Avainsana-arkisto: YVA-päivä

Vuoden 2019 parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä

Yva ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivillä Helsingissä 21.3.2019. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on estää ja vähentää hankkeista, suunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Caruna Oy:lle Seinäjoki-Jurva 110 kV voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinnista ja Hyvä SOVA –palkinnon sai Nokian kaupunki Koukkujärven jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavan vaikutusten arvioinnista. Henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon sai neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä.

Hyvä YVA –palkinto

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Caruna Oy:lle Seinäjoki-Jurva 110 kV voimajohdon YVA-menettelystä.

Arviointimenettelyssä on tunnistettu hankkeen kannalta keskeiset ja merkittävät ympäristövaikutukset. Vaikutusten selvittämisen perusteeksi on hankittu riittävät tiedot ympäristön nykytilasta ja tarkasteltavasta vaikutusalueesta.

Ympäristövaikutuksen arviointiselostuksessa on huomioitu varsin kattavasti vaikutukset maankäyttöön, luonnonoloihin ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostus on selkeä ja antaa vastaukset YVA-arvioinnin aikana tulleisiin kysymyksiin. Myös pysyväisvaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin on selvitetty riittävästi. Johtolinjaan kuului maisemallisesti tärkeitä alueita, joihin kohdistuvat vaikutukset on selvitetty erinomaisesti.

Erityismaininnan ansaitsee arviointimenettelyn aikainen dynaaminen suunnittelu. YVA-menettelyn aikana saatujen palautteiden ja tehtyjen selvitysten perusteella molempia vaihtoehtoisia reittejä on kehitetty. Linjauksia kehitettäessä on huomioitu mm. kiinteistörajat, liito-oravan elinympäristö, etäisyys asuinrakennuksista, näkyvyys maisemassa ja olemassa olevan voimajohto sekä tieinfran hyödyntäminen.

Voimajohtoreitin valinta on aina monen tekijän kompromissi. Reittien esisuunnittelussa on pyritty huomioimaan tekijöitä mahdollisimman tasapuolisesti.

Myös yhteysviranomainen on ollut arviointiin tyytyväinen. Lausunnossa mainitaan, että arviointiselostus on selkeä ja havainnollistava ja se antaa riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista.

Palkitun YVA-menettelyn hankevastaava on ollut Caruna Oy, YVA-konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja yhteysviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Hyvä YVA -palkinnon ottivat YVA-päivässä vastaan Jori Tervo (Caruna Oy), Suvi Järvinen (FCG Finland Oy), Mattias Järvinen (evp. FCG Finland Oy) ja yhteysviranomainen Jutta Lillberg-Puskala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus).

Hyvä SOVA-palkinto

Hyvä-SOVA -palkinto myönnettiin Nokian kaupungille. Nokian kaupungin Koukkujärven jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelylaitoksen asemakaava ja asemakaavan muutos on sovitettu erinomaisesti Koukkujärven bioratkaisuhankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

Menettely on ollut esimerkki siitä, miten kaksi hallinnollista menettelyä, asemakaavoitus ja YVA-prosessi on ollut mahdollista sovittaa yhteen siten, että kuulemiset ja yleisötilaisuudet on järjestetty samanaikaisesti. Tästä on nykyään säädetty myös 5.5.2017 voimaan tulleessa laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.

Nokian tapauksessa yhteensovittamisesta sovittiin asemakaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa helmikuussa 2016, yhteinen yleisötilaisuus oli saman vuoden syksyllä. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja Koukkujärven bioratkaisun arviointiohjelma olivat sen jälkeen samanaikaisesti nähtävillä.

Varsinainen asemakaavaehdotus on laadittu YVA-selostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen, jolloin on voitu hyödyntää vaikutusten arvioinnissa tehtyjä selvityksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tuottanut näin ajoitettuna myös asemakaavaan tarvittavan selvitysaineiston.

Yhteensovittaminen sopii hyvin yhdyskuntahuollon kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Menettelyn keskeinen merkitys on ollut siinä, että asemakaavan kaavoitusvaiheessa saatiin merkittävää tietoa hankkeen vaikutuksista ja asukkaille voitiin antaa vastauksia asialliseen tietoon perustuen. Osallisten kannalta tärkeimmät keskustelut käytiin asemakaavan aloitusvaiheessa, jolloin oli jo tietoa hankkeen vaikutuksista. Lisääntynyt tieto hankeen vaikutuksista johti lopulta siihen, että asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia eikä asemakaavasta valitettu.

Palkitun SOVA -menettelyn asemakaavan on laatinut Nokian kaupunki, hankkeesta vastaavat ovat olleet Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Nokian Vesi Oy, konsulttina Pöyry Finland Oy. Kaavaohjauksesta vastaava alueellinen viranomainen ja yhteysviranomainen on ollut Pirkanmaan ELY -keskus.

Hyvä SOVA -palkinnon ottivat YVA-päivässä vastaan Hannu Eerikäinen (Nokian kaupunki), Leena Ivalo (Pirkanmaan ELY-keskus), Ilkka Laukkanen (Nokian Vesi Oy) ja Satu Lyyra (Pöyry Finland Oy).

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto Seija Rantakalliolle

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto myönnetään vuonna 2019 Seija Rantakalliolle, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti ympäristöministeriössä YVA-lainsäädännön ja sen soveltamisen kehittäjänä niin Suomessa kuin kansainvälisissä yhteyksissä.

Seija Rantakallio on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 1996. Hän vastaa ministeriössä YVA-lainsäädännön kehittämisestä ja toimeenpanosta, alueellisten ympäristöviranomaisten ohjauksesta sekä Suomen asemoinnista EU:ssa Espoon sopimuksen toteuttamisessa. Hän on toiminut Espoon sopimusta toteuttavan toimenpanokomitean puheenjohtajana ja on tällä hetkellä jäsenenä sopimuksen johtokunnassa. Lisäksi hän on Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Suomen ja Viron kahdenvälisessä YVA-komissiossa. Hän on toiminut aktiivisesti myös pohjoismaisessa ja arktisessa yhteistyössä.

Ennen siirtymistään ympäristöministeriöön Seija Rantakallio työskenteli Tiehallinnossa ollen mukana hankkeissa, joissa ensimmäisinä toteutettiin uutta YVA-lakia. Hän on myös Tiehallinnon uraauurtavan YVA-ohjeistuksen kirjoittaja.

Seija Rantakallion panos on ollut keskeinen vuonna 2017 voimaan tulleen YVA-lain aikaansaamisessa sekä hankeluettelon päivittämisessä 2019. Työtoverit tuntevat Seijan asialleen omistautuneena, tarkkasilmäisenä ja tinkimättömänä työskentelijänä, jonka kanssa yhteistyö on sujuvaa, iloisuuden sävyttämää ja tuloksellista.

Henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon sai YVA-päivässä Seija Rantakallio (ympäristöministeriö).

Lisätietoja:

Yva ry, palkintoraadin pj Antti Puhalainen, puh 040 778 9905

YVA-menettelyjen osalta hankevastaavan ja muiden osapuolien yhteyshenkilöt yhteystietoineen löytyvät hankesivulta http://www.ymparisto.fi/seinajokijurvavoimajohtoYVA  ja Nokian kaupungin kotisivuilta.

OPINTORETKI INKOOSEEN PERJANTAINA 22.3.2019 KLO 9-15

Yva ry järjestää pe 22.3.2019 opintoretken Inkooseen syväsataman alueelle, jossa tutustumme Baltic Connector -kaasuputkihankkeeseen ja sen YVAan. Lisäksi käymme läpi Ruduksen kiviaineshanketta ja sen vuonna 2015 valmistunutta YVAa sekä Fortumin purettavan hiilivoimalan alueelle suunniteltavaa uutta maankäyttöä. Bussimatka alkaa klo 9.00 Helsingin keskustasta Kiasman edestä, ja samaan paikkaan palataan klo 15 mennessä. Bussimatka on osallistujille ilmainen. Matkan aikana nautitaan omakustanteinen lounas Inkoon keskustassa. Mukaan pääsevät 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. 

Ilmoittaudu retkelle seuraavasta linkistä. https://goo.gl/forms/5sILCdy8oZXGGJYz1

YVA-päivä 21.3.2019

Valtakunnallinen YVA-päivä järjestetään torstaina 21.3.2019 Senaattikiinteistöjen auditoriossa Pasilassa (Ratapihantie 9, Helsinki). 

YVA-päivä 21.3.2019 – OHJELMA

twitter: #yvapäivä @yvaryfi

YVA-päivän 2019 pääteemoja ovat YVA-lain muutos ja kokemukset siitä, helppolukuiset YVAt sekä tulevaisuus ja hiilineutraali kiertotalous, josta tulee puhumaan Ernesto Hartikainen, Sitran ”kiertotalousdiplomaatti” ja mainio luennoitsija, joka käsittelee viime vuosien hittitermiä, kiertotaloutta hiilineutraliteetin kautta.

 

8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8:45 Yva ry:n vuosikokous

 

9:30 YVA-päivän avaus,

Yva ry:n puheenjohtaja (valitaan vuosikokouksessa)

9:35 Aamupäivän ohjelma

9:35 Uudistunut ympäristövaikutusten arviointi – oikeudellinen liikkumatila ja luova soveltaminen

Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden professori (UEF) 

10:00 Hankeluettelon päivitys

Piia Kähkölä, hallitussihteeri (YM)

10:30 YVA-prosessin osallistumismenettelyjen palvelumuotoilu

Päivi Saari, erityisasiantuntija (YM) 

10:50 Kahvitauko

11:20 Kokemuksia uudistuneesta YVA-laista – perusteltu päätelmä,

Tuukka Pahtamaa, ylitarkastaja (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 

11:50 Round table – Kokemuksia uudesta YVA-laista – mikä muuttui?

Moderaattori: Mattias Järvinen, projektipäällikkö (wpd Finland)

Paneeli: Tuukka Pahtamaa, ylitarkastaja (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), Mika Penttilä, projektipäällikkö (Fingrid Oyj), Lauri Erävuori, johtava konsultti (Sitowise Oy), Seija Rantakallio, neuvotteleva virkamies (YM), Leena Eerola, ylitarkastaja (Uudenmaan ELY-keskus), Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden professori (UEF)

12:45 Lounas

13:45 Iltapäivän ohjelma

13:45 Teema Helppolukuiset YVAt, Videoiden ja Power Pointin käyttö YVA-menettelyissä

Timo Huhtinen, johtava konsultti (Sitowise Oy) 

14:00 Teema Helppolukuiset YVAt, Digitaalinen YVA-alusta

Eero Parkkola, johtaja, uudet liiketoiminnat (Ramboll Finland Oy) 

14:20 Finest Bay Area -tunnelihanke ja CEEQUAL-sertifiointi

Minna Tontti, Environmental Expert (Pöyry Finland Oy)

14:40 Arktinen YVA

Päivi Karvinen, projektikoordinaattori (YM) 

14:55 Kahvitauko

15:20 Rakennetaan hiilineutraali kiertotalous yhdessä!

Ernesto Hartikainen, johtava asiantuntija, (Sitra)

16:20 YVA/kaava -yhteismenettelyä Akaan Karhunrahkan tuulivoimahankkeessa

Miia Nurminen-Piirainen, johtava konsultti (Pöyry Finland Oy)

16:40 Hyvä YVA- ja SOVA-palkintojen myöntäminen ja palkittujen puheenvuorot

17:05 Vuorovaikutusta ja virvokkeita

18:40 Hyvää illanjatkoa!

 

Oheistapahtumat

Yritysten ja organisaatioiden esittäytyminen ständeillä.

OPINTORETKI INKOOSEEN PERJANTAINA 22.3.2019 KLO 9-15

Yva ry järjestää pe 22.3.2019 opintoretken Inkooseen syväsataman alueelle, jossa tutustumme Baltic Connector -kaasuputkihankkeeseen ja sen YVAan. Lisäksi käymme läpi Ruduksen kivianeshanketta ja sen vuonna 2015 valmistunutta YVAa sekä Fortumin purettavan hiilivoimalan alueelle suunniteltavaa uutta maankäyttöä. 

Bussimatka alkaa klo 9.00 Helsingin keskustasta Kiasman edestä, ja samaan paikkaan palataan klo 15 mennessä. Bussimatka on osallistujille ilmainen. Matkan aikana nautitaan omakustanteinen lounas Inkoon keskustassa. Mukaan pääsevät 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. 

Ilmoittaudu retkelle seuraavasta linkistä. https://goo.gl/forms/5sILCdy8oZXGGJYz1

YVA-direktiivin täytäntöönpanotavoissa suuria eroja – EIALAW 2018 -konferenssin anti

YVA-päivän yhteydessä järjestetty EIELAW-konferenssi keräsi Helsinkiin YVA:n parissa työskenteleviä asiantuntijoita ympäri maailmaa.

Arviointimenettelyn viimeaikaisia kehityskulkuja

Maaliskuun 23. päivä 2018 Tieteiden talolla Helsingissä pohdittiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) toimivuutta ja viimeaikaisia kehityskulkuja Euroopassa ja Kanadassa. Pääteemana oli uudistetun YVA-direktiivin täytäntöönpanokokemusten vertailu. Eurooppalaista YVA-keskustelua suhteutettiin Kanadan kokemuksiin. Miten EU:n jäsenvaltioiden YVA-järjestelmät toimivat uudistuneessa sääntely-ympäristössä? Mitä haasteita on kohdattu ja miten niitä on ratkaistu? Onko direktiivin uudistuksessa onnistuttu? Itä-Suomen yliopiston, YVA ry:n ja Liverpoolin yliopiston yhteistyössä järjestämä konferenssi kokosi yhteen noin 50 ympäristövaikutusten arvioinnin parissa työskentelevää asiantuntijaa niin EU-maista kuin muualtakin maailmasta. Tilaisuuden pääpuhujina olivat Euroopan parlamentin jäsen (MEP) Sirpa Pietikäinen, professori Kevin Hanna (University of British Columbia) ja professori Thomas Fischer (University of Liverpool).

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Pölönen, joka nosti esille oikeuden roolin YVA-menettelyn raamittajana sekä erilaiset YVA-sääntelyn muodot ja vaihtoehdot heikkouksineen ja vahvuuksineen. Puheenvuorossa painotettiin myös YVA-oikeuden ulkopuolisten tekijöiden, kuten organisaatiokulttuurin, ohjeistusten ja resurssien, tunnistamisen tärkeyttä YVA-järjestelmien toimivuuskysymyksiä pohdittaessa. Alustuksen johdattelevat kysymykset loivat raamit konferenssin muille puheenvuoroille, joissa samoja seikkoja pohdittiin jäsenvaltiokohtaisista näkökulmista.

YVA-sääntelyn peruskysymyksien äärellä

MEP Sirpa Pietikäinen aloitti aamupäivän YVA-sääntelyn alkuvaiheisiin ja peruskysymyksiin keskittyvällä esityksellään A Glance to the past: Experiences in implementing the original EIA Directive. Pietikäinen korosti voimakkaasti YVA-menettelyn roolia parhaana ja tehokkaimpana ennakoivana ympäristönsuojelullisena työkaluna, jonka ”parempi katso kuin katua” -tyyppistä ajattelua ei kuitenkaan aina ymmärretä oikein. Monesti YVA nähdään ennakkolupana hankkeen toteuttamiselle eikä todellista nollavaihtoehtoa ole otettu huomioon. Pietikäinen alleviivasi, että YVA:n tosiasiallinen tarkoitus ja toimivuus kärsivät, mikäli hanke nähdään YVA-menettelyn
valossa jo valmiiksi lukkoon lyödyltä ja todelliset vaihtoehdot puuttuvat. Hankekeskeisestä YVA:sta olisi Pietikäisen mukaan syytä siirtyä tarkastelemaan ympäristövaikutusten arviointia laajemmasta näkökulmasta – esimerkiksi tällä hetkellä YVA:a ei ole tehokkaasti sidottu ilmastonmuutokseen, mikä johtuu tietämyksen puutteen sijaan siitä, että tarkastelunäkökulma kumpuaa poliittisesta ajattelusta. YVA:n ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta olisi selvennettävä ja suunnattava ajattelutapaa laajemmalle skaalalle niin ajallisesti kuin menettelyllisestikin. Tämä vaatii kuitenkin sääntelyllisiä muutoksia – kuinka säännellä tehokkaasti ilman, että tarvittava joustavuus katoaa ja kuinka varmistaa ympäristövaikutusten laadukas arviointi ei vain suurissa hankkeissa mutta myös pienemmissä hankkeissa, jotka sijaitsevat herkillä alueilla?

YVA:ssa suuria EU-maiden välisiä ja sisäisiä eroja

Professori Thomas Fischer esitti ajallisen läpileikkauksen ympäristövaikutusten arvioinnista EU:ssa esitelmässään EIA in the EU: past, present and future. Poliittiseen maailmantilanteeseen ja tiedon arvon rapautumisen aikaan kytkeytyvässä puheenvuorossaan Fischer korosti ympäristövaikutusten
arvioinnissa olevan suuria eroavaisuuksia niin EU-maiden välillä kuin alueellisesti maiden sisälläkin. YVA-menettely Iso-Britanniassa ei Fischerin mukaan ole saavuttanut kovinkaan suosittua asemaa toimivuudestaan huolimatta, sillä YVA-menettely kohtaa usein vastakkainasettelua talouden kanssa. Tämä kipupiste on Fischerille tuttu. Hän kuvasi YVA:n olevan yleensä tehoton, ellei se ”satu”. Törmäyskurssi taloudellisten intressien kanssa ei ole Iso-Britanniassa ainoa YVA:n ongelma, vaan sen jalansijaa horjuttaa lisäksi jälkitotuuden aikakausi ja Brexit.

Iso-Britanniassa konsulttina toimiva Josh Fothergill (Fothergill Training & Consulting Ltd) arvioi puolestaan, että suuri määrä YVA-sääntelyä tulee häviämään Iso-Britannian osalta maan erotessa EU:sta. Fostergillin esityksen keskeistä antia olivat havainnot arviointiselostusten laajuuden kasvusta. YVA:n käyttöönoton alkuvaiheen (1987-1990) tyypillisesti alle 75 sivun arviointiselostuksista on asteittain siirrytty jopa kymmenien tuhansien sivujen selostuksiin. Hän mainitsi tiivistelmienkin olevan pisimmillään nykyisin 150 sivuisia.

YVA:n laatuun vaikuttavat monet tekijät

Konsulttinäkökulmaa YVA-uudistukseen kuultiin myös Viron ympäristöinstituutin (EKKI) edustajan puheenvuorossa. Charlotta Faith-Ell kritisoi muutosdirektiivin YVA-konsulteille asettamaa pätevyysvelvoitetta, jonka tarkoituksena on varmistaa YVA:n laatu. Faith-Ellin mukaan tehokkain tapa YVA:n laadun parantamiseen ei toteudu pelkästään asettamalla pätevyysvaatimuksia konsulteille, sillä edes pätevän konsultin tekemä hyvä YVA-raportti ei suoraan johda siihen, että hankkeessa tehtävät päätökset ovat ympäristön kannalta hyviä. Pätevyysvaatimus saattaa kuitenkin helposti johtaa siihen, että vastuu hyvästä YVA:sta asetetaan lepäämään konsultin harteille, vaikka tosiasialliset ongelmakohdat ovat lainsäädännössä, kuten ympäristövaikutusten seurannan puuttumisessa. Näin on käynyt Faith-Ellin mukaan käynyt Ruotsissa.

Hollannissa puolestaan YVA:n laadunvalvonnasta huolehtii riippumaton YVA-komissio (Netherlands Commission for Environmental Assessment) eikä muutosdirektiivin mukainen pätevyysvaatimus näin ollen komission lakimies Gijs Hoevenaarsin mukaan aiheuttanut muutoksia. Tästä huolimatta Hoevenaars tunnisti Fischerin ja Faith-Ellin tavoin ongelman, joka liittyy YVA:n alueelliseen vaihteluun – komission neuvojen maksullisuus on johtanut siihen, että pienemmillä kunnilla on vaikeuksia panostaa arviointiin laadunarviointiin.

Liian pitkälle mennyttä sujuvoittamista

Kritiikkiä liian pitkälle menevää sujuvoittamista kohtaan esitti Pietikäisen ohella dosentti Jerzy Jendrośkan (Opole University, Puola). Kun YVA:n tarkoitus on tarjota vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiselle, ei tämä ”one-stop shop” -mallissa toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jendroskan mukaan yhteensovittaminen johtaisi tosiasiallisten vaihtoehtojen puuttumiseen, ja tämän suuntaisen kehityksen sijaan tulisi tarkastella vaihtoehtoa, jossa yhden YVA:n sijaan hankkeeseen voisi tarpeen tullen kohdistaa useampia YVA-menettelyjä.

Yhteensovittaminen on koettu haasteelliseksi myös Virossa, jossa Natura-arviointi on yhteensovitettu ympäristövaikutusten arviointiin. Sääntelyltään ja laadultaan erilaisten YVA:n ja Natura-arvioinnin yhdistäminen on Siim Vahtrusin (Estonian Environmental Law Institute) mukaan johtanut prosessuaalisiin ja laadullisiin ongelmiin, ja lopputulos on monesti ollut sekava. Yhteensovittamisen sijaan Vahtrus korosti tarvetta pitää menettelyt erillään. Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää sekä YVA:a että Natura-arviointia, on yhteensovittamista tärkeämpää se, missä järjestyksessä nämä prosessit suoritetaan – ensin Natura-arviointi ja sitten YVA. Alustuksesta syntyneen keskustelun perusteella käsitykset asiassa jakaantuvat. Myös YVA:n ja Natura-arvioinnin erillään pitämistä on pidetty muissa jäsenmaissa ongelmana.

Saksassa YVA-lainsäädännön modernisointi on ollut vastahakoista

Erityisiä vaikeuksia YVA-lainsäädännön ja sen toimeenpanemisen kanssa on ollut päivän esitysten perusteella Saksalla. Tutkijatohtori Gesa Geißlerin (Berlin Instutitute of Technology) mukaan YVA-lainsäädännön modernisointi Saksassa on ollut vastahakoista eikä keskustelu muutosdirektiivin tuomista velvoitteista on jäänyt ohueksi. Alueelliset erot YVA:n täytäntööpanossa ovat suuret eikä laadunvalvontajärjestelmää tai rekisteriä vireillä olevista YVA-hankkeista ole Geisslerin mukaan olemassa. Erityisesti muutosdirektiivin 16(7) artikla on aiheuttanut vaikeuksia – mikä on relevanttia informaatiota ja mitkä hankkeisiin liittyvät seikat tulee julkistaa? Uutena kehitysaskeleena Geissler pitää liittovaltion ylläpitämän tietokannan perustamista YVA-hankkeita varten. Yhtenäistä linjaa sille, mitä ja millä tavalla YVA-hankkeisiin liittyvää tietoa tietokannassa julkaistaan, ei kuitenkaan ole saatu.

Tehokkaan YVA:n edellytykset

Prof. Kevin Hanna pohti puheenvuorossaan tehokkaan YVA:n edellytyksiä. Korostaen Kanadassa esillä olevia haasteita ympäristövaikutusten arviointiin liittyen olennaiseksi teemaksi Hannan puheessa nousi kansalaisten asema YVA-menettelyssä. Suurelle osalle yleisöstä YVA-menettely on vieras käsite eikä sen tarkoitusta ymmärretä. Tähän liittyy ongelmia niin vaikuttamismahdollisuuksien puutumisen kuin yleisen viranomaisiin kohdistuvan luottamuspulankin muodossa. YVA-sääntelyn uudistuksen myötä näihin ongelmiin on tarkoitus puuttua. Olennaista Hannan mukaan on kuitenkin ymmärtää, ettei YVA voi saavuttaa sellaista asemaa, jossa kaikki osapuolet olisivat siihen tyytyväisiä. Merkityksellisempää on se sijaan ymmärtää, mitkä YVA:n mahdollisuudet ovat ja luoda siitä luotettava, läpinäkyvä prosessi, jolla on vahva lainsäädännöllinen tausta sekä tosiasiallinen vaikuttavuus ympäristölliseen päätöksentekoon. Uudella YVA-lainsäädännöllä on haluttu luoda lisää osallistumismahdollisuuksia. Myös kestävyys- ja ilmastonmuutosnäkökulmat on tuotu vahvemmin mukaan menettelyyn.

Konferenssipäivän lopuksi paneelikeskustelussa ruodittiin YVA:n vahvuuksia ja heikkouksia eri maissa

Konferenssipäivä päättyi paneeliin, jossa oli edustus yhdeksästä EU-maasta. Paneelin puheenjohtaja prof. Fischerin evästämänä panelistit listasivat direktiivin vahvuuksia ja heikkouksia maidensa näkökulmista. Vahvuuksiksi mainittiin erityisesti seulontajärjestelmän (screening) selkiytyminen, YVA:n laadunvarmistuksen vahvistuminen ja perusteltu päätelmä. Heikkouksina mainintoja saivat erityisesti yhteisvaikutusten arviointi, seuranta ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamien, vaikka
kahden viimeksi mainitun osalta direktiivi selkeästi vahvistui. Hieman yllättäen osa direktiivin heikkouksiksi mainitusta osista (kuten direktiivin scoping-sääntely) saatettiin mainita toisessa maassa vahvuutena.

Direktiivin asettamat vaatimukset ymmärretään eri tavoin eri maissa

Sekä päivän alustukset että paneelikeskustelu ilmensivät kokonaisuutena, että kansalliset YVA-järjestelmät eroavat vieläkin verrattain paljon toisistaan ja direktiivin asettamat vaatimukset on ymmärretty osin eri tavoin eri maissa. Tämä ei sinänsä yllätä. YVA-direktiivi on uudistuksen jälkeenkin joustava minimidirektiivi ja sen muotoilut ovat osin erilaisille tulkinnoille avoimia. Direktiivi jättää suurehkon liikkumavaran kansallisille variaatioille. Jäsenmaiden eroista seuraa myös se, että keskustelu puutteista ja vahvuuksista jäi osin jäsentymättömäksi. Esimerkiksi yhdentämisestä puhuttaessa kyse voi olla one-stop-shopin sijaan siirtymisestä ”seitsemästä luukusta kuuteen luukkuun”.

Ympäristömenettelyjen integroinnin kontekstit eroavat maittain. Osa maista näyttää omaksuneen täytäntöönpanossa ”one to one” -lähestymistavan, jossa direktiivin minimivaatimukset on pyritty ylittämään vain rimaa hipoen. Tämä vaikutelma jäi erityisesti saksalaisesta täytäntöönpanomallista Gesa Geißlerin esttämänä. Joissakin maissa YVA-direktiivin vaatimukset on useilta osin ylitetty jo aikaisemmin, kuten Hollannissa, ja samalla tiellä on jatkettu uuden direktiivin täytäntöönpanomallissa. Näihin edistyksellisiin kuuluu myös Suomi. Päivän esityksiin peilaten Suomea voidaan pitää omaleimaisena ja edistyksellisenä erityisesti yhteysviranomaisjärjestelmän vuoksi. YVA-menettelyä koordinoi muista maista poiketen erillinen YVA-asiantuntijaviranomainen. YVA:n laadun näkökulmasta hyvä niin.

Vuoden parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä

YVA ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivässä Helsingissä 22.3.2018.

Hyvä YVA -palkinto

Hyvä YVA -palkinto myönnettiin Nord Stream 2 AG:lle Suomen osuuden YVA-menettelystä koskien merenalaista maakaasuputkilinjaa Itämeren poikki Venäjältä Saksaan. Nord Stream 2 -putkilinjan vaikutusten arviointi pohjautui pitkälti jo käytössä olevan Nord Stream -putkilinjan vaikutusten arviointiin, josta saadut mielipiteet, lausunnot ja yhteysviranomaisen lausunto oli otettu erittäin hyvin huomioon vaikutusten arviointia tehtäessä.

Nord Stream 2 -hankkeessa on kyse kahden maakaasuputken asentamisesta Itämerenmeren pohjaan Venäjältä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvesien kautta Saksaan. Reitin pituus on noin 1200 km. Hankkeeseen kuuluvat mm. putkenlasku, ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus, putkijärjestelmän käyttöönotto, käyttö ja käytöstä poistaminen. Putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä seuraavat nykyistä Nord Streamin maakaasuputkilinjojen reittiä. Reitti ei ulotu Suomen aluevesille. Reitin pituus Suomen osuudella on 378 km. Hyvä YVA -palkinto koskee nimenomaan reitin Suomen osuuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Arviointiselostus on hyvin laadittu, ja se sisältää runsaasti tietoa hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Hankkeessa on selvitetty myös vedenalaisia meluvaikutuksia, joita ei vielä ensimmäisessä putkihankkeessa selvitetty. Raportointijärjestelmä on selkeä. Arviointiaineisto sisältää erittäin paljon liitteitä, joista selviää mm. niin osallistumisen järjestäminen ammattikalastajille ja rannikon asukkaille kuin vaikutukset merinisäkkäille ja sedimenttien leviämiseen. Se on ollut välttämätöntä arviointiselostuksen jo muutenkin suuren koon takia. Haittojen lievennyskeinoja on mietitty harkiten ja esitelty kattavasti, jotta haitalliset vaikutukset mm. merieläimistölle ja laivaliikenteelle jäisivät vähäisiksi. Myös yhteysviranomainen on ollut arviointiin tyytyväinen, mm. vedenalaisten meluvaikutusselvitysten laajuutta ja siitä saatuja pidetään erittäin hyvinä. Arviointi on kohdistettu hankkeen kannalta keskeisiin vaikutuksiin.

Arvioinnissa tuli esille vain kaksi pientä puutetta: pohjatroolaukselle koituvat haitat silloin, kun putken jännevälin takia putki on välillä ilmassa epätasaisessa merenpohjassa, ja merenpohjalla olevien ammusten raivaamisen vaikutukset Natura 2000 -alueille. Muut lupahakemusten lisäselvitystarpeet selviävät sitten, kun reitti on valittu ja rakentamissuunnitelmat on laadittu. Nord Stream 2 -hankkeessa on hankkeen rajat ylittävien vaikutusten osalta kuultu Itämeren rannikkovaltioita Espoon sopimuksen mukaisesti. Suomessa kuulemisesta on vastannut ympäristöministeriö. Espoon sopimuksen velvoitteet on hoidettu erittäin hyvin.

Nord Stream 2 -hankkeen luvista on tehtävissä tarvittavat lupapäätökset vaikutusten arvioinnin tuottaman tiedon pohjalta. Ympäristövaikutusten arviointi ei ole kannanotto itse hankkeen puolesta, sen tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Mahdollinen poliittisten vaikutusten arvioiminen ei kuulu yva-menettelyyn, niitä arvioidaan hankkeen muissa yhteyksissä. Palkitun YVA-menettelyn hankevastaava on ollut NordStream 2 AG, YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ja yhteysviranomainen Uudenmaan ELY-keskus.

Hyvä SOVA -palkinto

Hyvä SOVA -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto maakuntaohjelman 2018-2021 ympäristövaikutusten arvioinnista. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa (SOVA) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä.

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018-2021 esittää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Maakuntaohjelmaa laadittiin muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä.

Maakuntaohjelman arviointiprosessia ja sen ohjaamista varten perustetiin sidosryhmistä koostuva SOVA-ryhmä. Ryhmän työskentelyn painopiste oli SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on huomioitu myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi on pyritty pitämään koko ajan mukana ohjelman valmistelussa. Arviointiprosessin tavoitteeksi oli asetettu perinteisen toimenpiteittäin rakentuvan taulukon sijasta maakunnan erityispiirteet huomioiva näkökulmatarkastelu. Ohjelman valinnoissa ja työstämisessä on peilattu kutakin tilannetta vaikutusten arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristönäkökulmat olivat Saimaa ja muu järviluonto, ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne ja pohjavedet. Kulttuurinäkökulmat ovat kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö. Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa ihmisten hyvinvointiin. Vaikutusten arviointi toteutettiin käytännössä siten, että ohjelmatyön aikana valintoja tehtäessä tarkasteltiin toimenpiteen vaikutuksia näihin arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristövaikutusten arviointi oli hyvin suunniteltu ja sen tarkkuustaso vastaa maakuntaohjelman tarkkuutta. Vaikutukset Saimaaseen ja muuhun järviluontoon on kuvattu hyvin. Saimaan suuri merkitys maakunnalle on ansiokkaasti nostettu esille ympäristöselostuksessa. Etelä-Karjalan liiton työssä vaikutuksia ei arvioinut yksi virkamies, vaan sitä varten on perustettu SOVA-ryhmä, jonka rooli on ollut arviointiprosessissa keskeinen. Sova-ryhmä ei ole koostunut vain maakuntaliiton omasta väestä, vaan siinä on ollut edustettuna myös maakunnan kaupunkien ympäristötoimet ja ELY-keskus. Palkittavassa työssä on onnistuttu kehittämään SOVA-arvioinnin menetelmiä.

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto myönnetään vuonna 2018 Tuukka Pahtamaalle, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti YVA-yhteysviranomaisen tehtävissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Viime vuosina häntä on työllistänyt erityisesti tuulivoima- ja turvehankkeet, joiden lukumäärä määrä on ollut poikkeuksellisen suuri.

Palkitsemisen perusteena on Pahtamaan pitkäaikainen kokemus YVA-yhteysviranomaisena ja toimiminen erittäin haastavissakin hankkeissa. Pahtamaa on ollut yhteysviranomaisena aina YVA:n alusta vuodesta 1994 lähtien ja luotsannut menestyksekkäästi kymmenittäin YVA-prosesseja. Hän onkin ehkä kokenein yhteysviranomainen niin hankkeiden lukumäärän kuin tehtävänsä keston perusteella. Pahtamaa on myös osallistunut useisiin YVA-menettelyä kehittäviin työryhmiin uransa aikana. Parhaillaan hän on mukana suunnittelemassa YVA-tehtävien organisointia uudessa valtiohallinnossa.

Yhteysviranomaisten piirissä häntä pidetäänkin arvostettuna asiantuntijana, joka on auliisti opastanut muita. YVA-konsulttien piirissä hän on tunnettu paitsi kokeneena asiantuntijana, myös ihmisenä, jonka kanssa vuorovaikutus toimii sujuvasti, mikä puolestaan mahdollistaa parempien YVA:en laatimisen.

Kiitämme kovasti Pahtamaata kuluneista vuosista ja toivomme myös tulevaisuudessa yhtä antoisaa yhteistyötä sekä onnea ja menestystä tuleviin koitoksiin!

Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita vuorovaikutuksessa

Tämä artikkeli on lyhennelmä YVA-päivän paneelikeskustelusta:

Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Hanna Herkkola, Yva ry:stä

Paneelin keskustelijat olivat: Minna Tontti, ympäristöasiantuntija Gasum Oy;  Elina Hiltunen, futuristi ja toimitusjohtaja What’s Next Consulting Oy; Leena Eerola, ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus;  Riikka Hackselius-Fonsén, CEO, Senior Strategic Planner, Brand Agency Punda; Anna-Katri Räihä, ympäristöasiantuntija, Pöyry Finland Oy

Keskustelun avasi vetäjänä toimiva Hanna Herkkola toteamalla, että ”hupsis, kaikki keskustelijat ovat naisia”. Tähän Anna-Katri Räihä kertoi, että ympäristökonsultoinnin puolella on paljon enemmän naisia töissä kuin miehiä. Samoin kertoi Leena Eerola ympäristöhallinnon puolelta. Keskustelijat miettivät onko sukupuolijakaumalla ympäristöasioissa oikeastaan merkitystä? Elina Hiltunen totesi, että ehkäpä kyseessä on sellainen ”tiedettä tytöille” lähestyminen ympäristöasioissa, johon Leena totesi, että ainahan naisilla on ollut ”maailman parantamisen tarve”. Hymyssä suin keskustelijat siirtyivät vakavampiin aiheisiin.

Hanna Herkkola heitti ensimmäisen pallon keskustelijoille: Yhteiskunta polarisoituu. Eriarvoistetaanko ihmisiä sen mukaan osallistuvatko vaiko eivät? Mikä on ihmisen oma vastuu?

Anna-Katri lähestyi aihetta miettimällä miten ihmiset tavoitetaan, jotta saavat tiedon vaikuttamismahdollisuudesta. Kaikki eivät saa tai löydä tietoa, jolloin eivät pääse osallistumaan. Minna kertoi että heillä mietitään aina kyseisen hankkeen kohdalla sopivia tiedotuskanavia ja menetelmiä. Esimerkiksi facebook ei välttämättä tavoita kuin osan vanhemmasta sukupolvesta. Lisäksi Minnan mielestä monissa osallistumisen mahdollistavissa kanavissa, esimerkiksi somessa, pelätään turhaan negatiivistä kommentointia. Leenan mielestä ihmisten osallistuminen riippuu paljon siitä miten kyseinen YVA-hanke koetaan – onko asia kuinka tärkeä ja lähellä kohderyhmää.

Keskustelijoiden mielestä kaikille pitää suoda tasavertainen mahdollisuus osallistua. On sitten itsestä kiinni  osallistuuko.

Vaikutuskanavista some, esimerkkinä facebook, herätti keskustelua. Keskustelijat voivat kirjoittaa mitä vain facebookkiin, sitä on mahdoton valvoa koko ajan. Kaikki ovat samalla viivalla ja saman arvoisia facebookin avoimessa keskustelussa. Oltiin kuitenkin yhteisesti sitä mieltä, että hyödyt avoimesta keskustelusta ovat suuremmat kuin haitat. Eriarvoisiakin mielipiteitä pitää ja on hyvä kuunnella. Hyvillä perusteilla avoimessa keskustelukanavassa voi tulla hyviäkin ideoita YVA-menettelyyn ja hankkeen toteutukseen.

Seuraavaksi Hanna Herkkola herätti keskustelua ”arkiyvasta” ja ”innovaatio yvasta”. Tiedon epävarmuus – miten vaikuttaa vuoropuheluun?

Minna otti kopin ja kertoi, että hankkeessa pitää osata kertoa SE oleellinen viesti. Tiedottamisen pitäisi olla selkeää ja johdonmukaista. Anna-Katrin mielestä vuoropuhelua vaikeuttaa pelko – pelätään asioita, joista ei tiedetä. Keskustelijat päätyivät siihen, että eritaustoilla olevat kuuntelijat käsittelevät saatua tietoa eritavalla. Siksi on tärkeää hankkeenvetäjä kertoo asioista selkeästi. ”Epävarmuuden sietoa” tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Keskustelu siirtyi Hanna Herkkolan johdolla pohtimaan mitä vuorovaikutus oikein tarkoittaa tulevaisuudessa?

Anna-Katrin mielestä vuorovaikutus ”monikanavaistuu”. Leena toivoi, että myös perinteiset vuorovaikutuksen kanavat säilyisivät. Riikan mielestä jo nyt on näkyvissä ”avoimuuden trendi”. Elinan mielestä viestintää ei voi koskaan tehdä liian yksinkertaisesti.

YVA-hankkeiden vuorovaikutuksessa tulee esille hankalia ja vaikeasti ymmärrettäviä asioita monelle ihmiselle. Tietoa on paljon. Virtuaalitodellisuus voisi tuoda ratkaisun, yksinkertaistaa viestintää ja helpottaa vuorovaikutusta. Olisi helpompaa ”nähdä” hanke jo toteutettuna ja sitä kautta osallistua keskusteluun. Leena puhui vielä tiedotustilaisuuksien tärkeydestä – asukkaat ovat parhaita asuinympäristönsä tuntijoita.

Lopuksi oli yleisöllä mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Yleisön joukosta pienen paikkakunnan SLL ympäristöyhdistyksen edustaja kertoi, kuinka vaikeaa on ”tavallisen pulliaisen” vapaaehtoistyöntekijän ottaa kantaa YVA-hankkeisiin, kun tietoa on niin paljon. Tiedon läpikäyminen vaatii aikaa, ja tiedon ymmärtäminen usein vaikeaselkoisesta asiatekstistä vaatisi koulutusta kyseisistä asioista.

Miten tietoa voisi yksinkertaistaa, jotta osallistuminen helpottuisi? Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvetta hankkeiden tiedon yksinkertaistamiselle on. Yleisötilaisuudet, joissa on mahdollisuus kysyä sekä ja avoinkeskustelu eri tiedotusvälineiden avulla, olisivat ratkaisuja.

Yleisöstä kysyttiin myös YVA-hankkeiden vuorovaikutuksessa esille tulevasta ”pseudotiedosta” ja trolleista – ovatko kuinka yleisiä? Yleisöstä kysyttiin myös kohdennetusta ns. täsmätiedosta ja sen saatavuudesta hankkeissa. Keskustelijat halusivat tässäkin yhteydessä korostaa tiedon selkeyttämistä ja tarpeeksi monimuotoista tiedottamista. Usein pseudotieto ja trollit tulevat keskusteluihin, kun ei ole oikeaa tietoa hankkeesta. Hankkeesta vastaavan täytyy olla aktiivinen ja tarjottava tarpeeksi oikeaa tietoa. Keskusteluissa pitää olla mukana ja niissä pitää jakaa puolueettomasti tietoa. Tiedottamisen suunnittelu on kaiken vuorovaikutuksen ydin. Ihmisille pitää tulla tunne, että pystyvät vaikuttamaan osallistumisellaan – silloin syntyy hyvä YVA.

YVA-päivä 6.4.2016

Ensi vuoden kalenteriin kannattaa merkitä ke 6.4.2016 kohdalle isoilla kirjaimilla: YVA-PÄIVÄ.

Päivä pidetään Pasilassa aiempien vuosien tapaan. Päivän teema on Tulevaisuus – mukana mm. tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen. Tule kuulemaan, miten hän näkee esim. tulevaisuuden vuorovaikutusmenetelmät.

Lisätietoa päivitetään tasaiseen tahtiin YVA-päivien nettisivuille.