmensivät kokonaisuutena, että kansalliset YVA-järjestelmät eroavat vieläkin verrattain paljon toisistaan ja direktiivin asettamat vaatimukset on ymmärretty osin eri tavoin eri maissa. Tämä ei sinänsä yllätä. YVA-direktiivi on uudistuksen jälkeenkin joustava minimidirektiivi ja sen muotoilut ovat osin erilaisille tulkinnoille avoimia. Direktiivi jättää suurehkon liikkumavaran kansallisille variaatioille. Jäsenmaiden eroista seuraa myös se, että keskustelu puutteista ja vahvuuksista jäi osin jäsentymättömäksi. Esimerkiksi yhdentämisestä puhuttaessa kyse voi olla one-stop-shopin sijaan siirtymisestä ”seitsemästä luukusta kuuteen luukkuun”.

Ympäristömenettelyjen integroinnin kontekstit eroavat maittain. Osa maista näyttää omaksuneen täytäntöönpanossa ”one to one” -lähestymistavan, jossa direktiivin minimivaatimukset on pyritty ylittämään vain rimaa hipoen. Tämä vaikutelma jäi erityisesti saksalaisesta täytäntöönpanomallista Gesa Geißlerin esttämänä. Joissakin maissa YVA-direktiivin vaatimukset on useilta osin ylitetty jo aikaisemmin, kuten Hollannissa, ja samalla tiellä on jatkettu uuden direktiivin täytäntöönpanomallissa. Näihin edistyksellisiin kuuluu myös Suomi. Päivän esityksiin peilaten Suomea voidaan pitää omaleimaisena ja edistyksellisenä erityisesti yhteysviranomaisjärjestelmän vuoksi. YVA-menettelyä koordinoi muista maista poiketen erillinen YVA-asiantuntijaviranomainen. YVA:n laadun näkökulmasta hyvä niin.

Vuoden parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä

YVA ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivässä Helsingissä 22.3.2018.

Hyvä YVA -palkinto

Hyvä YVA -palkinto myönnettiin Nord Stream 2 AG:lle Suomen osuuden YVA-menettelystä koskien merenalaista maakaasuputkilinjaa Itämeren poikki Venäjältä Saksaan. Nord Stream 2 -putkilinjan vaikutusten arviointi pohjautui pitkälti jo käytössä olevan Nord Stream -putkilinjan vaikutusten arviointiin, josta saadut mielipiteet, lausunnot ja yhteysviranomaisen lausunto oli otettu erittäin hyvin huomioon vaikutusten arviointia tehtäessä.

Nord Stream 2 -hankkeessa on kyse kahden maakaasuputken asentamisesta Itämerenmeren pohjaan Venäjältä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvesien kautta Saksaan. Reitin pituus on noin 1200 km. Hankkeeseen kuuluvat mm. putkenlasku, ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus, putkijärjestelmän käyttöönotto, käyttö ja käytöstä poistaminen. Putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä seuraavat nykyistä Nord Streamin maakaasuputkilinjojen reittiä. Reitti ei ulotu Suomen aluevesille. Reitin pituus Suomen osuudella on 378 km. Hyvä YVA -palkinto koskee nimenomaan reitin Suomen osuuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Arviointiselostus on hyvin laadittu, ja se sisältää runsaasti tietoa hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Hankkeessa on selvitetty myös vedenalaisia meluvaikutuksia, joita ei vielä ensimmäisessä putkihankkeessa selvitetty. Raportointijärjestelmä on selkeä. Arviointiaineisto sisältää erittäin paljon liitteitä, joista selviää mm. niin osallistumisen järjestäminen ammattikalastajille ja rannikon asukkaille kuin vaikutukset merinisäkkäille ja sedimenttien leviämiseen. Se on ollut välttämätöntä arviointiselostuksen jo muutenkin suuren koon takia. Haittojen lievennyskeinoja on mietitty harkiten ja esitelty kattavasti, jotta haitalliset vaikutukset mm. merieläimistölle ja laivaliikenteelle jäisivät vähäisiksi. Myös yhteysviranomainen on ollut arviointiin tyytyväinen, mm. vedenalaisten meluvaikutusselvitysten laajuutta ja siitä saatuja pidetään erittäin hyvinä. Arviointi on kohdistettu hankkeen kannalta keskeisiin vaikutuksiin.

Arvioinnissa tuli esille vain kaksi pientä puutetta: pohjatroolaukselle koituvat haitat silloin, kun putken jännevälin takia putki on välillä ilmassa epätasaisessa merenpohjassa, ja merenpohjalla olevien ammusten raivaamisen vaikutukset Natura 2000 -alueille. Muut lupahakemusten lisäselvitystarpeet selviävät sitten, kun reitti on valittu ja rakentamissuunnitelmat on laadittu. Nord Stream 2 -hankkeessa on hankkeen rajat ylittävien vaikutusten osalta kuultu Itämeren rannikkovaltioita Espoon sopimuksen mukaisesti. Suomessa kuulemisesta on vastannut ympäristöministeriö. Espoon sopimuksen velvoitteet on hoidettu erittäin hyvin.

Nord Stream 2 -hankkeen luvista on tehtävissä tarvittavat lupapäätökset vaikutusten arvioinnin tuottaman tiedon pohjalta. Ympäristövaikutusten arviointi ei ole kannanotto itse hankkeen puolesta, sen tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Mahdollinen poliittisten vaikutusten arvioiminen ei kuulu yva-menettelyyn, niitä arvioidaan hankkeen muissa yhteyksissä. Palkitun YVA-menettelyn hankevastaava on ollut NordStream 2 AG, YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ja yhteysviranomainen Uudenmaan ELY-keskus.

Hyvä SOVA -palkinto

Hyvä SOVA -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto maakuntaohjelman 2018-2021 ympäristövaikutusten arvioinnista. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa (SOVA) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä.

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018-2021 esittää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Maakuntaohjelmaa laadittiin muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä.

Maakuntaohjelman arviointiprosessia ja sen ohjaamista varten perustetiin sidosryhmistä koostuva SOVA-ryhmä. Ryhmän työskentelyn painopiste oli SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on huomioitu myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi on pyritty pitämään koko ajan mukana ohjelman valmistelussa. Arviointiprosessin tavoitteeksi oli asetettu perinteisen toimenpiteittäin rakentuvan taulukon sijasta maakunnan erityispiirteet huomioiva näkökulmatarkastelu. Ohjelman valinnoissa ja työstämisessä on peilattu kutakin tilannetta vaikutusten arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristönäkökulmat olivat Saimaa ja muu järviluonto, ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne ja pohjavedet. Kulttuurinäkökulmat ovat kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö. Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa ihmisten hyvinvointiin. Vaikutusten arviointi toteutettiin käytännössä siten, että ohjelmatyön aikana valintoja tehtäessä tarkasteltiin toimenpiteen vaikutuksia näihin arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristövaikutusten arviointi oli hyvin suunniteltu ja sen tarkkuustaso vastaa maakuntaohjelman tarkkuutta. Vaikutukset Saimaaseen ja muuhun järviluontoon on kuvattu hyvin. Saimaan suuri merkitys maakunnalle on ansiokkaasti nostettu esille ympäristöselostuksessa. Etelä-Karjalan liiton työssä vaikutuksia ei arvioinut yksi virkamies, vaan sitä varten on perustettu SOVA-ryhmä, jonka rooli on ollut arviointiprosessissa keskeinen. Sova-ryhmä ei ole koostunut vain maakuntaliiton omasta väestä, vaan siinä on ollut edustettuna myös maakunnan kaupunkien ympäristötoimet ja ELY-keskus. Palkittavassa työssä on onnistuttu kehittämään SOVA-arvioinnin menetelmiä.

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto myönnetään vuonna 2018 Tuukka Pahtamaalle, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti YVA-yhteysviranomaisen tehtävissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Viime vuosina häntä on työllistänyt erityisesti tuulivoima- ja turvehankkeet, joiden lukumäärä määrä on ollut poikkeuksellisen suuri.

Palkitsemisen perusteena on Pahtamaan pitkäaikainen kokemus YVA-yhteysviranomaisena ja toimiminen erittäin haastavissakin hankkeissa. Pahtamaa on ollut yhteysviranomaisena aina YVA:n alusta vuodesta 1994 lähtien ja luotsannut menestyksekkäästi kymmenittäin YVA-prosesseja. Hän onkin ehkä kokenein yhteysviranomainen niin hankkeiden lukumäärän kuin tehtävänsä keston perusteella. Pahtamaa on myös osallistunut useisiin YVA-menettelyä kehittäviin työryhmiin uransa aikana. Parhaillaan hän on mukana suunnittelemassa YVA-tehtävien organisointia uudessa valtiohallinnossa.

Yhteysviranomaisten piirissä häntä pidetäänkin arvostettuna asiantuntijana, joka on auliisti opastanut muita. YVA-konsulttien piirissä hän on tunnettu paitsi kokeneena asiantuntijana, myös ihmisenä, jonka kanssa vuorovaikutus toimii sujuvasti, mikä puolestaan mahdollistaa parempien YVA:en laatimisen.

Kiitämme kovasti Pahtamaata kuluneista vuosista ja toivomme myös tulevaisuudessa yhtä antoisaa yhteistyötä sekä onnea ja menestystä tuleviin koitoksiin!

Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita vuorovaikutuksessa

Tämä artikkeli on lyhennelmä YVA-päivän paneelikeskustelusta:

Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Hanna Herkkola, Yva ry:stä

Paneelin keskustelijat olivat: Minna Tontti, ympäristöasiantuntija Gasum Oy;  Elina Hiltunen, futuristi ja toimitusjohtaja What’s Next Consulting Oy; Leena Eerola, ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus;  Riikka Hackselius-Fonsén, CEO, Senior Strategic Planner, Brand Agency Punda; Anna-Katri Räihä, ympäristöasiantuntija, Pöyry Finland Oy

Keskustelun avasi vetäjänä toimiva Hanna Herkkola toteamalla, että ”hupsis, kaikki keskustelijat ovat naisia”. Tähän Anna-Katri Räihä kertoi, että ympäristökonsultoinnin puolella on paljon enemmän naisia töissä kuin miehiä. Samoin kertoi Leena Eerola ympäristöhallinnon puolelta. Keskustelijat miettivät onko sukupuolijakaumalla ympäristöasioissa oikeastaan merkitystä? Elina Hiltunen totesi, että ehkäpä kyseessä on sellainen ”tiedettä tytöille” lähestyminen ympäristöasioissa, johon Leena totesi, että ainahan naisilla on ollut ”maailman parantamisen tarve”. Hymyssä suin keskustelijat siirtyivät vakavampiin aiheisiin.

Hanna Herkkola heitti ensimmäisen pallon keskustelijoille: Yhteiskunta polarisoituu. Eriarvoistetaanko ihmisiä sen mukaan osallistuvatko vaiko eivät? Mikä on ihmisen oma vastuu?

Anna-Katri lähestyi aihetta miettimällä miten ihmiset tavoitetaan, jotta saavat tiedon vaikuttamismahdollisuudesta. Kaikki eivät saa tai löydä tietoa, jolloin eivät pääse osallistumaan. Minna kertoi että heillä mietitään aina kyseisen hankkeen kohdalla sopivia tiedotuskanavia ja menetelmiä. Esimerkiksi facebook ei välttämättä tavoita kuin osan vanhemmasta sukupolvesta. Lisäksi Minnan mielestä monissa osallistumisen mahdollistavissa kanavissa, esimerkiksi somessa, pelätään turhaan negatiivistä kommentointia. Leenan mielestä ihmisten osallistuminen riippuu paljon siitä miten kyseinen YVA-hanke koetaan – onko asia kuinka tärkeä ja lähellä kohderyhmää.

Keskustelijoiden mielestä kaikille pitää suoda tasavertainen mahdollisuus osallistua. On sitten itsestä kiinni  osallistuuko.

Vaikutuskanavista some, esimerkkinä facebook, herätti keskustelua. Keskustelijat voivat kirjoittaa mitä vain facebookkiin, sitä on mahdoton valvoa koko ajan. Kaikki ovat samalla viivalla ja saman arvoisia facebookin avoimessa keskustelussa. Oltiin kuitenkin yhteisesti sitä mieltä, että hyödyt avoimesta keskustelusta ovat suuremmat kuin haitat. Eriarvoisiakin mielipiteitä pitää ja on hyvä kuunnella. Hyvillä perusteilla avoimessa keskustelukanavassa voi tulla hyviäkin ideoita YVA-menettelyyn ja hankkeen toteutukseen.

Seuraavaksi Hanna Herkkola herätti keskustelua ”arkiyvasta” ja ”innovaatio yvasta”. Tiedon epävarmuus – miten vaikuttaa vuoropuheluun?

Minna otti kopin ja kertoi, että hankkeessa pitää osata kertoa SE oleellinen viesti. Tiedottamisen pitäisi olla selkeää ja johdonmukaista. Anna-Katrin mielestä vuoropuhelua vaikeuttaa pelko – pelätään asioita, joista ei tiedetä. Keskustelijat päätyivät siihen, että eritaustoilla olevat kuuntelijat käsittelevät saatua tietoa eritavalla. Siksi on tärkeää hankkeenvetäjä kertoo asioista selkeästi. ”Epävarmuuden sietoa” tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Keskustelu siirtyi Hanna Herkkolan johdolla pohtimaan mitä vuorovaikutus oikein tarkoittaa tulevaisuudessa?

Anna-Katrin mielestä vuorovaikutus ”monikanavaistuu”. Leena toivoi, että myös perinteiset vuorovaikutuksen kanavat säilyisivät. Riikan mielestä jo nyt on näkyvissä ”avoimuuden trendi”. Elinan mielestä viestintää ei voi koskaan tehdä liian yksinkertaisesti.

YVA-hankkeiden vuorovaikutuksessa tulee esille hankalia ja vaikeasti ymmärrettäviä asioita monelle ihmiselle. Tietoa on paljon. Virtuaalitodellisuus voisi tuoda ratkaisun, yksinkertaistaa viestintää ja helpottaa vuorovaikutusta. Olisi helpompaa ”nähdä” hanke jo toteutettuna ja sitä kautta osallistua keskusteluun. Leena puhui vielä tiedotustilaisuuksien tärkeydestä – asukkaat ovat parhaita asuinympäristönsä tuntijoita.

Lopuksi oli yleisöllä mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Yleisön joukosta pienen paikkakunnan SLL ympäristöyhdistyksen edustaja kertoi, kuinka vaikeaa on ”tavallisen pulliaisen” vapaaehtoistyöntekijän ottaa kantaa YVA-hankkeisiin, kun tietoa on niin paljon. Tiedon läpikäyminen vaatii aikaa, ja tiedon ymmärtäminen usein vaikeaselkoisesta asiatekstistä vaatisi koulutusta kyseisistä asioista.

Miten tietoa voisi yksinkertaistaa, jotta osallistuminen helpottuisi? Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvetta hankkeiden tiedon yksinkertaistamiselle on. Yleisötilaisuudet, joissa on mahdollisuus kysyä sekä ja avoinkeskustelu eri tiedotusvälineiden avulla, olisivat ratkaisuja.

Yleisöstä kysyttiin myös YVA-hankkeiden vuorovaikutuksessa esille tulevasta ”pseudotiedosta” ja trolleista – ovatko kuinka yleisiä? Yleisöstä kysyttiin myös kohdennetusta ns. täsmätiedosta ja sen saatavuudesta hankkeissa. Keskustelijat halusivat tässäkin yhteydessä korostaa tiedon selkeyttämistä ja tarpeeksi monimuotoista tiedottamista. Usein pseudotieto ja trollit tulevat keskusteluihin, kun ei ole oikeaa tietoa hankkeesta. Hankkeesta vastaavan täytyy olla aktiivinen ja tarjottava tarpeeksi oikeaa tietoa. Keskusteluissa pitää olla mukana ja niissä pitää jakaa puolueettomasti tietoa. Tiedottamisen suunnittelu on kaiken vuorovaikutuksen ydin. Ihmisille pitää tulla tunne, että pystyvät vaikuttamaan osallistumisellaan – silloin syntyy hyvä YVA.

YVA-päivä 6.4.2016

Ensi vuoden kalenteriin kannattaa merkitä ke 6.4.2016 kohdalle isoilla kirjaimilla: YVA-PÄIVÄ.

Päivä pidetään Pasilassa aiempien vuosien tapaan. Päivän teema on Tulevaisuus – mukana mm. tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen. Tule kuulemaan, miten hän näkee esim. tulevaisuuden vuorovaikutusmenetelmät.

Lisätietoa päivitetään tasaiseen tahtiin YVA-päivien nettisivuille.

YVA- ja SOVA-palkinnot jaettiin YVA-päivänä 2015

Yva ry palkitsi vuoden 2015 YVA-päivänä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen YVA-menettelyn sekä Etelä-Karjalan liiton kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin. Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan –YVA-menettely sai kunniamaininnan .

Hyvä YVA ja Hyvä SOVA-palkinnot jaettiin vuonna 2014 ansioituneille YVA- ja SOVA-menettelyille YVA-päivänä 19.3.2015. Palkinnoista päättä Yva ry:n hallitus asettamansa palkintoraadin ehdotusten perusteella. 2015 palkintoraatiin kuuluivat Gilbert Koskela, Leena Lusa, Tapani Kauppinen, Janna Riikonen (pj) ja Reetta Suni. Hallitus kiittää raatilaisia.

YVA-menettelyjen osalta raati kävi läpi kaikki vuonna 2014 päättyneet menettelyt. Tammi-helmikuussa raati sai ilahduttavasti kaksi ehdotusta Hyvä YVA-palkinnon saajaksi. Molemmat ehdotukset oli saatu yhteysviranomaisilta, ja ne otettiin huomioon harkinnassa painokkaina suosituksina.

SOVA-menettelyjen arviointi on osoittautunut haastavammaksi, sillä menettelyjä ei ole koottu samalla tavalla yhteen kuin YVAt. Tästäkin syystä ehdotukset Hyvä SOVA –palkinnon saajaksi olisivat erityisen tervetulleita!

Muistathan, että ansiokasta YVA- tai SOVA-arviointia voi ehdottaa tunnustuspalkinnon saajaksi ympäri vuoden.

Hyvä YVA-palkinto: Helsingin Energian biopolttoaineiden lisääminen

Hankevastaava: Helen Oy (v. 2014 vielä Helsingin Energia)

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy

Yhteysviranomainen: Uudenmaan ELY-keskus

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Helen Oy:lle YVA-menettelystä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. YVA:ssa arvioitiin kahta päävaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoimalan rakentamista Vuosaareen tai biopolttoaineen rinnakkaispolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Vuoden 2015 aikana esille on noussut kolmas, hajautettu vaihtoehto kivihiilen käytön vähentämiselle ja lopulta korvaamiselle. Kolmas vaihtoehto ei ollut mukana YVAssa, mutta tämä ei vähennä tehdyn arvioinnin ansioita! Helenin YVAa esiteltiin myös YVA-päivänä 2015, esitysaineisto löytyy yhdistyksen sivuilta osoitteesta http://www.yvary.fi/yva-paivat/.

Biopolttoaineiden YVA-menettelyssä oli vuorovaikutukseen ja sidosryhmätoimintaan panostettu poikkeuksellisen ansiokkaasti. Hankevastaavan tavoitteena on ollut luoda vuorovaikutusmenettelyt, joiden avulla vuorovaikutusta voidaan jatkaa YVAn päättymisen jälkeenkin läpi hankkeen koko elinkaaren. Tämän varmistamiseksi käytetyt vuorovaikutusmenettelyt suunniteltiin erityisen huolellisesti. Jo vuorovaikutuksen suunnitteluvaiheessa on käytetty mm. haastatteluja, joiden avulla on selvitetty, millä tavoilla sidosryhmät haluavat tulla kuulluksi. Sidosryhmätyössä on käytetty monipuolisesti eri menetelmiä ja menestyksellisesti tavoitettu laaja joukko osallistujia. Esimerkiksi erilaisissa avoimissa yleisötilaisuuksissa ja pienryhmätapaamisissa tavattiin lähes 600 henkilöä. Hankkeesta on viestitty aktiivisesti mm. Helenin Uutta voimaa –blogissa (http://blogi.helen.fi), joka on edelleen aktiivinen viestintäkanava.

Ympäristövaikutukset on arvioitu perusteellisesti. Laaja ja monipuolinen aineisto on koottu YVA-selostukseksi, joka on yli 500-sivuisena varsin massiivinen, mutta kuitenkin havainnollinen ja rakenteeltaan selkeä. Kukin vaikutusten osa-alue on käsitelty omana lukunaan, jossa on kuvattu myös lieventämistoimia ja verrattu hankkeen eri vaihtoehtoja ko. vaikutusten osa-alueen kannalta. Selostuksen rakenteessa raati piti erityisen onnistuneena kunkin vaikutusten osa-aluetta koskevan luvun alkuun sijoitettuja koosteruutuja, jotka tiivistävät luvun asian ja helpottavat laajan aineiston silmäilevää lukemista.

Arviointimenettelyssä panostettiin myös systemaattiseen merkittävyyden arviointiin. Merkittävyys arvioitiin perustuen vaikutusalueen herkkyyteen ja vaikutuksen suuruuteen. Merkittävyyden arvioinnin menettelytapa on kuvattu yleisesti ennen vaikutusarviointiosioita.  Vaikutusten merkittävyys on perustellen arvioitu jokaiselle vaikutuskokonaisuudelle ja esitetty raportissa yhdenmukaisesti merkitystaulukolla kummallekin arvioidulle vaihtoehdolle.

Hyvä SOVA-palkinto: Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava – kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Palkinnon saaja: Etelä-Karjalan liitto

Hyvä SOVA -palkinnon saa tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnista.

1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa raati kiitti sitä, että arvioinnin yhteydessä on arvioitu vaikutukset kaavaratkaisuittain sekä tehty merkintäkohtainen vaikutusten arviointi kullekin kaavamerkinnälle erikseen. Hyvänä toimintatapana pidettiin sitä, että vaikutusten arvioinnin menetelmät ja tulokset on koottu omaan erilliseen raporttiinsa. Kaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutusten arviointi on esitetty havainnollisesti taulukkomuodossa erillisellä liitteellä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty selkeää vaikutuslistaa johdonmukaisesti läpi koko arvioinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja huomioon ottamista suunnittelussa on käsitelty vaikutusten arvioinnin yhteydessä perusteellisesti.

Vaikutusten arvioinnin erillisraportin laatua ja havainnollisuutta on parantanut sen tarkistuttaminen ulkopuolisella tarkastajalla, joka esitti kehitysehdotuksia ja ideoita raportin selkeyttämiseksi.

Kaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä.

Kunniamaininta (YVA-sarja): Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan

Hankevastaava: Kemira Chemicals Oy

YVA-konsultti: ENVIRON Corporation Finland Oy (nykyään osa Ramboll-konsernia)

Yhteysviranomainen: Pirkanmaan ELY-keskus

Varsinaisen Hyvä YVA –palkinnon lisäksi Yva ry myönsi myös kunniamaininnan Kemira Chemicals Oy:lle YVA-menettelystä Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan.

Kunniamaininta myönnettiin ansiokkaasta riskien arvioinnista ja poikkeustilanteiden vaikutusten arvioinnista YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-menettelyssä oli poikkeuksellisen laajasti arvioitu suunniteltuun toimintaan, rakentamisvaiheeseen sekä mahdollisiin poikkeustilanteisiin liittyviä riskejä. Riskien arvioimiseksi on laadittiin YVA-vaiheelle poikkeuksellisen laajat selvitykset, mm. vesistömallinnus, joka antoi uutta merkittävää tietoa. Riskien arvioinnissa hyödynnettiin myös YVA-konsultin kansainvälisiä osaajia.

Poikkeustilanteiden vaikutusarviointi ulotettiin harvinaisen laajalle tarkastelualueelle, yli maakunnan rajojen. Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia poikkeustilanteiden vaikutuksia mm. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella, jossa tuotetaan juomavesi Turun seudulle, sekä Kokemäenjokeen rajoittuvaan Natura-alueeseen. Huolellisen arvioinnin avulla tunnistettiin riskien hallinnan vaativuus hankkeen jatkosuunnittelussa.

YVA:n kehittäminen tulollaan

Lauri Tarastin johtaman arviointiryhmän 19 ehdotusta viedään lakeihin tai toimintatapojen muutoksiin

Ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävä kehittäminen on odotettavissa lähivuosina kahdesta syystä.

1.Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyy tärkeänä osana normien purkaminen ja hallinnon keventäminen. Siinä ympäristömenettelyjen sujuvoittamisella on oma osansa. Tältä osin suunnittelu aloitettiin kuitenkin jo edellisen hallituksen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen aloitteesta. Hän asetti 5.11.2014 arviointiryhmän arvioimaan ympäristöön kohdistuvien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista ja tehostamista koskevia toteuttamisvaihtoehtoja.

Tämä päätös oli merkittävä, sillä Sipilän hallitusohjelmaa laadittaessa muutoin odotettavissa ollut melkoinen puuttuminen ympäristömenettelyihin ei ollut tarpeen, koska käytettävissä oli arviointiryhmän punnitut 19 ehdotusta, jotka se esitti raportissaan 13.3.2015. Niiden toteuttaminen tullee etenemään ripeästi. Niihin sisältyy useita ehdotuksia YVA:n kehittämisestä.

2.EU:n YVA-direktiivin muutos tuli voimaan 15.5.2014 ja sen kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 16.5.2017. Muutos on melkoisen laaja ja vaatii Suomessakin YVA-lainsäädännön tarkistamista.

Ennakkoneuvottelumenettely tärkein YVA:a koskeva ehdotus                 

Pidän itse tärkeimpänä johtamani arviointiryhmän ehdotuksena ennakkoneuvottelumenettelyn soveltamista YVA-hankkeisiin. Näin voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin erilaisia vaatimuksia ja menettelyjä monilupaisessa hankkeessa ja sopia tarvittavista selvityksistä ja aikataulusta. Tiedonvaihto parantuu ja hankkeesta saadaan parempi käsitys. Ennakkoneuvottelu on luonteeltaan lupa-asiaa ennakoiva ja valmisteleva menettely eikä ole osa lakisääteistä lupamenettelyä. Se ei korvaa tai syrjäytä varsinaisen lupa-asian käsittelyvaiheita kuulemismenettelyineen. Kuuleminen ja muut laissa säädetyt menettelyt on järjestettävä normaalisti lupa-asian käsittelyssä. Ennakkoneuvottelussa ovat mukana vain hankkeesta vastaava ja ne viranomaiset, joita asia koskee. Ennakkoneuvottelu on epämuodollista eikä siinä välttämättä synny erillisiä asiakirjoja tai tehdä lopullisia päätöksiä. Siinä ei voida sitovasti ratkaista sen paremmin aineellisia kuin menettelyllisiä kysymyksiä, mutta siinä sovitaan, miten toimitaan.

Ennakkoneuvottelusta ovat hyvät kokemukset pilottihankkeesta, jossa menettelyä käytettiin Äänekosken biotuotetehtaan lupakäsittelyssä. YVA-menettely kesti 5,5, asemakaavamuutos 7,5 ja ympäristölupa 4,5 kuukautta eli reilusti alle puolet normaaleista käsittelyajoista.

Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan hakijalla olisi kaikissa hankkeissa, joissa YVA on toteutettava, oikeus pyytää ennakkoneuvottelua. Kun YVA-hankkeita oli v. 2013 57 ja vuonna 2014 45, ennakkoneuvottelu on olemassa olevien resurssien puitteissa toteutettavissa kaikissa 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen jakautuvissa hankkeissa. Arviointiryhmä ei esittänyt mitään muutoksia YVA-velvollisten piiriin.

Arvioin tämän ehdotuksen tärkeimmäksi, koska se muuttaa olennaisesti asennoitumista YVA:an. Kun nykyään YVA:a pidetään usein lupaprosessia hankaloittavana ja sitä pyritään välttämään jos mahdollista, ennakkoneuvottelun aikaansaaman lupamenettelyn huomattavan nopeutumisen myötä on odotettavissa, että yritykset tekevät parhaansa päästäkseen YVA-menettelyyn. Tämä on suuri ja YVA:n kannalta positiivinen muutos. YVA nousee sille kuuluvaan arvoonsa.

YVA ja hankekaavoitus yhteen

YVA:n ja kaavoituksen yhteensovittaminen nykyistä paremmin on ollut esillä monissa yhteyksissä. Ongelmana on erityisesti se, että saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointi saattaa toteutua sekä kaavan laatimisen että erillisen YVA-menettelyn yhteydessä. Kahdenkertainen arviointi ei ole järkevää resurssien tehokkaan käytön eikä mielekkään kansalaisosallistumisen näkökulmasta.

Arviointiryhmä ehdottaa, että jos kaava laaditaan tai sitä muutetaan tietyn hankkeen toteuttamista varten (hankekaava), YVA-menettely yhdistetään kaavoitukseen. Yhdistetyssä menettelyssä saman hankkeen vaikutuksia ei tarkasteltaisi erikseen hankekaavassa ja YVA-menettelyssä eikä YVA-menettelyyn liittyviä kuulemisia tarvittaisi, ellei ELY-keskus niitä erityisestä syystä vaatisi.

Yhdistetyssä menettelyssä YVA-lain mukainen, hankkeesta vastaavan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus olisi kaavaselostuksen osa (sen liite). Kaavaselostukseen voisi sisältyä lisäksi MRL:n edellyttämiä selvityksiä ja arviointeja toistamatta kuitenkaan samoja tietoja YVA:n kanssa. Käytännössä YVA-hankkeesta vastaava laatisi sisällöltään myös kaavan vaatimukset täyttävän arvioinnin. Mikäli kaavoitusta ohjaava viranomainen katsoisi arviointiselostuksen täyttävän myös maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, erillistä osuutta hankkeen vaikutuksista ei kaavaselostukseen tarvittaisi.

Käytännössä yhdistetty menettely tulisi esiin jätehuollon, tuulivoima- ja muun energiatuotannon, yksittäisen teollisuusrakennuksen yms. YVA:a vaativan hankkeen yhteydessä.

Natura-arvioinnista YVA-menettelyn osa

Arviointiryhmässä oli esillä useita vaihtoehtoja YVA:an liittyvien menettelyjen yksinkertaistamisesta. Arviointiryhmä ehdotti, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen toiminnanharjoittajan laatima Natura-arviointi tehtäisiin YVA-menettelyssä, jos Natura-arvioinnin tarve on tiedossa. Tämä vähentäisi eriytyneiden arviointien määrää, selkeyttäisi järjestelmää ja parantaisi samalla yleisön tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, koska luonnonsuojelulaissa ei ole säädetty kansalaisten osallistumisesta arviointiin mutta YVA-laissa on.

Samalla voitaisiin YVA-menettelyyn yhdistää nykyisin toiminnanharjoittajan laatimasta Natura-arvioinnista annettava ELY-keskuksen lausunto (luonnonsuojelulain 65 § 2 mom.). Tällöin olisi ELY-keskuksen lausunnolle asetettua määräaikaa kuusi kuukautta olennaisesti lyhennettävä, jotta YVA-menettelyn aikataulu ei venyisi. Nykyistä määräaikaa onkin pidettävä pitkänä esimerkiksi suhteessa YVA-selostuksesta annettavan lausunnon määräaikaan.

Arviointiryhmä pohti myös mahdollisuutta muuttaa YVA-menettely yksivaiheiseksi jättämällä arviointiohjelmavaihe pois. Tämän todettiin kuitenkin heikentävän olennaisesti yleisön osallistumismahdollisuuksia YVA-menettelyssä ja todennäköisesti heikentävän tehtävien selvitysten laatua. Sen sijaan arviointiryhmä ehdotti, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä koskevaa enimmäisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Se lyhentäisi hieman arviointimenettelyn keskimääräistä kestoa. Poikkeuksellisia hankkeita varten määräajan pidentäminen tulisi kuitenkin tehdä mahdolliseksi.

Arviointiryhmän työlle annettu määräaika oli hallituskauden päättymisen vuoksi vain hieman yli 3 kuukautta. Siinä ajassa ei ollut mahdollista laatia ehdotusten vaatimia lakitekstejä, vaikka Itä-Suomen yliopiston ympäristötutkijat dosentti Ismo Pölösen johdolla avustivat arviointiryhmää. Arviointiryhmän ehdotukset olivat tarkoitetut hallitusneuvottelujen pohjaksi omalla alallaan.

YVA-menettelyyn vain oleellinen tieto

Arviointiryhmä totesi, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sujuvoittamisen ja laadun kannalta on tärkeää, ettei ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sisällytetä vähämerkityksellisiä tietoja, jotka vievät tarpeettomasti resursseja ja vaikeuttavat kokonaiskuvan saamista hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Voimassa olevat YVA-lainsäädännön määritelmät viittaavat sanamuodoltaan kaikkien ympäristövaikutusten selvittämiseen ja arvioimiseen. Tämän vuoksi arviointiryhmä esitti, että YVA-lakia muutetaan siten, että siitä ilmenee selkeämmin tarve kohdentaa selvitykset niihin tietoihin, jotka ovat tarpeen hankkeen olennaisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi. YVA-lain yhtenä tavoitteena tulisi olla hankkeiden todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten tunnistaminen.

Arviointiryhmä ei ryhtynyt arvioimaan, millaisin sanakääntein edellä sanottu tulisi YVA-lakiin sisällyttää tai voitaisiinko asiaan vaikuttaa tulkinnallisin keinoin. Tämä työ tapahtuu jatkovalmistelussa.

Samoin arviointiryhmä esitti, että YVA-menettelyn ja ympäristölupamenettelyn suhdetta arvioidaan, jotta YVA-menettelyn tuloksia hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin ympäristöllisissä lupamenettelyissä.

Jatkovalmistelua ajatellen arviointiryhmä viittasi sen toiminta-aikana jo asetettuun YVA-työryhmään.

Ehdotukset eteenpäin YVA-työryhmässä

Ympäristöministeriö asetti 4.3.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotukset ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen sekä eräiden muiden säännösten muutoksiksi. Työryhmän puheenjohtajana on ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, joka oli myös arviointiryhmän jäsen ja siten vaikutti arviointiryhmän yksimielisiin ehdotuksiin. Työryhmässä on 14 muuta jäsentä, pääasiassa julkishallinnosta, mutta yksi edustaja Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja yksi Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon

1.YVA-lakiin ja –asetukseen ja muuhun lainsäädäntöön tarvittavat muutokset YVA-direktiivin muutosdirektiivin (2014/52/EU) täytäntöönpanoa varten sekä

2.ehdotukset YVA-menettelyn yhteensovittamiseksi kaavoitukseen ja ympäristöä koskeviin lupamenettelyihin.

Ehdotukset voivat koskea myös toimintatapojen muutoksia vaatimatta lainsäädännön muuttamista.

Työryhmän tulee muun ohella toimeksiantonsa mukaan ottaa huomioon Lauri Tarastin johtaman ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista arvioivan työryhmän ehdotukset sekä ELY-keskusten henkilöstövoimavarojen kehitys.

Työryhmän määräaika on 1 kohdan tarkoittamassa hallituksen esityksessä 28.2.2016 ja 2 kohdan tarkoittamassa 30.9.2016.

Voin siten luottavaisesti todeta, että arviointiryhmän ehdotusten eteenpäinmeno on jo turvattu. Kun poliittiset edellytykset näiden ehdotusten toteuttamiseen ovat olemassa, uskon, että YVA:n kehittäminen on nyt todella tulollaan.