Avainsana-arkisto: Yva ry

Juhlavuoden huipennus: pikkujoulut 17.11.2014!

Yva ry:n pikkujoulut 17.11.2014 Helsingissä

Yva ry:n hieno 20-vuotisjuhlavuosi saa huipennuksensa maanantaina 17.11.2014 klo 18 järjestettävässä jäsenillassa ja pikkujouluissa. Juhlapaikkana toimii huikeat näkymät tarjoava Sitran toimistotorni Helsingin Ruoholahdessa (os. Itämerentori 2, Helsinki).

Illan aluksi kuulemme Sitran työstä siirtymisessä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja luonnonvaroja säästävään yhteiskuntaan. Virallisen osuuden ja ruokailun jälkeen päästämme sisäiset muusikkomme valloilleen yllätyksellisessä ohjelmanumerossa.

Tarjolla on glögiä ja pientä purtavaa, ja tuttuun tapaan ilta jatkuu vapaan seurustelun merkeissä. Juhlatilan sauna on myös lämpimänä.

Ilmoittaudu viimeistään ma 10.11.2014. Huomioithan, että paikkoja on reilu, mutta rajallinen määrä.

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottavat YVA ry:n hallituksen tontut

Lisätietoa pikkujoulu-sivulla.

 

Töölönlahden ympäri ulkoiltiin hyvassa hengessä

Yva ry:n ihka oikeana syntymäpäivänä 21.9.2014 tempaistiin synttärisankarin kunniaksi YVA-juoksu. Töölönlahden ympäri. Ideana oli kiertää Töölönlahtea ympäri joukkueissa niin, että joukkueen yhteismatkaksi muodostui 20 km. Matkan sai taittaa paitsi juosten myös kävellen.

Osallistujia oli huikeat 47 henkeä – yhteensä 9 eri joukkueessa. Mukana mm. kaksi norppaa ja erilaisia muita veikeitä eläinhahmoja.

Matkaan lähdettiin alkujumpan lämmittämänä. Sen jälkeen juoksu/hölkkä/kävely ja kenties syksyn viimeisen kesäisen päivän aurinko pitivät osallistujat lämpiminä. Itse asiassa tunnelma oli aivan huikea liikkujien kerätessä kuka minkäkin määrän punaisia sydämiä 2 km kierroksiensa merkeiksi…! Kuvia tapahtumasta voit katsoa juoksu-sivulta.

Iltaa jatkettiin Linnunlaulun Villa Kivessä saunan, ruuan, kakkukahvien, tanssivisan ja erilaisten palkitsemisten merkeissä. Suomen luonnonsuojeluliiton norpat saivat itseoikeutetusti erityismaininnan pukeutumisestaan. Koko joukkueena pukeutumispalkinnon nappasivat Hammarström Puhakka Partners’n Kammioeläimet. ”Matkapähkinöiden” eli visaisten kysymyksen ratkaisuissa sen sijaan onnistui parhaiten tiimi Pöyryltä.

21.9.1994 VPK:n talossa Albertinkadulla Helsingissä perustettu Yva ry:mme voi siis 20-vuotiaana kovasti reippaasti. Perustajajäsenistä synttärijuhlissa oli mukana kolme henkilöä. Heistä yksi, Timo Huhtinen, sai itseoikeutetusti puhaltaa juhlakakun kynttilät. Samalla kajautettiin Paljon onnea vaan ry:lle.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Juhlavuosi jatkuu ”erityispikkujouluilla” maanantaina 17.11.2014. Sitra on kutsunut yhdistyksen kylään torniinsa Ruoholahteen. Kuulemme siitä, mikä on Sitran rooli ja toimenkuva suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten Sitra on osaltaan mukana vaikutusten arvioinnissa. Esiintyypä illan aikana myös taatusti tuore Pystymetsäorkesteri. Lisätietoja ja ilmoittautuminen lokakuussa. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä, joten varaahan 17.11. klo 18 kalenteriisi!

Lämpimät kiitokset tapahtuman toteutuksesta juoksutiimille; Annelle, Nunulle ja Tiinalle, illan sponsorille Hammaström Puhakka Partners’lle sekä kaikille reippaille osallistujille!

DSC_0071 IMG_0051

Kuvissa juoksuasuistaan palkitut norpat alkujumpassa ja HPP:n Kammioeläimet ilmoittautumispisteellä.

Lisää kuvia juoksu-sivulla.

Tule mukaan YVA-juoksuun 21.9.2014!

juoksumainoskuva_leveys760

Yva ry:n virallisena 20-vuotissyntymäpäivänä 21.9.2014 yhdistys järjestää rennon ulkoilutapahtuman, YVA-juoksun, aivan Helsingin keskustassa Töölönlahdella. Yva ry:n 20 vuoden kunniaksi juostaan, hölkätään tai kävellään yhdessä tietysti 20 km. Ulkoilun jälkeen rentoudutaan Villa Kiven saunatiloissa (Linnunlauluntie 7).

Onko 20 km aivan liian pitkä matka? Ei hätää – joukkueena se sujuu helposti ja hyvässä seurassa!

Töölönlahden ympäri kiertävä kävelytie on noin 2 km pituinen, joten kymmenen hengen joukkueena reitti kierretään yhdessä vain kerran (10 x 2 km = 20 km) ja homma on sillä selvä. Viiden hengen joukkue kiertää reitin kaksi kertaa eli yhteistä matkaa tulee yhteensä 4 km (5 x 4 km = 20 km). Kahden hengen joukkueella yhteisiä kierroksia kertyy viisi eli matkaa 10 km (2 x 10 km = 20 km). Yksinkin voi juoksun suorittaa, jolloin kierroksia tulee 10 ja koko 20 km matka on pärjättävä itsekseen.

Aikataulu:

13.00 yksin juoksevien lähtö
13.30 joukkueiden järjestäytyminen lähtöalueella
14.00 alkujumppa joukkueille
14.30 joukkueiden lähtö
16.30 sauna, ruokaa, ohjelmaa ja palkintojen jako, Villa Kivi
20.30 tapahtuma päättyy

Kokoa siis joukkue esimerkiksi työkavereistasi ja ilmoittaudu mukaan iloiseen YVA-juoksuun!

Jos et saa kokoon joukkuetta, mutta haluat mukaan – ilmoita itsesi sopivalle matkalle, niin arvomme sinulle seuraksi joukkueen. Näin tutustut kätevästi myös uusiin ihmisiin!

Viimeinen ilmoittautumispäivä on su 7.9.2014.
Tilaisuus on maksuton.

Olethan ajoissa lähtöalueella! Kartan löydät täältä.

Hauskin juoksuasu palkitaan! Varma asuvalinta tähänkin tilaisuuteen on Yva ry:n T-paita, jonka voit tilata kätevästi ilmoittautumisen yhteydessä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Rock’n Roll Dance Club Comets ry:n kanssa. Villa Kiven tiloissa ruokaa ja juomaa tarjoaa Hammarström Puhakka Partners.

Lisätietoja Juoksu-tiimiltä: Tiina, Anne ja Nunu

Yva ry Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäseneksi!

Yva ry on hyväksytty Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuraksi valtuuskunnan kevätkokouksessa 31.3.2014! Uusia jäsenseuroja hyväksyttiin 2.

TSV:n jäsenseurana Yva ry saa käyttöönsä Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) kokous- ja toimistotiloja, joten hallituksen kokoukset ja mahdollisesti muitakin tilaisuuksia tullaan jatkossa järjestämään lähtökohtaisesti Tieteiden talossa.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on Suomessa toimivien tieteellisten seurojen valtakunnallinen yhteistoimintaelin, joka on perustettu 1899. Valtuuskuntaan kuuluu yhteensä 265 jäsenseuraa. Lisätietoja: www.tsv.fi

TSV:n jäsenkriteerit:

Sääntöjen mukaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseuraksi valitsemisen edellytyksenä on, että asianomainen seura on rekisteröity yhdistys tai muu yhteisö, joka on osoittanut edistävänsä tieteellistä tutkimusta. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäseneksi hyväksytään seuroja, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa edustamansa tieteenalan etujen ajajana. Tämä tarkoittaa tavallisesti sitä, että TSV:n jäseneksi tullessaan seura on toiminut jo useita vuosia ja on nähtävissä, ettei se ole syntynyt vain yhden innostuneen tieteenharjoittajaryhmän tai henkilön harrastuksesta ja että toiminta jatkuu alkuinnostuksen jälkeenkin. Tieteellisen seuran katsotaan voivan vakiintua noin viidessä vuodessa. Jäsenseurojen toiminnan fokus on tieteen edistämisessä (kuten julkaisutoiminta, tutkimusprojektit, kokoukset ja seminaarit). Useilla jäsenseuroilla on sen lisäksi toissijaisesti myös muita tehtäviä. Ne kouluttavat ammatinharjoittajia sekä ovat tutkijoiden, ammatinharjoittajien ja tieteenalansa harrastajien yhdyssiteenä ja harrastavat yleistä tieteenalansa valistustyötä. Useimmilla jäsenseuroilla on julkaisutoimintaa. On kuitenkin tieteenaloja, joilla tutkimukset julkaistaan kokonaan muilla foorumeilla mm. kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joten julkaisutoiminta ei ole ehdoton jäsenkriteeri. Jäsenseurojen jäsenistö voi koostua tutkijoista, ammatinharjoittajista ja harrastajista, mutta tieteenalan tutkijakunnan oletetaan olevan hyvin edustettuna sekä jäsenkunnassa että seuran johtoelimissä. Tieteellisten seurain valtuuskunta on merkittävä tiedepoliittinen vaikuttaja ja lausunnonantaja. Sitä varten valtuuskunta tarvitsee jäsenseurojen asiantuntemusta mahdollisimman monelta tieteenalalta. Jäsenhakemuksia hyväksyttäessä pyritään kuitenkin myös välttämään päällekkäisyyttä. Maan eri puolilla toimivat tieteelliset seurat voivat kuitenkin olla alueellisesti niin merkittäviä, että saman alan seurojen jäsenyys on perusteltua.

YVA-päivä takana – juhlavuosi jatkuu

YVA-päivä ja juhlaillallinen 19.3.2014 ovat onnellisesti takana. Päivätilaisuuteen osallistui noin 120 henkeä ja iltajuhlaan 75. Samassa yhteydessä pidettiin myös yhdistyksen vuosikokous, jossa hallitus osittain vaihtui. Aloitin itse uutena puheenjohtajana ja hallitukseen saatiin kolme uutta jäsentä. Onneksi myös moni ”vanha” hallituslainen jatkaa – samoin kuin aktiiviset toimihenkilömme ja asiantuntijajäsenemme. Heille kaikille LÄMMIN KIITOS hyvin sujuneesta juhlapäivästämme, joka – jälleen kerran – järjestettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin!

Vaan mikä oli sinun kokemuksesi YVA-päivästä? Käy nettisivujen kohdassa ”YVA-päivät” ja anna meille palautetta!

Muuta mielenkiintoista sivuillamme on mm. Impaktin historiikki erikoisnumero. Tutustu myös YVA-, SOVA- ja henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon perusteisiin.

Uuden pj:n taustasta sen verran, että tein aikoinaan opinnäytetyöni maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan ympäristönhoidon koulutusohjelmassa YVAn soveltamisesta pieniin tiehankkeisiin. Sen jälkeen paneuduin etenkin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin YVAssa.

Nykyään leipätyöni on ensiapukoulutuksen parissa. Miksi ihmeessä haluan kuitenkin edelleen olla mukana yhdistyksen toiminnassa? Koska YVA ja SOVA ja kaavoituksen vaikutusten arviointi on niin perin juurin mielenkiintoista. Ja koska näissä töissä on mukana niin paljon hyviä tyyppejä. Asia ja ihmiset siis. Kanssakäymiseen näiden kanssa yhdistys tarjoaa mainion foorumin. Tule mukaan jäseneksi! Kenties vuoden päästä hallituslaiseksikin. Tervetuloa mukaan Yva ry:hyn!

Päivi A. Karvinen, pj

Paivi-pj1

 

PS. YVA-juoksu yhdistyksen perustamispäivänä 21.9. Helsingissä. Kokoa oma joukkueesi ja tule juoksemaan, hölkkäämään, kävelemään hyvassa hengessä! Lisätietoja myöhemmin nettisivuilla ja jäsenkirjeessä.

Impakti 1/2014 on ilmestynyt

Impakti-lehden historiikki-numero  1/2014 on ilmestynyt.

Paperilehti on jaettu kaikille YVA-päivän osallistujille 19.3.2014, ja se postitetaan lähiaikoina niille jäsenille, jotka eivät YVA-päivään osallistuneet.

Lehden artikkelit löytyvät myös Yva ry:n nettisivuilta, samoin kuin lehden pdf-versio.

Mukavia lukuhetkiä!

Tiesitkö tämän kaiken Yva ry:stä?

Yva ry perustettiin 21.9.1994. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tuli voimaan vain kolme viikkoa aikaisemmin 1.9.1994. Perustamiskokouksessa oli 20 innokasta mukana, joista 19 liittyi yhdistykseen. 31.12.2013 Yva ry:ssä oli 101 naisjäsentä, 81 miesjäsentä, yksi yhdistys (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry) ja 10 kannattajajäsentä. Jäsenrekisterissä on vielä tilaa. Tule mukaan Yva ry:n toimintaan, jollet vielä ole jäsen. Pyydä yva-asioiden kanssa tekemisissä olevia ystäviäsi mukaan kuten kaavoittajia!

Ensimmäiset YVA-päivät pidettiin jo keväällä 1995, ja vuodesta 1997 lähtien niitä on järjestetty joka vuosi, siis 18 kertaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kuinka monissa sinä olet käynyt?

Eniten YVA-päivillä oli osanottajia vuoden 2000 YVA-päivillä, peräti 274 osanottajaa. Syynä siihen oli, että silloin YVA-päivät järjestettiin poikkeuksellisesti yhdessä kuuden muun järjestön kanssa: Ilmansuojeluyhdistyksen, Jätehuoltoyhdistyksen, Vesiyhdistyksen, Yhteiskuntasuunnittelun seuran, Ympäristöjohtamisen yhdistyksen ja Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden kanssa. Lääninhallituksen 200-paikkaisessa auditoriossa oli silloin todella tiivis tunnelma.

Yva ry:llä on ollut 20 toimintavuoden aikana kahdeksan puheenjohtajaa, kaksi naista ja kuusi miestä. Yva ry:n hallituksen jäsenistä 56 % on ollut naisia ja 44 % miehiä. Hallitus on naisvaltaistunut 2000-luvulla voimakkaasti. Kaudella 2012-2013 hallituksessa ei ollut yhtään miestä. Miehet, tulkaa aktiivisemmin mukaan toimintaan! Entiset puheenjohtajat ja muut hallituksen jäsenet löytyvät Impaktin lopusta.

Yva ry:ssä oli vuoden vaihteessa 183 jäsentä. Jos et ole vielä jäsen, niin olet tervetullut. Jäsenmaksu on vain vaivaiset 15 €/vuosi. Jäsenanomuksen täyttäminen ja lähettäminen onnistuu kätevimmin netissä Yva ry:n kotisivuilla. www.yvary.fi

Yva ry:llä on nykyisin 10 kannatusjäsentä. Ne ovat AIRIX Ympäristö Oy, Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy, EPV Tuulivoima Oy, FCG Finnish Consulting Group, Fingrid Oyj, Golder Associates Oy, Kemijoki Oy, Ramboll Finland Oy, SITO Oy, WSP Finland Oy. Puuttuuko työnantajasi listalta? Ei hätää, vielä mahtuu mukaan. Kannatusjäsenmaksu on vain 150 €/vuosi.

Yva ry on jakanut Hyvä YVA -palkinnon vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Tähän asti palkituista 13 YVA:sta viisi on ollut liikennehankkeita (kolme tiehanketta ja kaksi ratahanketta), muuten on palkittu tasaisesti erilaisia hanketyyppejä. Yksi palkittu on ollut SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi, nimittäin vuonna 2008 palkinnon sai YTV Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Viime vuonna palkintoa ei jaettu, kun riittävän hyvää palkittavan arvoista vaikutusten arviointia ei ehdotettu. Vuodesta 2014 alkaen on kaksi palkittavaa luokkaa: Hyvä YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely) ja Hyvä SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi).

Tiesitkö, että sinäkin voit ehdottaa palkittavia ehdokkaita? Jos sinulla on mielessä loistavasti tehty jonkin hankkeen, kaavan tai muun suunnitelman vaikutusten arviointi, niin kerro siitä Yva ry:lle. Perustele esityksesi ja kerro, mitä mahdollisesti uutta vaikutusten arvioinnissa tai arviointiprosessissa on ollut. Palkinnoilla halutaan edistää vaikutusten arvioinnin kehittämistä. Palkintojen säännöt löytyvät Yva ry kotisivuilta www.yvary.fi, ja sitä kautta voit jättää myös ehdotuksesi. Seuraava palkinto jaetaan mahdollisesti Yva ry:n 20-vuotisjuhlaillallisilla 19.3.2014.

Yva ry on jakanut tunnustuspalkinnon kuudelle YVA:n parissa ansioituneille henkilöille vuodesta 2004 lähtien. Joka vuosi palkintoa ei ole jaettu. Ensimmäisen tunnustuspalkinnon sai Sirpa Pietikäinen ansioistaan YVA-lain valmistelusta ympäristöministerinä. Seuraava tunnustuspalkinto jaetaan mahdollisesti Yva ry:n 20-vuotisjuhlaillallisilla 19.3.2014. Tulethan mukaan jännittämään, kuka mahdollisesti nyt palkitaan!

Artikkeliin liittyvät nimilistat, taulukot ja graafit ovat luettavissa painetusta lehdestä sekä lehden pdf-versiosta.

20 vuotta YVA-päiviä – a Success Story

YVA-päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa alan johtavana tilaisuutena Suomessa, ja ne muodostavat Yva ry:n talouden selkärangan.

YVA-lain tullessa voimaan 1994 perustettiin myös YVA ry, ja sen ensimmäisiä ponnistuksia oli YVA-päivien järjestäminen 1995. Ohjelma herätti kiinnostusta, ja Espoossa järjestetty tilaisuus keräsi onnistuneesti hyvän osanoton. YVA-lain voimaan tullessa YVA-lain mukaisina yhteysviranomaisina toimivat pääsääntöisesti lääninhallitukset. Uudenmaan lääninhallitus järjesti uuden lain toimeenpanon tukemiseksi oman YVA-neuvottelupäivän alueensa toimijoille jo YVA-lain voimaantulovuonna 1994.

Aluksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Yva ry:n yhteinen

Koska monilla valtakunnallisilla toimijoilla oli pääkonttorit pääkaupunkiseudulla, herättivät nämä YVA-päivät heti alusta saakka kiinnostusta myös tällaisissa toimijoissa eikä heidän osallistumiselleen toki nähty mitään esteitäkään, vaikka niiden toiminta sijaitsi jossain muualla. Jo vuonna 1996 Yva ry ja Uudenmaan ympäristökeskus järjestivät YVA-päivänsä koordinoidusti peräkkäisinä päivinä yhteisenä kokonaisuutena ja seuraavana vuonna päivät järjestettiin kokonaan yhteisinä. Vuodesta 2007 Yva ry on ottanut täyden vastuun päivien järjestämisestä niin sisällöllisesti kuin taloudellisestikin. Tämä on ollut sikäli luontevaa, koska päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa ja muodostavat myös yhdistyksen talouden selkärangan. Päivien osanottajamäärä ylitti parissa vuodessa sata ja ennätys tehtiin vuonna 2000, jolloin osanottajia oli yli 250.

Aluksi ajateltiin, että YVA-päivät järjestetään muutamana vuonna, jotta uusi lainsäädäntö saadaan ajettua sisään ja vakiinnutettua. Aluksi kuviteltiin myös, että YVA-lain voimaantullessa pöytälaatikoissa on paljon suunnitelmia, jotka YVAtaan ja sen jälkeen YVA-hankkeiden määrä jää vuosittain vähäiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan YVAttavien hankkeiden määrä kasvoi ja toi tullessaan uusia asioita yhteisillä päivillä pohdittavaksi.

Pyritty käytännönläheisyyteen

Päivien ohjelma yritettiin pitää käytännönläheisenä, jotta osanottajiksi saadaan YVA:n kanssa käytännössä tekemisissä olevia hankevastaavia, konsultteja, kuntien virkamiehiä, YVA-viranomaisia, luvittajia ja muita YVA:n kanssa tekemisissä olevia. Päivillä on aina esitelty kiinnostavia YVA-hankkeita ja alan menetelmäkehitystä. Käytännönläheisyyden lisäksi päivillä on haluttu esitellä myös suomalaista YVA-tutkimusta silloin, kun sitä on ollut tarjolla. Lainsäädäntömuutokset ovat olleet vakioaiheina päivillä. Joinain vuosina on kutsuttu myös ulkomaisia esiintyjiä EU:n komissiosta, kansalaisaktivisteja ja erityisalojen tuntijoita. Onpa EU:n komissiokin maininnut Suomen YVA-päivät yhtenä YVA:n laadunvarmistuskeinona.

YVA:n kehitys on näkynyt myös päivien ohjelmissa. Alkuvuosina painopiste oli enemmän luontopuolella, ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat tulleet vuosien myötä enemmän esille. Aluksi YVA-päivät järjestettiin kaksipäiväisinä siten, että toinen päivä käsitteli hanke-YVA:a ja toinen päivä SOVA:a (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia). Järjestettiinpä joskus niinkin, että toinen päivä käsitteli puhtaasti erilaisia arviointimenetelmiä. Luonnonsuojelulain uudistaminen EU:iin liittymisen myötä näkyi myös ohjelmissa. Luonnonsuojelulain Natura-pykäliä ja niiden roolia YVA:n kannalta käsiteltiin monilla päivillä.

Työelämän kiireiden takia yksipäiväisiksi

Yksi kokeilu oli vuonna 2000 eri temaattisten rinnakkaissessioiden järjestäminen. Ohjelman kokoamiseen otettiin tuolloin mukaan kuusi ympäristöalan ammattijärjestöä. Tällöin tehtiinkin päivien osanottoennätys ja rinnakkaissessiot saivat hyvän vastaanoton. Järjestely johti kuitenkin siihen, että eri alojen asiantuntijat olivat omissa porukoissaan keskustelemassa, mikä ei palvellut YVA:n eri tieteenoloja ja ammattikuntia yhdistävää poikkileikkaavaa roolia, eikä rinnakkaissessioita jatkettu seuraavilla YVA-päivillä. Työelämän tahdin kiristyessä kaksipäiväisyydestä on kuitenkin luovuttu 2008 lukien ja tiivistetty vuoden ajankohtaisasiat yhden päivän pakettiin.

Päivien osanottajakaarti on vaihdellut vuosien myötä ehkä ohjelmankin mukaan. Viime vuosina päiville on houkuteltu myös opiskelijoita myöntämällä heille vapaapaikkoja, mikä on tuonut paljon uutta väkeä päiville. Myös konsulttitoimistoihin on tullut nuorta väkeä ja viime vuosina noin kolmannes päivien osanottajista on ollut ensikertalaisia. Tämä tuo omat haasteensa ohjelman rakentamiseen sellaiseksi, että se tarjoaa eri vaiheissa oleville eri toimijoiden edustajille kiinnostavaa sisältöä. Ensikertalaisten lisäksi päivillä on vakiokävijänsä vuodesta toiseen (tosin tämän kirjoittaja lienee ainut, joka on osallistunut kaikille YVA-päiville). Päivien ohjelma on tiiviydestään huolimatta pyritty pitämään riittävän väljänä, jotta keskusteluille jää tilaa. Päivien jälkeen on myös varattu muutama tunti yhteiseen kanssakäymiseen, mikä yleensä on jatkunut omatoimisesti pikkutunneille ja usein vielä YVA-asioiden merkeissä.

Järjestelyt pääosin talkootyönä

YVA-päivien pitopaikaksi on vakiintunut entisen Uudenmaan lääninhallituksen (nykyisin Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin sivutoimipiste) tilat Itä-Pasilassa. Ne ovat tarjonneet päiville hyvät puitteet. Auditorio, aulatilat ja ravintola muodostavat toimivat tilan, ja paikka on hyvin saavutettavissa. Toisinaan on keskusteltu päivien kierrättämisestä eri puolilla Suomea, mutta siihen ei ole menty juuri paikan hyvän saavutettavuuden sekä toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi. YVA-päivät on järjestetty mahdollisimman pitkälle talkooperiaatteella, jotta päivien osanottomaksu on voitu pitää edullisena niin, ettei se rajoittaisi osanottoa. Päivien ajankohta asettui kevääksi, koska varsinkin 1990-laman aikana kuntien matka- ja koulutusrahat olivat kovin pienet ja loppuivat loppuvuotta kohden.

YVA:n ympärillä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen paljon. YVA on kehittynyt sisällöllisesti, ja sen piiriin on tullut uusia hanketyyppejä. Alalla toimivien määrä on lisääntynyt ja tuonut joka vuosi uusia ihmisiä YVA:n piiriin. YVA-päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa alan johtavana tilaisuutena Suomessa eikä hiipumista ole näköpiirissä.

Ansioituneita YVA:n tekijöitä palkittu

YVA-päivien ohjelma on haluttu pitää tiukan ammatillisena, alustajat on aina pyydetty sanottavansa, ei asemansa perusteella. Lisäksi päivillä on jaettu Yva ry:n vuosittaiset palkinnot: vuoden Hyvä YVA – palkinto jollekin ansioituneelle YVA-menettelylle sekä harvakseltaan henkilökohtaisia YVA-tunnustuspalkintoja YVA:n parissa ansioituneille henkilöille. YVA-päivien ohjelma on ideoitu Yva ry:n hallituksen piirissä keräten ideoita myös muulta jäsenistöltä.

Yhdistyksessä eri rooleissa vaikuttanut Timo Huhtinen on huolehtinut alusta saakka monista päivien käytännön asioista. Päivi Karvinen on toiminut päivien ”kukkaistyttönä” huolehtien kukka-asetelmista ja palkittavien kukittamisesta kulloisenkin teeman mukaan. Itselläni on ollut ilo toimia päivien pääjärjestäjänä ja puheenjohtajana viidentoista vuoden ajan niiden alusta vuoteen 2009, minkä jälkeen nuoremmat ovat ilokseni ottaneet vetovastuun päivien järjestämisestä, tosin he kaivavat minut toisinaan vielä naftaliinista joihinkin tehtäviin. On ollut suuri ilo saada olla järjestämässä YVA-päiviä innostuneen hallituksen ja muiden toimihenkilöiden kanssa.

Yva ry:n excursiot kautta aikain – 20 vuotta 10 reissua!

Opintomatkat ovat kuuluneet tiiviisti yhdistyksen toimintaan liki alusta saakka. Matkoja on tehty niin koti- kuin ulkomaille – keskimäärin joka toinen vuosi. Rauman opintomatka vuonna 2008 oli ensimmäinen, joka keräsi yli 20 hengen osallistujajoukon. Sen jälkeen ollaankin oltu liikenteessä vähän isommalla porukalla.

Mitä tarkoittaa Rauman giälen sana ”rakonyär”? No stringit tietenkin! Siinä yksi miäleenjäänyt muisto yhdeltä Rauman opintoretken osallistujalta.

Tekstiin on kerätty excursioiden tiedot yhdistyksen toimintakertomuksista. Faktoja höystävät matkoille osallistuneet muistoillaan. Tule ja osallistu excuihin jatkossa! Opintomatkat eivät ole jättäneet osallistujiaan kylmiksi!

Opintomatka Tukholmaan 26.-28.8.1996

Yhdistys järjesti opintomatkan Tukholmaan 26.-28.8.1996. Matkalle osallistui yhdeksän jäsentä. Laivamatkalla Tukholmaan järjestettiin pienimuotoinen seminaari strategisesta ympäristövaikutusten arvioinnista ja paluumatkalla Pasi Rajala alusti kaavoitukseen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Tukholmassa tutustuttiin Naturvårdsverketin ja Tukholman lääninhallituksen toimintaan.

Syysretki Tallinnaan 6.11.1998

Marraskuun alussa järjestettiin syysretki Tallinnaan. Matkalle osallistui 17 jäsentä. Tallinnassa vierailtiin Eestin ympäristöministeriössä kuulemassa Eestin uudesta YVA-lainsäädännöstä ja Entec-konsulttiyrityksessä kuulemassa kokemuksista YVA:n soveltamisesta käytännössä Eestissä.

Opintoretki Saarenmaalle 7.-10.6.2001

Yhdistys järjesti opintoretken Saarenmaalle 7.-10.6.2001, jossa tutustuttiin Kuresaaren kaupungin yleiskaavoitukseen ja kahteen Saarenmaata koskevaan YVA-menettelyyn.

Viron uusi YVA ja pyörät pyörimään:

”Kesäkuun 2001 alkupuolella 10 innokasta Yva ry:n jäsentä matkusti opintoretkelle Saarenmaalle, matkustusmuotoina laiva, pikkubussi ja polkupyörät. Päätavoitteena oli tutustua Saarenmaan YVA-hankkeisiin, pääkaupungin Kuresaaren yleiskaavatilanteeseen ja Virossa voimaan tulleeseen YVA-lainsäädäntöön. Toiveena oli myös nauttia samalla kesäisen Saarenmaan luonnosta, eri puolilla saarta kukkivista orkideoista, bongata muutama haikara ja katsoa löytyisikö merenrannalta esim. fossiileja – parhaiten tämä onnistui pyörän satulasta sään suosiessa ja samalla miettien YVAttavien kohteiden vaikutusta saaren ympäristöön.

Laivaan noustua alkoi seminaari, johon minä seminaarivastaavana yritin haalia porukan kasaan. Onneksi oli vielä bussimatka edessä ja perilläkin aikaa tutustua valmisteltuihin YVA-asioihin. Matkalla ehdimmekin tutustua samana vuonna voimaan tulleeseen Viron uuteen YVA-lakiin. Samoin ensimmäinen YVA-kohde sattui sopivasti kohdalle heti matkamme alkajaisiksi: matkustimme autolautalla mantereelta Virsusta Muhun saarelle, josta edelleen Saarenmaalle. Lautan korvaava siltayhteys oli toinen Saarenmaan YVA-hankkeista, johon heti konkreettisesti tutustuimme ja jota, kuten myöhemmin selvisi, useat saarelaiset kiivaasti vastustivat. Illalla saavuimme Kuresaareen ja pieneen perhemajataloon, josta heti aamulla kiiruhdimme innolla pyörävuokraamoon ja kohden Saarenmaan ympäristöä.

Kotiutumista kaupunkiin helpotti vierailu kaupungintalolla, jossa kaupunginarkkitehti selosti joukollemme Kuresaaren vireillä olevaa yleiskaavaa, sen keskeistä osaa Kuresaaren vanhaa 1700-luvun keskustaa ja arvokkaita rakennuksia, vanhan keskustan kiinnekohtia. Illalla ehdimme käydä myös kierroksella historiallisessa 1200-luvun lopulla rakennetussa Piispanlinnassa.

Seuraavana päivänä koitti aurinkoiseksi tilattu pyöräretkipäivä, aina saaren kaukaisimpaan lounaiskärkeen saakka. Matkalla ennätimme pitää myös merenrantaseminaaria aiheena kiinteä siltayhteys Saarenmaalta mantereelle ja toisena YVA-kohteena syväsatama saaren pohjoiselle rannikolle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen läheisyyteen. Ilmat ja luonto suosivat seminaariamme: orkideat ja kämmekät kukkivat joka puolella, kattohaikarat olivat pesimässä ja merenrannalta löytyi runsaasti kivettyneitä fossiileja. Ja villisikaakin päästiin illan tullen maistamaan.” – Leena Lusa

Lämpöä kämppikseltä:

”Saarenmaan ekskursiolla majoitumme kaupungin liepeille vanhassa omakotitalossa toimivaan majataloon. Tapani mukaan en kiirehtinyt huonejakoon ja viimeisenä majoittujana kävi ilmi, että vapaana oli enää yksi kahden hengen huone ikäiseni rouvashenkilön kanssa. Kohtuullisella elämänkokemuksella varustettuna emme tästä hätkähtäneet vaan sopeuduimme tilanteeseen. Huone oli kovin kylmä ja minä siitä valittamaan. Rouvaltapa löytyikin matkatavaroista ylimääräiset villasukat lainaksi ja niin pysyin minäkin lämpimänä.” -Jorma Jantunen

Opintomatka Ahvenanmaalle 29.-31.8.2003

Yhdistys teki opintomatkan Ahvenanmaalle, jossa tutustuttiin Ahvenanmaan YVA-lakiin sekä kahteen YVA-hankkeeseen: Maarianhaminaan rakenteilla olevaan kylpylään ja tuulivoimapuistoon.

Saaristovaikutuksia:

”Elokuun lopussa vuonna 2003, vielä kesäisissä tunnelmissa matkusti 15 Yva ry:n jäsentä Ahvenanmaalle tutustumaan Ahvenanmaan omaan YVA-prosessiin, jota säätelee muusta Suomesta poikkeava oma maakuntalaki- ja asetus, sekä kahteen YVA-hankkeeseen. Erityisesti matkalta jäi mieleen aurinkoinen merimatka paikallisen pelastuslaitoksen aluksella Nyhamnin saaristoon ja sen luodolla sijaitsevaan vanhaan majakkaan. Majakan tornin ylätasolta ihailimme huikeita näkymiä kauas merelle ja saaristoon, samalla keskustellen merialueelle suunnitellun tuulipuiston YVA:sta ja hankkeen toteuttamisvaiheesta. Muun muassa vaikutukset saariston maisemaan ja linnustoon tulivat keskeisinä esille ja mietityttivät. Meriretkellämme ehdimme pysähtyä myös pienehköllä saarella ihailemassa meriluontoa, valtavia tyrnimarjapensaita ja harvinaisia kasveja sekä tutustua saaren vanhaan jatulintarhaan, kivilabyrinttiin.” – Leena Lusa

Omaa Ålvadosia:

”Ahvenanmaan ekskursiolla illastimme maatilalla, joka valmisti omista omenoistaan viinejä ja Ålvadosia (Ahvenanmaalainen versio Calvadosista). Illalliseksi nautimme alkuruoaksi rapuja ja pääruoaksi strutsia talon viinejä unohtamatta. Porukkaa oli aika paljon ja lasku oli sen mukainen. Yva ry:n rahakirstun vartijan luottokortti ei jostain syystä toiminut ja kuittasin ison laskun kortillani. Kysyin samalla henkilökunnalta josko saisin ostaa pullon Ålvadosia kotiin vietäväksi. Alkoholilainsäädäntö ei kuitenkaan sallinut heidän myydä väkeviä ulos tilalta, mutta lainsäädäntö ei ollut esteenä sille, että he antoivat minulle pullon mukaan ilmaiseksi siitä hyvästä, että kuittasin ison laskun.” -Jorma Jantunen

Opintomatka Tukholmaan 1.-3.9.2005

Opintomatka Tukholmaan järjestettiin 1.-3.9.2005. Matkalla tutustuttiin monipuolisesti Ruotsin YVA- ja SOVA-menettelyyn (kohteena Naturvårdsverket, MKB-centrum, Riksantikvarieämbetet, Tukholman lääninhallitus).

Miljökonsekvensbeskrivning:

”Matkaa suunniteltaessa opiskelimme ennakkoon Ruotsin YVA-lainsäädäntöä, jonka totesimme poikkeavan keskeisiltä osin omasta YVA-laistamme. Siksi olikin kiinnostavaa lähteä kuulemaan käytännön kokemuksia ruotsalaisilta kollegoilta ja vaihtamaan mielipiteitä ja kokemuksia. Menomatkalla järjestimme jo laivaseminaarin.

Tukholmassa oli tiivis, mutta mielenkiintoinen päivä: vierailukohteina Naturvårdsverket, Riksantikvarieämbetet, Tukholman lääninhallitus, joissa tapasimme vastaavia virkamiehiä ja muun muassa Upsalan MKB-centrumin (miljökonsekvensbeskrivning =suom. ympäristövaikutusten arviointi) edustajia. Päivä sujui keskeiseltä osin seminaarin ja keskustelujen merkeissä, joissa vertailimme Suomen ja Ruotsin YVA-menettelyjä, vaihdoimme kokemuksia ja mielipiteitä ja tutustuimme ruotsalaisiin kollegoihin.” -Leena Lusa

Opintomatka Viroon 28.-30.9.2006

Opintomatka Viroon järjestettiin 28.-30.9.2006. Matkalla tutustuttiin monipuolisesti Viron YVA-lainsäädäntöön, hanke-YVA:an ja vaikutusten arviointiin kaavoituksessa (kohteina Viron ympäristöministeriö, tiehallinto ja Tarton yliopisto).

Elävää esitystä:

”Yva ry lähti ulkomaan excursiolle, matkan suuntana tällä kertaa Viro, Tallinna ja Tarton yliopistokaupunki. Tallinnassa matka alkoi tutustumisella Viron ympäristöministeriöön ja mielipiteiden vaihtoon muun muassa Tallinnan kehätiesuunnitelmista. Muutoinkin matkan keskeisenä aiheena olivat tiehankkeet ja tie-YVA sekä Tarton yliopistossa tutustuminen Viron tilanteeseen vaikutusten arvioinnin alueella. Matkan järjestäjän toimi pj Reima Petäjäjärvi, joka oli samaan aikaan keskeisissä YVA-tehtävissä Virossa. Niinpä matkalla Tarttoon järjestettiin isännille muistorikas tapahtuma ja ”elävä esitys” suomalaisen YVA:n yleisötilaisuudesta, johon isännät ja me vieraat osallistuimme hankkeesta vastaavan, viranomaistahojen ja osallistujien, alueen asukkaiden rooleissa. Vuorovaikutuksen demonstrointiin eläydyttiin monisanaisesti ja -äänisesti, ehkä hetkittäin jopa Suomi-filmien ylinäyttelemisen tasolle saakka.

Tarton vanha, arvokas yliopistokaupunki oli positiivinen yllätys. Tutustuimme aluksi oppaiden avulla kaupunkiin, jonka jälkeen oppaat ja pari oman seurueemmekin jäsentä kukitettiin. Seminaari, yliopiston edustajien tapaaminen ja YVA:an liittyvät keskustelut jatkuivat juhlavalla illallisella ja kävelyllä Tarton pehmeässä, tummassa yössä yliopistoalueella ja kuutamossa valaistulla sillalla. Vanhat, erikuntoiset rakennukset ja hienot puistot jäivät mieleen. Seuraavana päivänä ehdimme tutustua kaupunkiin myös pitkällä kävelyretkellä, Ema-jokeen ja jokivarteen tulvan varalta rakennettuihin korkeisiin jokipenkereisiin. Tarton tulvaongelmia pohdittiin myös alavalle maalle rakennetulla asuntoalueella ja kuulimme ongelmista läheisen suoalueen osalta. Kaupungin keskellä sijaitseva aukio oli vaikuttava, suihkukaivo ja vinoon rakennettu kaunis kerrostalo jäivät mieleen, samoin kuin iso houkutus: suklaapuoti, josta lähti useampi ostos mukaan myös kotimatkalle.” – Leena Lusa ja Leena Ivalo

Opintomatka Raumalle 12.-13.9.2008

Vuonna 2008 järjestettiin opintomatka Raumalle. Opintomatkalle osallistui 24 henkilöä. Opintomatkalla tutustuttiin kolmeen YVA-hankkeeseen (POSIVA Oy:n ydinjätteen loppusijoitushanke, Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoshanke ja Rauman Satama Oy:n sataman laajennushanke).

Elämys ja eka kerta:

”Majoituimme Kylmäpihlajan majakalla. Majoitusta ja ravintolaa piti yllä pariskunta, joka oli jättänyt entiset työnsä ja lähtenyt matkailuyrittäjiksi majakkasaarelle. Tämän tyylinen vaihdos olisi hyväksi monelle. Lintujen syysmuutto oli vilkasta majakkasaarella. Kahlaajia, käpytikkoja ja monia pikkulintuja näkyi runsaasti. Saunan yhteydessä kylvettiin suurissa pihalla olleissa vesisaaveissa – vai oliko ne altaita – elämys joka tapauksessa.” – Erkki Ikäheimo

”Eka excuni Yva ry:ssä. Yöpyminen majakassa oli huippuhienoa!” – Nunu Pesu

Opintomatka Hollantiin 23.-26.9.2010

Yhdistys järjesti opintomatkan Hollantiin 23.-26.9.2010. Ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Hollannin ympäristöministeriössä ja YVA-komissiossa sekä tutustuminen moottoritiehankkeeseen ja suureen tuulivoimahankkeeseen. Matkalle osallistui 22 yhdistyksen jäsentä.

Järjestäjän näkökulma:

”Etukäteisjärjestelyt menivät aika jouhevasti, koska paikalliset kontaktimme olivat kovin avuliaita ja suunnittelivat kanssamme ohjelmaa. Muutamilta isänniltämme eli Hollannin asunto-, kaavoitus- ja ympäristöministeriöstä (VROM) sekä tuulivoimatoimijalta (Pondera consultant B.V.) saimme mahtavasti apua käytännön järjestelyihin.

Itse matka meni mukavasti. Pientä stressiä tottakai ilmeni muutamaan otteeseen. Helsingin päässä saimme kaikki matkalaiset ajallaan koneeseen mutta heti Amsterdamiin Schipholiin tultaessa jouduimme inspiroimaan poikkeusjärjestelyitä. Kaikkien matkatavarat eivät matkalaukkuhihnalle ilmaantuneet, kello riensi ja meitä odotettiin aikataulumme mukaisesti saapuvaksi ministeriöön vieraaksi. Jaoimme porukan, minä lähdin viemään matkatavarat saaneita junalla Haagiin ja ministeriöön, Tiina Kähö jäi selvittelemään muiden kanssa kadonneiden matkatavaroiden kohtaloa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Kaikki saivat matkatavarat ja hypättyään seuraavaan junaan hekin pääsivät osallistumaan VROMin vierailuun.

Muita kommelluksia ei mieleen tule. Totta kai aina bussille kokoonnuttaessa oli muutama (ehkä edellisenä yönä jazz-baariin unohtunut) matkalainen hieman myöhässä. Kuitenkin porukka pysyi koossa ja pääsi osallistumaan kaikkiin suunniteltuihin aktiviteetteihin. Jopa vilkkaassa Amsterdamissa järjestetty polkupyöräsuunnituksemme sujui ongelmitta ja mikä tärkeintä onnettomuuksitta!” – Anne Määttä

Kesäretki Mikkeliin 26.-27.8.2011

Yhdistys järjesti kesäretken Mikkeliin 26.-27.8.2011. Ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Etelä-Savon maakuntaliitossa, tutustuminen ajankohtaisiin kaavoituskysymyksiin Mikkelissä, vierailu Kenkäverossa sekä Mikkelinpuistossa ja risteily Saimaalla.

Tuhansia vuosia sitten…:

”Kenkäveron puutarhassa kuhisi perhosia ruokailemassa kukilla – runsaasti oli ainakin nokkosperhosia. Kalliomaalauksilla oli puolestaan kiva ajatella, että samassa paikassa oli tuhansia vuosia sitten ihmisiä aivan tosissaan niitä kuvia maalailemassa – ja jokin oikea tarkoitus maalauksilla heille oli – ilmeisesti puuha oli aivan muuta kuin nykyisillä graffitimaalareilla.” – Erkki Ikäheimo

Opintomatka Pietariin 6.-10.6.2012

Yhdistys teki opintomatkan Pietariin 6.-10.6.2012. Mukana oli myös ympäristöministeriön Venäjä-asiantuntija Martti Poutanen, jolla oli merkittävä rooli matkan järjestelyissä. Ohjelmassa oli muun muassa vierailu Pietarin vesilaitoksella, Ust-Lugan satamassa, Pietarin tulvapadolla ja Kronstadtissa sekä tutustumista Pietarin turistikohteisiin.”

Miliisejä:

”Yhdistyksen Pietarin matkalla kesällä 2012 ajoimme aamulla majapaikasta Siestarjoelta Kronstadtin ohitse Suomenlahden pengertietä pitkin lahden eteläpuolelle. Tarkoituksena oli ajaa Sosnovyi Borin kautta uuteen Ust-Lugan satamaan. Rantatietä edetessämme vastaan tuli perinteinen neuvostotyylinen miliisien tarkastuspiste. Pysähdyimme ja matkaoppaamme, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Martti Poutanen selitti matkan kohteen. Miliisit soittivat satamaan, mutta eivät tavoittaneet sieltä yhteyshenkilöämme. Poliisit pakottivat meidät kääntymään takaisin. Olimme miliisien silmissä selvästi uhka ja jotain vakoilijoita, eikä meillä pitäisi olla mitään asiaa tuohon strategiseen kohteeseen. Katselimme hetken karttoja ja meidän erinomainen suomalainen bussikuskimme ja Poutanen päättivät, että ajamme takaisin ja lähdemme kokeilemaan pieniä sorateitä pitkin kohti satamaa. Rantatiellä olevan Sosnovyi Borin jätimme väliin. Pääsimme lopulta myöhästyneinä satamaan, mutta aikahan on Venäjällä suhteellinen käsite. Itse moderniin satamaan tutustuimme mereltä päin laivankannella seilaten. Paluumatkalla ajelimme edelleen pikkuteitä pitkin kohti Hatsinaa, kunnes pääsimme Tallinna-Pietarin maantielle. Sillä matkalla tuntui, että olimme nähneet seudun kaikki pienet, kapeat ja kuoppaiset soratiet ja niiden ympärillä olevat vanhat venäläiset ja inkeriläiset maatalot, -tilat ja kylät. En varmasti tule koskaan enää näkemään tuota puolta Venäjää, koska satamaankin on rakenteilla Tallinna-Pietarin maantieltä leveä tieyhteys. Ellei tuolle uudellekin tielle tule miliisin tarkastuspiste.” – Gilbert Koskela

Huokauksia:

”Mukana järjestämässä matkaa… aika kovaa hommaa, vaikka reissussa mukavaa olikin. Näimme aivan upeita paikkoja! Ja edelleen huokaan syvään, kun miettin, että 100 km:n päässä Helsingistä touhutaan mitä touhutaan…” – Nunu Pesu

Legendaarista lehtikuusikkoa:

”Raivolan lehtikuusikko on ollut suomalaisille metsänhoitajille tarunomainen paikka, koska sieltä on kotoisin suurin osa suomalaisista lehtikuusikoista ja lehtikuusista. Puiden perimää mainostettiin poikkeuksellisen hyväksi – nopeakasvuisia ja suorarunkoisia. Neuvostoliiton aikaan siellä ei juuri kukaan suomalainen päässyt käymään. Yliopiston luennoilla paikka nostettiin mystisiin mittoihin. Varmaan jokainen suomalainen metsänhoitaja haaveili joskus pääsevänsä käymään siellä. Tämä autuus suotiin minulle Yva ry:n toimesta. Olivathan puut siellä suuria, mutta eivät niinkään suoria – rungot olivat kuin liian pitkiksi venähtäneitä. Metsä oli päässyt ränsistymään, eikä hoidettuun metsää tottuneen metsänhoitajan silmä levännyt luonnon itsensä hoitamassa metsässä. Kuitenkin Raivolan lehtikuusikossa oli mielenkiintoista käydä ja nähdä paikka omin silmin – metsänhoitaja sai täyttymyksensä, vaikka odotukset paikalle olivatkin totuutta suuremmat.” – Erkki Ikäheimo

Herättikö juttu sinussa muistoja Yva ry:n excursioilta? Kiinnostuitko ideoimaan / järjestämään yhdistyksen tulevia opintomatkoja? Ota yhteyttä: sihteeri@yvary.fi

Tervetuloa opintomatkoille h-yva:ssa seurassa!