Avainsana-arkisto: YVA-konferenssi

IAIA_Sairinen

IAIA:n konferenssi Chilen Vina del Marissa huhtikuussa 2014 – luonnonkatastrofeja, sosioekonomiaa ja kaivostoimintaa

Chilen maanjäristyksen jälkitunnelmissa IAIA-konferenssi 2014 keskittyi sosiaalisten ja ekonomisten vaikutusten arviointiin

Inernational Association for Impact Assessment:n (IAIA) vuoden 2014 konferenssin tapahtumapaikkana oli huhtikuun 8.-11. päivinä Chilen rannikkokaupunki Vina del Mar. Matkaa pääkaupungista Santiagosta on 110 km. Teemana oli ”Impact assessment for social and economic development”, eli konferenssin otsikoissa ja puheissa pohdiskeltiin tavanomaista enemmän vaikutusten arvioinnin, suurten infra-hankkeiden ja luonnonvarojen käytön sosiaalisia ja ekonomisia vaikutuksia.

Katastrofien vaikutusten arviointia …

Koko matkaa leimasivat luonnonkatastrofit. Viikkoa ennen konferenssia Chilen pohjoisosaa koetteli varsin suuri 8.2 magnitudin maanjäristys. Maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti Vina del Mariin asti (2000 km päässä) ranta-alueiden evakuoinnin. Kahden metrin korkuinen tsunami ei lopulta onneksi aiheuttanut vakavia tuhoja. Mutta kymmenien jälkijäristysten myötä tsunamivaaran ajatus oli koko ajan konferenssipaikalla läsnä. Konferenssin illallisen aikana Vina del Marissa maa ja hotelli sitten myös tärisivät hieman. Hotellissa tosin rauhoiteltiin, että jos uusi tsunamivaara tulee, niin siirrymme valmiiksi sovittuun toiseen hotelliin kukkulan laella (kuten oli tapahtunut edellisellä viikolla).

Näiden ajatusten myötä ei siis ollut ihme, että itseäni kiinnosti käydä kuuntelemassa työryhmää ”Disasters and conflict”, jossa käsiteltiin useiden esitysten kautta mm. Chilen vuoden 2010 suurmaanjäristyksen vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin käyttöä katastrofin jälkityössä. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnistahan on tullut vähitellen tärkeä osa katastrofitilanteiden jälkihoitoa ja alueiden uudelleen rakentamisen käynnistämistä.

… ja käytäntöä

Luonnonkatastrofit jatkuivat vielä konferenssin jälkeen: 13. huhtikuuta metsäpalot muuttivat muutaman kilometrin päässä olevan Valparaison kaupungin lähikukkulat liekkimereksi. Palon sammuttaminen kesti lähes viikon. Alue luokiteltiin katastrofialueeksi. Lopputuloksena 2900 taloa paloi, yli 12500 ihmistä jäi kodittomaksi, 15 kuoli ja 500 sai vammoja. Varsin ikävissä mielialoissa siis jouduimme jättämään alueen.

Myös ihmisoikeudet vaikutusten arviointiin …

Konferenssin yleisohjelmassa itselleni huomionarvoisinta oli, että John G. Ruggielle myönnettiin IAIA:n tunnustuspalkinto ”Global Environmental Award” tärkeästä työstään. Ruggie toimi YK:n liiketoiminnan jaihmisoikeuksien erityisedustajana Kofi Annanin nimittämänä vuosina 2005–2011. Hänen tehtävänään oli ehdottaa toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat yrityssektorin ihmisoikeussuoriutumista maailmanlaajuisesti. Ruggien johtaman työn myötä onnistuttiin laatimaan ensimmäinen YK:n laaja-alainen suositus ja toimintaohjeet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja -vaikutuksista. Näitä aikaansaatuja periaatteita kutsutaankin usein lyhyesti myös ”Ruggien työkaluiksi” ja niiden laatimisprosessia ”Ruggien prosessiksi”. Nykyisin näitä ihmisoikeuksien periaatteita ja työkaluja on pyritty integroimaan myös vaikutusten arviointiin. Nykyisin Ruggie toimii mm. Berthold Beitz Professorina (Human Rights and International Affairs; Harvard Kennedy School of Government).

… sekä sosiaalinen toimilupa että yhteiskuntavastuu

Luonnonvarojen käytön ja erityisesti kaivostoiminnan osalta konferenssissa oli useampia työryhmiä liittyen paitsi YVAan ja SVAhan myös toiminnan hyväksyntään, sosiaaliseen toimilupaan, yritysten yhteiskuntavastuuseen sekä paikallisen hallinnan muotoihin. Itse vedin yhdessä australialaisen Daniel Franksin kanssa jo perinteiseksi tulleen työryhmän “Social Impact Assessment and Corporate Social Responsibility in natural resources industries”. Osallistujia oli kaikissa työryhmäistunnoissa 70-100 eli runsaasti.

Ekskursiokohteeksi valikoitui Casablancan viinilaakso, jossa vierailimme Emilianan luomutilalla ja Matiticin biodynaamisella tilalla. Asiantunteva ja mielenkiintoinen opastus molemmissa paikoissa herätti luottamusta ja viinit maistuivat. Viljelysten riittävä biodiversiteetti ja monipuolinen bakteerikanta (mm. kukkaistutukset ja kotieläimet) on tärkeä osa luomutuotannon onnistunutta arkea.

Pääkirjoitus: Toimitaan ennen kuin on liian myöhäistä! IAIA:n vuotuinen YVA-konferenssi

Yva ry on astunut uuteen aikaan – ei ainoastaan kolmannelle vuosikymmenelleen vaan yhdistyksessä on tehty useita merkittäviä muutoksia. Voimme sanoa, että olemme saaneet tieteellisen seuran statuksen, vaikka toimimmekin YVA:ssa voimakkaasti käytännön tasolla. Tämä tieteellisyysstatus tulee siitä, että olemme nyt Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsen, kuten yhdistyksen puheenjohtajakin palstallaan mainitsee. Jäsenyys lisää selvästi yhdistyksen mahdollisuuksia palvella jäsenistöään.

Merkittäviä muutoksia on tehty yhdistyksessä myös mm. tiedottamisessa. Yhdistyksen kotisivut ovat nykyisin selvästi monipuolisemmat kuin aikaisemmin. Mm. tämän Impakti-lehden artikkeleita julkaistaan kotisivuilla jo ennen lehden ilmestymistä. Kehittyminen näkyy myös jäsenistössä – Yva ry:ssä on viimeisimmän jäsenluettelon mukaan 203 jäsentä ja kannatusjäseniä 11. Jäseniä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yva ry:n hallitus harkitsi jo muutamia vuosia sitten kansainvälisen YVA-järjestön IAIA:n (International Association of Impact Assessment) vuotuisen kansainvälisen konferenssin järjestämistä Suomessa. Siinä vaiheessa hankkeesta vielä luovuttiin. Moni yhdistyksemme jäsen on käynyt kertaalleen kyseisessä konferenssissa – jotkut useasti tai jotkut jopa säännöllisesti. Tästä johtuen tunnemme IAIA-organisaation hyvin. Nykyisin konferenssiin osallistuu n. 700 YVA-ammattilaista tai siitä kiinnostunutta.

Tällaisen konferenssin järjestäminen olisi suuri ponnistus ja monivuotinen prosessi. On mm. seurattava, milloin olisi maanosamme, ilmansuuntamme tai maaryhmämme vuoro järjestää konferenssi. Vuoden 2015 konferenssi on Florense’ssa Italiassa. Tämän vuoden konferenssi oli Chilessä, v. 2013 se oli Kanadassa, 2012 Portugalissa, 2011 Meksikossa, 2010 Sveitsissä, 2009 Ghanassa, 2008 Australiassa, 2007 Koreassa ja 2006 Norjassa. Pohjoismaissa järjestetystä konferenssista on kulunut siis jo 8 vuotta.

Järjestelyvastuun saamisesta on kilpailtava vuosittain muiden halukkaiden järjestäjämaiden kanssa. Kussakin IAIA:n vuotuisessa konferenssissa on seuraavan vuoden järjestäjäksi haluavien markkinoitava itseään mm. järjestämällä näyttely, jossa esitellään potentiaalista järjestäjämaata, -paikkakuntaa ja järjestelyistä vastaavaa organisaatiota. IAIA tekee valintansa konferenssin aikana, jonka lopuksi voittaja julkaistaan.

Pohjoismaisen järjestäjän tilaisuus järjestää konferenssi voisi olla hyvinkin lähivuosina. Yva ry:llä olisi nyt, leventyneiden hartioiden johdosta, hyvä mahdollisuus toimia järjestäjänä. Tieteellisten seurojen valtuuskunta rohkaisee ja tukee jäsenorganisaatiotaan kansainvälisten konferenssien järjestämisessä monin tavoin. Apua ja tukea on saatavilla myös monilta muilta tahoilta. Suomesta löytynee myös luontevia yhteistyökumppaneita toteuttajaksi.

Konferenssin järjestäminen toteuttaisi Yva ry:n tehtävää tukea ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämistä ja kansainvälistymistä sekä lisäisi yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Maailma ympärillä muuttuu ja YVA kehittyy. Yksi tärkeimmistä muutostekijöistä on kehittyvä teknologia. Ajavatko jo lähitulevaisuudessa kuljettajattomat Google-autot hankealueella ja keräävät sosioekonomisen tiedon ja asukkaiden tuntemukset hanketta kohtaan suoraan älyrannekkeista? Tulostuuko big dataan ja datan louhintaan perustuva YVA-raportti automaattisesti pilvipalvelun kautta?

Onko tulevaisuudessa enää kansainvälisten konferenssien tarvetta kun telepresentaatio kehittyy nykyisestään – vai korvataanko konferensseihin osallistuvat ja konferensseja järjestävät YVA-ammattilaiset actroideilla tai digiavatarilla heti vuonna 2029 saavutetun singulariteetin (koneäly > ihmisäly) jälkeen?

IAIA:n konferenssin järjestämistä kannatta harkita nyt huolelle, kun YVA vielä tehdään ihmistyönä ja konferenssin voi järjestää ihmisvoimin.

Kuva 2_IAIA_Haagi_2002_05

Yva ry ja kansainväliset konferenssit

Kansainvälisyys on ollut tärkeä ja luonteva osa Yva ry:n toimintaa heti alusta alkaen ja yhdistys on aktiivisesti pitänyt antenneja ojossa kansainvälisille suuntauksille. Yhdistys on jo varhaisista ajoistaan tukenut edustajiensa osallistumista kansainvälisiin YVA-konferensseihin.

Yva ry:n edustajia on osallistunut erityisesti IAIA:n (International Association for Impact Assessment) YVA:n vuotuiseen ”maailmankonferenssiin”. Yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet myös pohjoismaisiin YVA-konferensseihin ja MKB-centrumin järjestämiin ”YVA-päiviin” sekä vuonna 2012 Virossa järjestettyyn Nordic-Baltic YVA-konferenssiin. Näiden tilaisuuksien tuulia ja antia on esitelty myös aiemmissa Impakti-lehdissä, joissa muutoinkin on YVA:n kansainvälisyys ollut vahvasti esillä.

IAIA:n konferensseihin osallistuttu säännöllisesti 1996 lähtien

IAIA on perustettu 1981 Yhdysvalloissa kokoamaan yhteen YVA:n parissa toimivia tutkijoita, YVA:n tekijöitä ja hyödyntäjiä eri puolilta maailmaa. Aluksi yhdistyksen toiminta painottui Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mutta jo 1980-luvun loppupuolella se sai vahvasti maailmanlaajuisen luonteen. IAIA järjesti alusta saakka vuotuisen YVA-konferenssin, alkuvuosina osanottajamäärä oli 50-70 laajeten pikkuhiljaa kahteen sataan ja lähennellen vilkkaimpina kertoina jo tuhatta. Konferenssit pyritään järjestämään vuorotellen eri maanosissa ja maissa, koska niillä on selvä YVA-toimintaa vilkastuttava vaikutus siinä maassa ja osin maanosassa, missä ne järjestetään. Konferenssien ohjelma on kiehtova sekoitus tutkimusta ja käytäntöä. Kullakin konferenssilla on joku yleisteema, mutta rinnakkaissessioita saattaa olla samanaikaisesti toistakymmentä ja esityksiä yhteensä useita satoja. Konferenssien oheisohjelmistoon kuuluu ennen konferensseja järjestettäviä YVA-kursseja eri teemoista ja opintoretkiä paikallisiin YVA:n kannalta mielenkiintoisiin kohteisiin.

Yva ry:n piirissä on käyty muutamaan otteeseen keskustelua IAIA:n vuotuisen konferenssin järjestämisestä Suomessa, mutta Suomesta ei ole vielä löytynyt tahoa, joka olisi ottanut päävastuun tilaisuuden järjestämisestä. Suomalaisia on osallistunut IAIA:n konferensseihin ainakin vuodesta 1990 ja säännöllisesti vuodesta 1996 lukien. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Heli Saarikoski sai tuolloin palkinnon konferenssin parhaasta posterista ”Involving People in Strategic Environmental Assessment – a Case Study of Strategic Waste Management Planning”. Arviointikriteereinä tuomaristolla oli esitystyyli, tietosisältö, tieteellinen kiinnostavuus ja toteutus.

Tämän jutun kirjoittajista Jorma Jantunen on ollut ahkerin suomalainen IAIA:n konferensseihin osallistuja. Hän on kaikkiaan osallistunut 14 IAIA:n konferenssiin, ja joissain konferensseissa hän ollut ainut suomalainen, mutta parhaimmillaan Suomesta on ollut toistakymmentäkin osanottajaa. Suomalaiset osanottajat ovat olleet alan tutkijoita, konsultteja, hankevastaavia, rahoituslaitosten, järjestöjen ja viranomaisten edustajia. Suomalaiset ovat pitäneet eri konferensseissa lukuisia esityksiä. Konferenssit ovat antaneet hyvän kuvan YVA:n kehitystrendeistä. SEA (Strategic Environment Assessment) tuli vahvasti kuvioihin 1990-luvun puolivälissä, alkuperäiskansojen oikeudet nousivat vahvasti esiin 1990-luvun lopulla, vuosituhannen vaihteessa esiin nousivat globaalit ympäristökysymykset (ilmastomuutos, biodiversiteetin väheneminen ja Millenium-tavoitteet) ja tehtiinpä vuoden 2002 Haagin konferenssistakin oma YVA ja se yritettiin saada hiilineutraaliksi. Vihreä talous nousi IAIA:n piirissä vahvasti esiin jo vuosia ennen kuin siihen herättiin Suomessa.

Pohjoismaiset YVA-päivät hiipuivat välillä

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin oli ilahduttavaa aktiivisuutta myös pohjoismaiseen YVA-yhteistyöhön. Vuonna 1993 järjestettiin Oslossa ensimmäiset Pohjoismaiset YVA-päivät. Kaikkiaan kuudesti järjestetty tapahtuma (Oslo 1993, Helsingör 1996, Karlskrona 1999, Helsinki 2001, Reykjavik 2003 ja Stavanger 2006) kokosi pohjoismaiden YVA-tutkijoita, konsultteja ja viranomaisia yhteistä mielenkiintoa herättävien kysymysten äärelle. Vuoden 2006 tapahtuma järjestettiin IAIA:n kongressin yhteyteen. 2001 järjestelyvastuu oli Suomella, jolloin kansalliset YVA-päivät siirrettiin poikkeuksellisesti syksyyn ja niiden yhteydessä oli kaksipäiväinen pohjoismainen tapahtuma. Näissä tapahtumissa Nordregiolla oli keskeinen rooli järjestäjänä ja koollekutsujana. Suomalainen YVA ja YVA-osaaminen on ollut pohjoismaisilla foorumeilla hyvin esillä, samoin suomalaiset ovat osallistuneet yhteispohjoismaisiin YVA-tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Pohjoismaisten YVA-tapahtumien hiivuttua muutamaksi vuodeksi, heräteltiin 2010 Tanskan Aalborgissa tutkimuspainotteisessa tapahtumassa pohjoismaista YVA-seminaariajatusta uudelleen vireille. Lopulta luonteva jatkaja tälle perinteelle syntyi uudesta Pohjoismaiden ja Baltian yhteisestä tapahtumakonseptista.

MKB-päivillä keskustelua pohjoismaisista käytännöistä

Vuonna 1999 perustettiin Upsalaan YVA-toiminnan keskus: MKB-centrum (MKB=miljökonsekvensbeskrivning), Ruotsin SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) yhteyteen Soltunaan. Keskuksessa noin 20 henkeä käsittävä organisaatio on vuosittain vastannut MKB-päivien järjestämisestä ja muusta toiminnasta. Lisäksi tekeillä olevien väitöskirjojen tekijät ja tutkijat ovat olleet kiinteästi mukana toiminnassa.

MKB-centrumin tavoitteena on vahvistaa yleistä YVA:aan ja muuhun vaikutusten arviointiin liittyvää osaamista ja yhteistyötä sekä edistää ja tehostaa YVA:n soveltamista. Toimintaa johtaa hallitus, jossa ovat edustettuna mm. Banverket, Boverket, Naturvårdsverket, Riksantikvarieämbetet, Vägverket, Sida, BTH (Blekinge Tekniska Högskola) ja SLU. Nykyisin toiminta tapahtuu isolta osin verkoston kautta.

MKB-centrum on vuosittain vastannut MKB-päivien järjestämisestä Upsalassa. Yva ry:stä MKB-päiville on osallistunut Jorma Jantunen ja Leena Lusa. Päivillä on ollut mukana edustajia myös muista Pohjoismaista ja ajankohtaisia keskusteluja pohjoismaisista käytännöistä on käyty sekä päivän seminaareissa että iltatilaisuuksissa. Myös maankäytön suunnittelussa ja aluekehityksessä esille tulevat arvioinnit ovat olleet seminaareissa ja keskusteluissa mukana. Lisäksi Leena Lusa on esitellyt MKB-päivillä mm. Suomen Yva ry:n toimintaa ja tavoitteita.

Ensimmäinen Nordic-Baltic –konferenssi Virossa 2012

IAIA:n konferenssit todella yhdistävät YVA-asiantuntijoita. Meksikossa Pueblassa vuonna 2011 kokoontuivat ruotsalaisten ja virolaisten aktiivisuuden tuloksena eräällä kokoustauolla pohjoismaalaiset ja baltialaiset osanottajat. Ajatuksena oli, että voisimme pitää pienen Nordic-Baltic konferenssin, jossa käsittelisimme Pohjoisen Euroopan asioita.

Virolaiset ja tanskalaiset olivat tomeria, ja järjestivät konferenssin Kuresaaressa syyskuussa 2012. Konferenssi oli kaksipäiväinen ja kolmantena päivänä oli ammattiekskursio Saarenmaalle. Osanottajia oli yhteensä noin 60, joista Suomesta oli yhdeksän aktiivia. Kaikista maista oli useita esityksiä. Parhaillaan oli neljä rinnakkaisistuntoa. Kuresaaressa päätettiin jatkaa uutta konferenssiperinnettä joka toinen vuosi. Tämän vuoden konferenssin valmistelu on lähtenyt käyntiin.

Suosittelemme konferensseja Yva ry:n jäsenille

Konferenssien ohjelmaan ovat aina kuuluneet erinomaiset opintoretket kulloisenkin konferenssipaikan lähistöllä YVA:n kannalta mielenkiintoisiin kohteisiin. Kohteina on ollut niin hienoja luontokohteita kuin ympäristöä pilaavia hankkeita. Nämä ovat antaneet hyvän tilaisuuden perehtyä ympäristökysymyksiin erilaisissa ympäristöissä ja olleet hyvää vastapainoa konferenssien lähes uuvuttavalle esitystarjonnalle. Konferenssit ovat olleet hyvin lämminhenkisiä. Niihin on osallistunut vielä viime vuosinakin joitain yhdistyksen perustajia, mutta alan ja toiminnan laajetessa mukaan on tullut yhä uusia ihmisiä, jotka on otettu lämpimästi vastaan tähän kansainväliseen YVA-yhteisöön. Suosittelemme kaikille!