Avainsana-arkisto: YVA-palkinto

Vuoden 2021 Hyvä YVA-palkinto Yli-Olhavan tuulivoimahankkeelle

Yva ry myöntää vuoden 2021 Hyvä YVA-palkinnon Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeesta vastaavana menettelyssä toimi Megatuuli Oy, YVA-konsulttina toimi Ramboll Finland Oy ja yhteysviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen kaavamenettely ja ympäristövaikutusten arviointimenettely toteutettiin YVA-lain mahdollistamana yhteismenettelynä. Kaavoituksesta vastaavana viranomaisena toimi Iin kunta.

Yva ry myöntää vuosittain Hyvä YVA-palkinnon vaikutusten arvioinnin kannalta ansiokkaasta menettelystä. Palkinto myönnetään menettelylle, jossa vaikutusten arviointi on toteutettu esimerkillisellä tavalla jollakin arvioinnin osa-alueella tai joka kokonaisuudessaan on ollut esimerkillinen tuoden uusia käytäntöjä vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen.

Nyt palkittavassa menettelyssä vaikutusten arviointi ja Natura-arvioinnit ovat vaikuttaneet selkeästi hankkeen suunnitteluun ja sen reunaehtoihin. Vaikutusten merkittävyyden arviointi on tärkeässä roolissa arviointiselostuksessa. Vaikutukset on arvioitu kattavasti noudattaen merkittävyyden arvioinnin periaatteita. Selkeällä raportoinnilla merkittävät vaikutukset nousevat arvioinnissa myös hyvin esiin. Tässä hankkeessa YVA-menettely on erityisen onnistuneesti toiminut suunnittelun apuvälineenä ja hanke on kehittynyt siten, että on saavutettu niin ympäristön kuin tekniikankin kannalta toteuttamiskelpoinen kaavaratkaisu. Arvioinnissa on mahdollisuus seurata konkreettisten lieventämiskeinojen merkitystä vaikutusten muodostumiseen ja hankkeen suunnitteluun. YVA-menettelyn ja kaavoitusprosessin aikana vaikutusten lieventämiseksi on päädytty poistamaan alkuperäisestä suunnitelmasta 18 voimalaa ja osaa voimaloista on siirretty ja / tai madallettu. Vaikutusten arvioinnin pääkohdat ja ydinasiat on koottu arviointiselostukseen, jota täydentävät lukuisat erillisselvitykset.

YVA-aineistoon voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/yliolhavantuulivoimayva

Yva ry

Yva ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, joka toimii yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina ympäristövaikutusten arvioinnin parissa toimivien kesken. Se edistää osallistuvaa ja eri arvot esille tuovaa suunnittelua. Yhdistyksen keskeisiä toimintamuotoja ovat YVA-alan vuotuisen päätapahtuman YVA-päivän järjestäminen sekä vuoden Hyvä YVA- ja Hyvä SOVA -palkintojen myöntäminen. Lisätietoja yhdistyksestä ja sen toiminnasta http://www.yvary.fi. Lisätietoja Hyvä YVA ja Hyvä SOVA -palkinnoista (palkintosäännöt ja aiemmat palkitut) http://www.yvary.fi/yva-palkinto/

Lisätietoja: Yva ry, palkintoraadin vpj. Niina Pirttiniemi, puh. 040 822 9344

Lehdistötiedote pdf-muodossa

Vuoden Hyvä YVA-palkinto Koverharin sataman laajennushankkeelle

Yva ry myöntää vuoden 2020 Hyvä YVA-palkinnon Koverharin sataman laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeesta vastaavana menettelyssä toimivat Hangon Satama Oy ja Väylävirasto. YVA-konsulttina toimi Ecobio Oy ja yhteysviranomaisena Uudenmaan ELY-keskus.

Yva ry myöntää vuosittain Hyvä YVA-palkinnon vaikutusten arvioinnin kannalta ansiokkaasta menettelystä. Palkinto myönnetään menettelylle, jossa vaikutusten arviointi on toteutettu esimerkillisellä tavalla jollakin arvioinnin osa-alueella tai joka kokonaisuudessaan on ollut esimerkillinen tuoden uusia käytäntöjä vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen.

Nyt palkittavassa menettelyssä vaikutusten arviointi ja Natura-arviointi ovat vaikuttaneet selkeästi hankkeen suunnitteluun ja sen reunaehtoihin. Lukuisista hankevaihtoehdoista on arvioinnin myötä noussut esiin vaihtoehto, jota hankkeesta vastaava esittää jatkosuunnitteluun.

Vaikutusten merkittävyyden arviointi on tärkeässä roolissa Koverharin sataman laajennuksen arviointiselostuksessa. Vaikutukset on arvioitu kattavasti noudattaen merkittävyyden arvioinnin periaatteita. Selkeällä raportoinnilla merkittävät vaikutukset nousevat arvioinnissa myös erityisen hyvin esiin. Arvioinnissa on mahdollisuus seurata konkreettisten lieventämiskeinojen merkitystä vaikutusten muodostumiseen ja hankkeen suunnitteluun. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu ilman suunniteltuja lieventämiskeinoja ja niiden kanssa.

Koverharin sataman laajennushankkeen YVA-aineisto on selkeästi ja lukijaystävällisesti toteutettu. Vaikutusten arvioinnin pääkohdat ja ydinasiat on koottu arviointiselostukseen, jota täydentävät lukuisat erillisselvitykset.

YVA-aineistoon voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/koverharinsatamanlaajennusYVA

Lisätietoja:

Yva ry, palkintoraadin pj. Kirsi Lehtinen, puh. 040 722 4104

Vuoden 2019 parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä

Yva ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivillä Helsingissä 21.3.2019. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on estää ja vähentää hankkeista, suunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Caruna Oy:lle Seinäjoki-Jurva 110 kV voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinnista ja Hyvä SOVA –palkinnon sai Nokian kaupunki Koukkujärven jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavan vaikutusten arvioinnista. Henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon sai neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä.

Hyvä YVA –palkinto

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Caruna Oy:lle Seinäjoki-Jurva 110 kV voimajohdon YVA-menettelystä.

Arviointimenettelyssä on tunnistettu hankkeen kannalta keskeiset ja merkittävät ympäristövaikutukset. Vaikutusten selvittämisen perusteeksi on hankittu riittävät tiedot ympäristön nykytilasta ja tarkasteltavasta vaikutusalueesta.

Ympäristövaikutuksen arviointiselostuksessa on huomioitu varsin kattavasti vaikutukset maankäyttöön, luonnonoloihin ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostus on selkeä ja antaa vastaukset YVA-arvioinnin aikana tulleisiin kysymyksiin. Myös pysyväisvaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin on selvitetty riittävästi. Johtolinjaan kuului maisemallisesti tärkeitä alueita, joihin kohdistuvat vaikutukset on selvitetty erinomaisesti.

Erityismaininnan ansaitsee arviointimenettelyn aikainen dynaaminen suunnittelu. YVA-menettelyn aikana saatujen palautteiden ja tehtyjen selvitysten perusteella molempia vaihtoehtoisia reittejä on kehitetty. Linjauksia kehitettäessä on huomioitu mm. kiinteistörajat, liito-oravan elinympäristö, etäisyys asuinrakennuksista, näkyvyys maisemassa ja olemassa olevan voimajohto sekä tieinfran hyödyntäminen.

Voimajohtoreitin valinta on aina monen tekijän kompromissi. Reittien esisuunnittelussa on pyritty huomioimaan tekijöitä mahdollisimman tasapuolisesti.

Myös yhteysviranomainen on ollut arviointiin tyytyväinen. Lausunnossa mainitaan, että arviointiselostus on selkeä ja havainnollistava ja se antaa riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista.

Palkitun YVA-menettelyn hankevastaava on ollut Caruna Oy, YVA-konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja yhteysviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Hyvä YVA -palkinnon ottivat YVA-päivässä vastaan Jori Tervo (Caruna Oy), Suvi Järvinen (FCG Finland Oy), Mattias Järvinen (evp. FCG Finland Oy) ja yhteysviranomainen Jutta Lillberg-Puskala (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus).

Hyvä SOVA-palkinto

Hyvä-SOVA -palkinto myönnettiin Nokian kaupungille. Nokian kaupungin Koukkujärven jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelylaitoksen asemakaava ja asemakaavan muutos on sovitettu erinomaisesti Koukkujärven bioratkaisuhankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

Menettely on ollut esimerkki siitä, miten kaksi hallinnollista menettelyä, asemakaavoitus ja YVA-prosessi on ollut mahdollista sovittaa yhteen siten, että kuulemiset ja yleisötilaisuudet on järjestetty samanaikaisesti. Tästä on nykyään säädetty myös 5.5.2017 voimaan tulleessa laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.

Nokian tapauksessa yhteensovittamisesta sovittiin asemakaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa helmikuussa 2016, yhteinen yleisötilaisuus oli saman vuoden syksyllä. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja Koukkujärven bioratkaisun arviointiohjelma olivat sen jälkeen samanaikaisesti nähtävillä.

Varsinainen asemakaavaehdotus on laadittu YVA-selostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen, jolloin on voitu hyödyntää vaikutusten arvioinnissa tehtyjä selvityksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tuottanut näin ajoitettuna myös asemakaavaan tarvittavan selvitysaineiston.

Yhteensovittaminen sopii hyvin yhdyskuntahuollon kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Menettelyn keskeinen merkitys on ollut siinä, että asemakaavan kaavoitusvaiheessa saatiin merkittävää tietoa hankkeen vaikutuksista ja asukkaille voitiin antaa vastauksia asialliseen tietoon perustuen. Osallisten kannalta tärkeimmät keskustelut käytiin asemakaavan aloitusvaiheessa, jolloin oli jo tietoa hankkeen vaikutuksista. Lisääntynyt tieto hankeen vaikutuksista johti lopulta siihen, että asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia eikä asemakaavasta valitettu.

Palkitun SOVA -menettelyn asemakaavan on laatinut Nokian kaupunki, hankkeesta vastaavat ovat olleet Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Nokian Vesi Oy, konsulttina Pöyry Finland Oy. Kaavaohjauksesta vastaava alueellinen viranomainen ja yhteysviranomainen on ollut Pirkanmaan ELY -keskus.

Hyvä SOVA -palkinnon ottivat YVA-päivässä vastaan Hannu Eerikäinen (Nokian kaupunki), Leena Ivalo (Pirkanmaan ELY-keskus), Ilkka Laukkanen (Nokian Vesi Oy) ja Satu Lyyra (Pöyry Finland Oy).

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto Seija Rantakalliolle

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto myönnetään vuonna 2019 Seija Rantakalliolle, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti ympäristöministeriössä YVA-lainsäädännön ja sen soveltamisen kehittäjänä niin Suomessa kuin kansainvälisissä yhteyksissä.

Seija Rantakallio on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 1996. Hän vastaa ministeriössä YVA-lainsäädännön kehittämisestä ja toimeenpanosta, alueellisten ympäristöviranomaisten ohjauksesta sekä Suomen asemoinnista EU:ssa Espoon sopimuksen toteuttamisessa. Hän on toiminut Espoon sopimusta toteuttavan toimenpanokomitean puheenjohtajana ja on tällä hetkellä jäsenenä sopimuksen johtokunnassa. Lisäksi hän on Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Suomen ja Viron kahdenvälisessä YVA-komissiossa. Hän on toiminut aktiivisesti myös pohjoismaisessa ja arktisessa yhteistyössä.

Ennen siirtymistään ympäristöministeriöön Seija Rantakallio työskenteli Tiehallinnossa ollen mukana hankkeissa, joissa ensimmäisinä toteutettiin uutta YVA-lakia. Hän on myös Tiehallinnon uraauurtavan YVA-ohjeistuksen kirjoittaja.

Seija Rantakallion panos on ollut keskeinen vuonna 2017 voimaan tulleen YVA-lain aikaansaamisessa sekä hankeluettelon päivittämisessä 2019. Työtoverit tuntevat Seijan asialleen omistautuneena, tarkkasilmäisenä ja tinkimättömänä työskentelijänä, jonka kanssa yhteistyö on sujuvaa, iloisuuden sävyttämää ja tuloksellista.

Henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon sai YVA-päivässä Seija Rantakallio (ympäristöministeriö).

Lisätietoja:

Yva ry, palkintoraadin pj Antti Puhalainen, puh 040 778 9905

YVA-menettelyjen osalta hankevastaavan ja muiden osapuolien yhteyshenkilöt yhteystietoineen löytyvät hankesivulta http://www.ymparisto.fi/seinajokijurvavoimajohtoYVA  ja Nokian kaupungin kotisivuilta.

YVA- ja SOVA-palkinnot jaettiin YVA-päivänä 2015

Yva ry palkitsi vuoden 2015 YVA-päivänä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen YVA-menettelyn sekä Etelä-Karjalan liiton kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin. Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan –YVA-menettely sai kunniamaininnan .

Hyvä YVA ja Hyvä SOVA-palkinnot jaettiin vuonna 2014 ansioituneille YVA- ja SOVA-menettelyille YVA-päivänä 19.3.2015. Palkinnoista päättä Yva ry:n hallitus asettamansa palkintoraadin ehdotusten perusteella. 2015 palkintoraatiin kuuluivat Gilbert Koskela, Leena Lusa, Tapani Kauppinen, Janna Riikonen (pj) ja Reetta Suni. Hallitus kiittää raatilaisia.

YVA-menettelyjen osalta raati kävi läpi kaikki vuonna 2014 päättyneet menettelyt. Tammi-helmikuussa raati sai ilahduttavasti kaksi ehdotusta Hyvä YVA-palkinnon saajaksi. Molemmat ehdotukset oli saatu yhteysviranomaisilta, ja ne otettiin huomioon harkinnassa painokkaina suosituksina.

SOVA-menettelyjen arviointi on osoittautunut haastavammaksi, sillä menettelyjä ei ole koottu samalla tavalla yhteen kuin YVAt. Tästäkin syystä ehdotukset Hyvä SOVA –palkinnon saajaksi olisivat erityisen tervetulleita!

Muistathan, että ansiokasta YVA- tai SOVA-arviointia voi ehdottaa tunnustuspalkinnon saajaksi ympäri vuoden.

Hyvä YVA-palkinto: Helsingin Energian biopolttoaineiden lisääminen

Hankevastaava: Helen Oy (v. 2014 vielä Helsingin Energia)

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy

Yhteysviranomainen: Uudenmaan ELY-keskus

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Helen Oy:lle YVA-menettelystä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. YVA:ssa arvioitiin kahta päävaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoimalan rakentamista Vuosaareen tai biopolttoaineen rinnakkaispolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Vuoden 2015 aikana esille on noussut kolmas, hajautettu vaihtoehto kivihiilen käytön vähentämiselle ja lopulta korvaamiselle. Kolmas vaihtoehto ei ollut mukana YVAssa, mutta tämä ei vähennä tehdyn arvioinnin ansioita! Helenin YVAa esiteltiin myös YVA-päivänä 2015, esitysaineisto löytyy yhdistyksen sivuilta osoitteesta http://www.yvary.fi/yva-paivat/.

Biopolttoaineiden YVA-menettelyssä oli vuorovaikutukseen ja sidosryhmätoimintaan panostettu poikkeuksellisen ansiokkaasti. Hankevastaavan tavoitteena on ollut luoda vuorovaikutusmenettelyt, joiden avulla vuorovaikutusta voidaan jatkaa YVAn päättymisen jälkeenkin läpi hankkeen koko elinkaaren. Tämän varmistamiseksi käytetyt vuorovaikutusmenettelyt suunniteltiin erityisen huolellisesti. Jo vuorovaikutuksen suunnitteluvaiheessa on käytetty mm. haastatteluja, joiden avulla on selvitetty, millä tavoilla sidosryhmät haluavat tulla kuulluksi. Sidosryhmätyössä on käytetty monipuolisesti eri menetelmiä ja menestyksellisesti tavoitettu laaja joukko osallistujia. Esimerkiksi erilaisissa avoimissa yleisötilaisuuksissa ja pienryhmätapaamisissa tavattiin lähes 600 henkilöä. Hankkeesta on viestitty aktiivisesti mm. Helenin Uutta voimaa –blogissa (http://blogi.helen.fi), joka on edelleen aktiivinen viestintäkanava.

Ympäristövaikutukset on arvioitu perusteellisesti. Laaja ja monipuolinen aineisto on koottu YVA-selostukseksi, joka on yli 500-sivuisena varsin massiivinen, mutta kuitenkin havainnollinen ja rakenteeltaan selkeä. Kukin vaikutusten osa-alue on käsitelty omana lukunaan, jossa on kuvattu myös lieventämistoimia ja verrattu hankkeen eri vaihtoehtoja ko. vaikutusten osa-alueen kannalta. Selostuksen rakenteessa raati piti erityisen onnistuneena kunkin vaikutusten osa-aluetta koskevan luvun alkuun sijoitettuja koosteruutuja, jotka tiivistävät luvun asian ja helpottavat laajan aineiston silmäilevää lukemista.

Arviointimenettelyssä panostettiin myös systemaattiseen merkittävyyden arviointiin. Merkittävyys arvioitiin perustuen vaikutusalueen herkkyyteen ja vaikutuksen suuruuteen. Merkittävyyden arvioinnin menettelytapa on kuvattu yleisesti ennen vaikutusarviointiosioita.  Vaikutusten merkittävyys on perustellen arvioitu jokaiselle vaikutuskokonaisuudelle ja esitetty raportissa yhdenmukaisesti merkitystaulukolla kummallekin arvioidulle vaihtoehdolle.

Hyvä SOVA-palkinto: Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava – kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Palkinnon saaja: Etelä-Karjalan liitto

Hyvä SOVA -palkinnon saa tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnista.

1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa raati kiitti sitä, että arvioinnin yhteydessä on arvioitu vaikutukset kaavaratkaisuittain sekä tehty merkintäkohtainen vaikutusten arviointi kullekin kaavamerkinnälle erikseen. Hyvänä toimintatapana pidettiin sitä, että vaikutusten arvioinnin menetelmät ja tulokset on koottu omaan erilliseen raporttiinsa. Kaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutusten arviointi on esitetty havainnollisesti taulukkomuodossa erillisellä liitteellä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty selkeää vaikutuslistaa johdonmukaisesti läpi koko arvioinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja huomioon ottamista suunnittelussa on käsitelty vaikutusten arvioinnin yhteydessä perusteellisesti.

Vaikutusten arvioinnin erillisraportin laatua ja havainnollisuutta on parantanut sen tarkistuttaminen ulkopuolisella tarkastajalla, joka esitti kehitysehdotuksia ja ideoita raportin selkeyttämiseksi.

Kaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä.

Kunniamaininta (YVA-sarja): Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan

Hankevastaava: Kemira Chemicals Oy

YVA-konsultti: ENVIRON Corporation Finland Oy (nykyään osa Ramboll-konsernia)

Yhteysviranomainen: Pirkanmaan ELY-keskus

Varsinaisen Hyvä YVA –palkinnon lisäksi Yva ry myönsi myös kunniamaininnan Kemira Chemicals Oy:lle YVA-menettelystä Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan.

Kunniamaininta myönnettiin ansiokkaasta riskien arvioinnista ja poikkeustilanteiden vaikutusten arvioinnista YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-menettelyssä oli poikkeuksellisen laajasti arvioitu suunniteltuun toimintaan, rakentamisvaiheeseen sekä mahdollisiin poikkeustilanteisiin liittyviä riskejä. Riskien arvioimiseksi on laadittiin YVA-vaiheelle poikkeuksellisen laajat selvitykset, mm. vesistömallinnus, joka antoi uutta merkittävää tietoa. Riskien arvioinnissa hyödynnettiin myös YVA-konsultin kansainvälisiä osaajia.

Poikkeustilanteiden vaikutusarviointi ulotettiin harvinaisen laajalle tarkastelualueelle, yli maakunnan rajojen. Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia poikkeustilanteiden vaikutuksia mm. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella, jossa tuotetaan juomavesi Turun seudulle, sekä Kokemäenjokeen rajoittuvaan Natura-alueeseen. Huolellisen arvioinnin avulla tunnistettiin riskien hallinnan vaativuus hankkeen jatkosuunnittelussa.

Yva ry:n 20-vuotisjuhla

Yva ry täytti 20 vuotta vuonna 2014. Juhlavuoden päätapahtumana toimi perinteisen YVA-päivän lisäksi samana iltana 19.3.2014 järjestetty juhlaillallinen Helsingissä Rake-salissa (Bulevardi 2). Innokkaimmat YVA:n ystävät osallistuivat myös seuraavana päivänä järjestetylle ekskursiolle FiR 1 -tutkimusreaktorille Espoon Otaniemessä.

 

Isantapari_juhlaillallinen

Illan isäntänä ja emäntänä toimivat Vesa-Matti Honkanen ja Tiina Kähö

alkumaljajuhlaillallinen

Illallisen alkua odotellessa tunnelma oli tiivis.

juhlaillallinen

Jälkiruoka hyvän ohjelman ohessa sai hymyn kirpoamaan pöytäseurueen huulille

kvartettijuhlaillallinen

Yksi illan kohokohtia oli kvartettiesitys – kvartetin jäsenet olivat Laulu-Miehet-kuorosta.

Täydellinen kuvakooste juhlaillalliselta on luettavissa painetusta Impakti-lehdestä sekä Impaktin pdf-versiosta.

20 vuotta YVA-päiviä – a Success Story

YVA-päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa alan johtavana tilaisuutena Suomessa, ja ne muodostavat Yva ry:n talouden selkärangan.

YVA-lain tullessa voimaan 1994 perustettiin myös YVA ry, ja sen ensimmäisiä ponnistuksia oli YVA-päivien järjestäminen 1995. Ohjelma herätti kiinnostusta, ja Espoossa järjestetty tilaisuus keräsi onnistuneesti hyvän osanoton. YVA-lain voimaan tullessa YVA-lain mukaisina yhteysviranomaisina toimivat pääsääntöisesti lääninhallitukset. Uudenmaan lääninhallitus järjesti uuden lain toimeenpanon tukemiseksi oman YVA-neuvottelupäivän alueensa toimijoille jo YVA-lain voimaantulovuonna 1994.

Aluksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Yva ry:n yhteinen

Koska monilla valtakunnallisilla toimijoilla oli pääkonttorit pääkaupunkiseudulla, herättivät nämä YVA-päivät heti alusta saakka kiinnostusta myös tällaisissa toimijoissa eikä heidän osallistumiselleen toki nähty mitään esteitäkään, vaikka niiden toiminta sijaitsi jossain muualla. Jo vuonna 1996 Yva ry ja Uudenmaan ympäristökeskus järjestivät YVA-päivänsä koordinoidusti peräkkäisinä päivinä yhteisenä kokonaisuutena ja seuraavana vuonna päivät järjestettiin kokonaan yhteisinä. Vuodesta 2007 Yva ry on ottanut täyden vastuun päivien järjestämisestä niin sisällöllisesti kuin taloudellisestikin. Tämä on ollut sikäli luontevaa, koska päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa ja muodostavat myös yhdistyksen talouden selkärangan. Päivien osanottajamäärä ylitti parissa vuodessa sata ja ennätys tehtiin vuonna 2000, jolloin osanottajia oli yli 250.

Aluksi ajateltiin, että YVA-päivät järjestetään muutamana vuonna, jotta uusi lainsäädäntö saadaan ajettua sisään ja vakiinnutettua. Aluksi kuviteltiin myös, että YVA-lain voimaantullessa pöytälaatikoissa on paljon suunnitelmia, jotka YVAtaan ja sen jälkeen YVA-hankkeiden määrä jää vuosittain vähäiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan YVAttavien hankkeiden määrä kasvoi ja toi tullessaan uusia asioita yhteisillä päivillä pohdittavaksi.

Pyritty käytännönläheisyyteen

Päivien ohjelma yritettiin pitää käytännönläheisenä, jotta osanottajiksi saadaan YVA:n kanssa käytännössä tekemisissä olevia hankevastaavia, konsultteja, kuntien virkamiehiä, YVA-viranomaisia, luvittajia ja muita YVA:n kanssa tekemisissä olevia. Päivillä on aina esitelty kiinnostavia YVA-hankkeita ja alan menetelmäkehitystä. Käytännönläheisyyden lisäksi päivillä on haluttu esitellä myös suomalaista YVA-tutkimusta silloin, kun sitä on ollut tarjolla. Lainsäädäntömuutokset ovat olleet vakioaiheina päivillä. Joinain vuosina on kutsuttu myös ulkomaisia esiintyjiä EU:n komissiosta, kansalaisaktivisteja ja erityisalojen tuntijoita. Onpa EU:n komissiokin maininnut Suomen YVA-päivät yhtenä YVA:n laadunvarmistuskeinona.

YVA:n kehitys on näkynyt myös päivien ohjelmissa. Alkuvuosina painopiste oli enemmän luontopuolella, ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat tulleet vuosien myötä enemmän esille. Aluksi YVA-päivät järjestettiin kaksipäiväisinä siten, että toinen päivä käsitteli hanke-YVA:a ja toinen päivä SOVA:a (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia). Järjestettiinpä joskus niinkin, että toinen päivä käsitteli puhtaasti erilaisia arviointimenetelmiä. Luonnonsuojelulain uudistaminen EU:iin liittymisen myötä näkyi myös ohjelmissa. Luonnonsuojelulain Natura-pykäliä ja niiden roolia YVA:n kannalta käsiteltiin monilla päivillä.

Työelämän kiireiden takia yksipäiväisiksi

Yksi kokeilu oli vuonna 2000 eri temaattisten rinnakkaissessioiden järjestäminen. Ohjelman kokoamiseen otettiin tuolloin mukaan kuusi ympäristöalan ammattijärjestöä. Tällöin tehtiinkin päivien osanottoennätys ja rinnakkaissessiot saivat hyvän vastaanoton. Järjestely johti kuitenkin siihen, että eri alojen asiantuntijat olivat omissa porukoissaan keskustelemassa, mikä ei palvellut YVA:n eri tieteenoloja ja ammattikuntia yhdistävää poikkileikkaavaa roolia, eikä rinnakkaissessioita jatkettu seuraavilla YVA-päivillä. Työelämän tahdin kiristyessä kaksipäiväisyydestä on kuitenkin luovuttu 2008 lukien ja tiivistetty vuoden ajankohtaisasiat yhden päivän pakettiin.

Päivien osanottajakaarti on vaihdellut vuosien myötä ehkä ohjelmankin mukaan. Viime vuosina päiville on houkuteltu myös opiskelijoita myöntämällä heille vapaapaikkoja, mikä on tuonut paljon uutta väkeä päiville. Myös konsulttitoimistoihin on tullut nuorta väkeä ja viime vuosina noin kolmannes päivien osanottajista on ollut ensikertalaisia. Tämä tuo omat haasteensa ohjelman rakentamiseen sellaiseksi, että se tarjoaa eri vaiheissa oleville eri toimijoiden edustajille kiinnostavaa sisältöä. Ensikertalaisten lisäksi päivillä on vakiokävijänsä vuodesta toiseen (tosin tämän kirjoittaja lienee ainut, joka on osallistunut kaikille YVA-päiville). Päivien ohjelma on tiiviydestään huolimatta pyritty pitämään riittävän väljänä, jotta keskusteluille jää tilaa. Päivien jälkeen on myös varattu muutama tunti yhteiseen kanssakäymiseen, mikä yleensä on jatkunut omatoimisesti pikkutunneille ja usein vielä YVA-asioiden merkeissä.

Järjestelyt pääosin talkootyönä

YVA-päivien pitopaikaksi on vakiintunut entisen Uudenmaan lääninhallituksen (nykyisin Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin sivutoimipiste) tilat Itä-Pasilassa. Ne ovat tarjonneet päiville hyvät puitteet. Auditorio, aulatilat ja ravintola muodostavat toimivat tilan, ja paikka on hyvin saavutettavissa. Toisinaan on keskusteltu päivien kierrättämisestä eri puolilla Suomea, mutta siihen ei ole menty juuri paikan hyvän saavutettavuuden sekä toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi. YVA-päivät on järjestetty mahdollisimman pitkälle talkooperiaatteella, jotta päivien osanottomaksu on voitu pitää edullisena niin, ettei se rajoittaisi osanottoa. Päivien ajankohta asettui kevääksi, koska varsinkin 1990-laman aikana kuntien matka- ja koulutusrahat olivat kovin pienet ja loppuivat loppuvuotta kohden.

YVA:n ympärillä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen paljon. YVA on kehittynyt sisällöllisesti, ja sen piiriin on tullut uusia hanketyyppejä. Alalla toimivien määrä on lisääntynyt ja tuonut joka vuosi uusia ihmisiä YVA:n piiriin. YVA-päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa alan johtavana tilaisuutena Suomessa eikä hiipumista ole näköpiirissä.

Ansioituneita YVA:n tekijöitä palkittu

YVA-päivien ohjelma on haluttu pitää tiukan ammatillisena, alustajat on aina pyydetty sanottavansa, ei asemansa perusteella. Lisäksi päivillä on jaettu Yva ry:n vuosittaiset palkinnot: vuoden Hyvä YVA – palkinto jollekin ansioituneelle YVA-menettelylle sekä harvakseltaan henkilökohtaisia YVA-tunnustuspalkintoja YVA:n parissa ansioituneille henkilöille. YVA-päivien ohjelma on ideoitu Yva ry:n hallituksen piirissä keräten ideoita myös muulta jäsenistöltä.

Yhdistyksessä eri rooleissa vaikuttanut Timo Huhtinen on huolehtinut alusta saakka monista päivien käytännön asioista. Päivi Karvinen on toiminut päivien ”kukkaistyttönä” huolehtien kukka-asetelmista ja palkittavien kukittamisesta kulloisenkin teeman mukaan. Itselläni on ollut ilo toimia päivien pääjärjestäjänä ja puheenjohtajana viidentoista vuoden ajan niiden alusta vuoteen 2009, minkä jälkeen nuoremmat ovat ilokseni ottaneet vetovastuun päivien järjestämisestä, tosin he kaivavat minut toisinaan vielä naftaliinista joihinkin tehtäviin. On ollut suuri ilo saada olla järjestämässä YVA-päiviä innostuneen hallituksen ja muiden toimihenkilöiden kanssa.

Hyvä YVA ja Hyvä SOVA -palkinnonsaajien kokemuksia

Hyvä YVA ja hyvä SOVA –palkittujen mielestä YVA ja SOVA lisäävät hankkeen hyväksyttävyyttä, ovat hankkeelle tai suunnitelmalle positiivisia asioita, lisäävät tietoa eri osapuolten kesken, parantavat suunnittelun laatua, nostavat ympäristöasioiden painoarvoa, mutta ovat kankeahkoja prosesseja.

Yva ry myöntää vuosittain Hyvä YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely) ja Hyvä SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) -palkinnot kannustukseksi ja huomion kiinnittämiseksi johonkin vaikutusten arvioinnin kannalta esimerkilliseen ja ansiokkaaseen toimintaan. Hyvä YVA -palkintoja on jaettu vuodesta 2000 lähtien ja Hyvä SOVA –palkintoja vuodesta 2005 lähtien. Hyvä YVA -palkinto on myönnetty vuoteen 2013 mennessä 12 hankkeesta vastaavalle sekä yhdelle SOVA-arvioinnille. Tähän juttuun on koottu palkinnonsaajien edustajien kokemuksia ja näkemyksiä YVA:n ja SOVA:n sekä valtakunnallisen tunnustuspalkinnon vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Palkituilta kysyttiin YVA:n/SOVA:n vaikuttavuudesta, oliko YVA/SOVA hankkeen näkökulmasta positiivinen vai negatiivinen asia, vaikuttiko YVA/SOVA hankkeen hyväksyttävyyteen, ja onko tunnustuspalkinnolla ja sen tuomalla julkisuudella ollut vaikutusta.

Vaikuttavuus

Useimmat palkitut näkivät, että YVA:lla oli aidosti vaikutusta hankkeen suunnitteluun ja sen laatuun. Erityisesti hankkeissa, joissa tutkittiin aidosti eri sijaintivaihtoehtoja, koettiin että YVA toi vaihtoehtojen vertailuun lisää tietoa ja YVA:n tuloksia käytettiin tehokkaasti hyväksi. Esimerkiksi Suurhiekan tuulivoimahankkeessa YVA:lla oli merkittävä vaikutus tuulipuiston suunnitteluun; hankealueen rajaukseen, voimaloiden sijoitteluun, kaapelireitteihin jne. Myös Tampereen hyötyvoimalaitoksen sijainnin valinnassa hyödynnettiin YVA:n tuottamia tuloksia, samoin Valtatien 7 moottoritien linjauksen valinnassa YVA:n rooli oli ratkaiseva – YVA-vaiheessa karsittiin ympäristön kannalta kestämättömimmät vaihtoehdot pois jatkosuunnittelusta. Myös Valtatie 4 Viisarinmäki-Kanavuori sekä Kehä II -tiehankkeissa YVA vaikutti tien linjauksiin ja YVA:n aikana luotiin pohja tiesuunnittelun myöhemmälle etenemiselle. Fingridin voimajohtohankkeessa (Kokkola-Muhos) voimajohdon reitti muodostettiin YVA:n aikana saatujen lausuntojen ja palautteen pohjalta. Myös Itä-Uudenmaan jätehuoltohankkeessa YVA antoi vahvan pohjan jätekeskuksen paikan valintaan. Seinäjoki-Oulu ratahankkeessa taas erittäin laaja ja monialainen YVA-menettely nosti ympäristöasiat keskeiseen rooliin ja loi pohjaa seuraavien ratahankkeiden suunnitteluun.

Palkituissa teollisuushankkeissa korostuivat enemmänkin hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden julkinen keskustelu, kuten esimerkiksi Koverharin terästehtaan laajennuksen YVA:ssa, jossa tehtaalla oli jo takanaan pitkä historia ympäristöasioiden hoitamisessa paikkakunnalla. YVA mahdollisti vuoropuhelun asukkaiden ja hankkeen suunnittelijoiden välillä. Teknoksen maalitehtaan YVA-prosessi auttoi sekä Helsingin kaupunkia että Teknosta päätöksenteossa ja itse hankkeessa päädyttiin sittemmin nollavaihtoehtoon, eli hanketta ei ole toteutettu. YTV:n Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman SOVA taas paransi liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun laatua. Se toi suunnitteluun mukaan tärkeitä ja kriittisiä näkökulmia, joita ei ilman SOVA:a ja sen mukanaan tuomaa julkista prosessia olisi niin tehokkaasti saatu.

”YVAssa läpiviety laaja, avoin ja monipuolinen vuorovaikutusprosessi merkitsi paljon päätöksenteossa ja ns. yleisen mielipiteen kanta vaikutti – demokratiaa!” Juha Laamanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hyvä juttu vai välttämätön paha

Kaikkien vastaajien mielestä YVA oli hankkeelle positiivinen asia. YVA toi asioiden käsittelyn julkiseksi ja auttoi eri sidosryhmiä ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Wpd:n tuulivoimahankkeessa monet ennakkoon huolta herättäneet vaikutukset osoittautuivat lievemmiksi YVA-selvitysten myötä ja YVA toi yhteen eri osapuolia. Myös Teknoksen maalitehtaan YVA auttoi eri osapuolia konkreettisesti ymmärtämään yrityksen toimintaa ja hälvensi siten maalinvalmistukseen liittyviä epäluuloja ja uskomuksia. Myös hieman abstraktimmalla tasolla tehtävä liikennejärjestelmäsuunnittelukin sai enemmän kiinnostusta osakseen SOVA:n myötä, jopa valtakunnallisestikin. Palkittujen vastauksissa korostuikin julkisuuden merkitys YVA- ja SOVA–prosessien aikana. Hankkeet olivat julkisen kiinnostuksen kohteena ja asioiden avoimen käsittelyn kautta saatiin laajasti tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista sekä sidosryhmien eri näkökulmista.

YVA toimi myös tehokkaana tiedonkeräämisvaiheena hankkeiden jatkosuunnittelua varten. YVA-vaiheeseen panostaminen nähtiin myös palkitsevana – esimerkiksi Tampereen hyötyvoimalaitoksen ja palkittujen tiehankkeiden panostukset YVA-vaiheen vuoropuheluun oli saatu positiivisina asioina takaisin hankkeiden myöhemmissä vaiheissa. Tämä näkyi mm. lupavaiheiden sujuvimpina etenemisinä. Tiehankkeiden vaikutusten arviointia on kehitetty systemaattisesti useiden vuosien ajan ja lukuisat YVA-prosessit ovat toimineet keskeisinä lähtökohtina tässä kehitystyössä. Myös ratahankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnille ja toimintatavoille luotiin vahvaa pohjaa Seinäjoki-Oulu YVA:ssa. Vaikka YVA nähtiin erittäin hyödyllisenä prosessina Suurhiekan tuulipuistohankkeessa, pidettiin YVA-menettelyä jokseenkin kankeana prosessina tuulivoimahankkeiden suunnittelussa, jossa tekniset yksityiskohdat, kuten voimalatyypit kehittyvät nopeasti.

”YVA on tarpeellinen työkalu, muttei vielä missään tapauksessa loppuun asti hiottu” Esa Holttinen, wpd Finland Oy

Lisääntyikö hyväksyttävyys

Vaikka hyväksyttävyyden lisääntymistä on suoraan vaikea mitata, kaikkien vastaajien yleinen tuntuma oli, että hyväksyttävyys lisääntyi YVA:n myötä. Tähän vaikutti eniten YVA-prosessin tuoma julkisuus sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kesto ja laajuus. Prosessi lisäsi paitsi suunnitteluaineistojen laatua, laajensi myös tietopohjaa ja vuorovaikutusta sekä lisäsi itse suunnitelmien ja vaikutusten arviointien ymmärrystä. YVA:n myös nähtiin vahvistavan kansalaisten luottamusta hanketta kohtaan. Toisaalta asia nähtiin myös kaksijakoisena – ne jotka haluavat ymmärtää hankekokonaisuuden vaikutuksineen, luottavat vaikutusten arviointiin kokonaisuutena, mutta ne jotka periaatteessa vastustavat hanketta, voivat myös yrittää nähdä YVA:ssa vain ”virheitä ja puutteita”. Toisaalta eri hanketyypit herättävät myös kansalaisissa erilaisia tunteita ja esimerkiksi raideliikenne koetaan jo itsessään positiivisena asiana.

Hyväksyttävyyden lisääntymiseen vaikutti vastaajien mielestä eniten se, miten hankkeen suunnittelussa oli pystytty ottamaan huomioon kansalaisten ja sidosryhmien antama palaute. Parhaiten nämä toteutuivat hankkeissa, joissa sijaintivaihtoehdoissa oli eniten vaikutusmahdollisuuksia. Suurhiekan tuulipuiston YVA oli laajuudessaan Suomen ensimmäisiä tuulivoimahankkeita, joissa käsiteltiin eri ympäristövaikutuksia tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. YVA-prosessi paransi suhtautumista hanketta kohtaan selvästi.

Hyväksyttävyyden arviointiin vaikutti myös se, missä vaiheessa palkitut hankkeet olivat toteutuksen suhteen. Esimerkiksi Tammervoiman hyötyvoimalaitos on edennyt rakentamisvaiheeseen nopeasti vain kolme vuotta YVA:n jälkeen ja Kokkola-Muhos – voimajohdon rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Seinäjoki-Oulu ratahanketta toteutetaan jo vaiheittain ja myös Valtatie 7 moottoritien toteutusvaihe on alkamassa 2015. Näiden hankkeiden edustajien vastauksissa korostuivat voimakkaimmin juuri hyväksyttävyys ja YVA:n positiiviset vaikutukset. Toisaalta vaikka myös Kehä II:n YVA koettiin erittäin positiiviseksi, kasvatti hankkeen haitallisten vaikutusten torjunta ja minimointi taajama-alueilla hankkeen kokonaiskustannuksia ja on näin omalta osaltaan rajoittanut hankkeen toteutusta.

YVA ja SOVA -palkinnon hyödyt

Itse YVA- ja/tai SOVA -palkinto oli vastaajien mielestä positiivinen asia. Sen merkitys kuitenkin vaihteli eri organisaatioissa. Tunnustuspalkinnolla koettiin yleisesti olevan luottamusta ja yrityskuvaa vahvistava vaikutus. Se myös lisäsi luottamusta viranomaisten kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Niissä hankkeissa, joissa YVA-prosessi nähtiin enemmänkin lakisääteisenä prosessina osana suunnittelua ja luvitusta, korostivat vastaajat oman organisaationsa ympäristöosaamisen esille nostamista. Palkinto ei sinänsä vaikuttanut itse hankkeeseen, mutta lisäsi omalta osaltaan kiinnostusta asiantuntijoiden keskuudessa ja kohotti ympäristöasioiden profiilia organisaatioiden sisällä.

”Palkinnon merkitys ei mielestäni rajoitu vain menetelmien, laadun ja prosessin kehittämiseen, vaan se on myös hieno tapa antaa alamme ammattilaisille sitä arvostusta, kiitosta ja positiivista palautetta, joka helposti unohtuu niin ristiriitaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuin tiukkojen projektiaikataulujen paineessa” Mika Penttilä, Fingrid Oyj

 

Kyselyyn vastasivat: Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Juha Laamanen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), Mika Pekkinen (Tampereen Sähkölaitos), Jaakko Koskenpää (Teknos Oy), Johanna Vilkuna (Helsingin seudun liikenne HSL), Kari Komi (Keski-Suomen ELY-keskus), Mika Penttilä (Fingrid Oyj), Päivi Koski (ent. Electrowatt-Ekono Oy), Susanna Koivujärvi (Liikennevirasto), Harri Yli-Villamo (VR Track Oy), Esa Holttinen (wpd Finland Oy), Heli Rissanen (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, aiemmin wpd Finland Oy) ja Ari Puhakka (Uudenmaan ELY-keskus).

Artikkeliin liittyvä taulukko on luettavissa painetusta lehdestä sekä lehden pdf-versiosta.