Avainsana-arkisto: ydinvoima

FIR1

Suomen ensimmäisen ydinlaitoksen käytöstäpoiston YVA

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoon liittyvään purkamiseen ja varsinkin ydinjätehuoltoon on vielä monta vaihtoehtoa, jotka kaikki YVA pyrkii ottamaan huomioon – tämä tekee hankkeesta haastavan. Alustavien tulosten perusteella käytöstäpoistolla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Otaniemen sijaitsevan FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely) on käynnissä. Arvioinnissa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksia reaktorin purkamisella sekä siihen liittyvällä ydinjätehuollolla voisi olla. FiR 1 -tutkimusreaktori on ensimmäinen käyttöönotettu ja purettava ydinlaitos Suomessa. Muualla käytöstä on poistettu tutkimusreaktoreita, joista lähin hanke on ollut kolmen reaktorin käytöstäpoisto Risön tutkimuskeskuksessa Tanskassa. Toisaalta maailmalla odottaa jo 200–300 tutkimusreaktoria käytöstäpoistoa.

Suomen ensimmäinen ydinreaktori

Suomen ensimmäisen FiR 1 -ydinreaktorin hankinta alkoi Yhdysvaltain presidentin Eisenhowerin vuoden 1953 “Atoms for Peace” -puheesta. YK järjesti vuonna 1956 Geneven konferenssin, joissa suurvallat esittelivät ydinenergiaa. Myös Suomen atomienergianeuvottelukunnan edustajat ja ydinenergian puuhamiehet, mukaan luettuna nykyinen tieteen akateemikko Pekka Jauho, osallistuivat konferenssiin.

Suomeen haluttiin saada edellytykset ydinenergian käyttöönotolle, jossa merkittävä askel oli alan koulutus- ja tutkimustoiminnan käynnistäminen. Tähän tarkoitukseen Suomeen hankittiin tutkimusreaktoriksi yhdysvaltalaisen General Atomicsin valmistama Triga Mark II -tyyppinen reaktori. Reaktori otettiin juhlallisesti käyttöön vuonna 1962. Otaniemeen sijoitettu tutkimusreaktori annettiin teknillisen korkeakoulun käyttöön ennen kuin se siirtyi VTT:n hallintaan vuonna 1971.

FiR 1 -tutkimusreaktoria on käytetty turvallisesti yli 50 vuoden ajan erityisesti tutkimus- ja opetustoimintaan. Alkuvaiheessa reaktorilla koulutettiin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten ensimmäisen sukupolven turvallisuushenkilöstöä ja reaktorifyysikoita. Koulutus tutkimusreaktorilla on jatkunut näihin päiviin asti ja vuosittain ydinreaktorin saloihin käy tutustumassa ihmisiä Suomesta ja Ruotsista. Reaktorilla on tehty lukuisia tutkimuksia aina fysiikan perustutkimuksesta lähtien. Reaktori on edelleen käytössä muun muassa isotooppituotantoon.

Reaktoria on käytetty tehokkaasti myös syöpähoitoihin. Viime vuosiin saakka reaktorin pääkäyttötarkoitus oli vuonna 1999 käynnistyneiden hoitojen (BNCT, boron neutron capture therapy) potilassäteilytysten antaminen ja niihin liittyvä lääketieteellisen fysiikan tutkimus ja kehitystyö. Viimeiset sädehoidot annettiin tammikuussa 2012 hoitotoiminnan organisoinnista vastanneen Boneca Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Tavoitteena ydinlupavelvoitteista vapautuminen

Päätös ryhtyä toimenpiteisiin reaktorin käytöstäpoistamiseksi tehtiin VTT:ssä kesällä 2012.

Käytöstäpoistoon liittyvillä toimenpiteillä tähdätään lopputilaan, jossa laitoksen rakenteiden ja järjestelmien puhdistaminen radioaktiivisista materiaaleista on suoritettu niin kattavasti, että luvanhaltija vapautuu kaikista ydinlupavelvoitteistaan ja rakennus voidaan vapauttaa muuhun käyttöön. Tarkoituksena on purkaa reaktori ja siihen liittyvät kiinteät rakenteet ja järjestelmien osat, mutta reaktorirakennus jätetään paikoilleen.

Reaktorin käytön lopettamisen jälkeen laitokselta poistetaan ensin ydinpolttoaine. Tämän jälkeen suoritetaan muiden radioaktiivisten osien purkutyöt (reaktorisydän sisäosineen, reaktoriallas, betoninen säteilysuoja, säteilytysasema ja jäähdytysjärjestelmän primääripiiri). Käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista, lisäksi siinä on edelleen lähes alkuperäistä 20 % väkevöintiä vastaava määrä U235:sta. Radioaktiiviset purku- ja huoltojätteet luokitellaan hyvin matalaaktiivisiksi tai matala- ja keskiaktiivisiksi ydinjätteiksi.

VTT:n suunnitelman mukaan reaktorin lopullinen sammuttaminen tapahtuisi viimeistään keväällä 2016, jonka jälkeen käytöstäpoisto aloitettaisiin poistamalla reaktorisydämen ydinpolttoaine ja siirtymällä turvalliseen sammutustilaan. Tarkempi purkusuunnittelu ja käytöstäpoiston lupahakemuksen valmistelu toteutetaan vuoden 2015 aikana. Varsinaisen purkutyön arvioidaan hyvin järjestettynä kestävän noin 15 kuukautta ja se voitaisiin toteuttaa 2016–2017 aikana. Samalla purkujätteet kuljetetaan välivarastoitavaksi. Purkujätteen loppusijoitus ratkaistaan myöhemmin, ehkä vuoteen 2030 mennessä.

YVA-menettelyn alainen hanke

Tutkimusreaktorin käytöstäpoisto kuuluu YVA-lain soveltamisalaan, koska YVA-asetuksen mukaisesti menettely koskee ydinvoimalaitoksia ja muita ydinreaktoreita, mukaan lukien näiden laitosten tai reaktoreiden purkaminen tai käytöstäpoistaminen. Muutosta tutkimusreaktorin käyttölupaan voidaan hakea vasta sen jälkeen, kun YVA-menettely on päättynyt.

YVA-menettelyssä tarkastellaan erityisesti reaktorin käytön lopettamisen jälkeen suoritettavia purkutöitä. Purkamisen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan käytetyn ydinpolttoaineen sekä purku- ja huoltojätteen kuljettamisen, välivarastoinnin, mahdollisen jatkokäsittelyn ja soveltuvin osin loppusijoittamisen aikaisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti radioaktiivisten aineiden päästöjä ja säteilyä, ydinjätteitä sekä niiden käsittelyä, kuljetuksia ja liikenteellisiä vaikutuksia, mahdollisia ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä poikkeus- ja onnettomuustilanteita.

Hankkeen tarkastelun ja jo tehtyjen selvitysten perusteella käytöstäpoistolla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun käytetty polttoaine on poistettu, kiinteässä muodossa purettavan betonin, alumiinin, grafiitin ja teräksen kokonaisaktiivisuus voisi olla noin 1 TBq ja purkujätteen kokonaistilavuus noin 20–30 m3 . Pahimmassa polttoainesiirron oletetussa onnettomuustilanteessa kaasumaisia radioaktiivisia aineita voisi päästä vapautumaan ympäristöön, mutta silloinkin säteilyvaikutukset ovat hyvin vähäisiä ja rajautuvat pienelle alueelle. YVA-selostuksessa ja sen perusteluina käytetyissä raporteissa esitetään tarkempi kuvaus arvioiduista ympäristövaikutuksista.

Useita vaihtoehtoja ydinjätehuollolle

Käytöstäpoiston ydinjätehuollon toteuttamiselle on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja. Ne on haluttu sisällyttää YVA-menettelyyn mahdollisimman monipuolisesti, jotta kaikki vaihtoehdot olisi kuvattu kattavasti. Tämä on myös YVA:n yhteysviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön tahto.

Käytetyn polttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen välivarastoinnin ja loppusijoittamisen tai sitä edeltävän jatkokäsittelyn toteutus voidaan myöhemmässä vaiheessa hoitaa yhteistyössä VTT:n yhteistyökumppaneiden kanssa, joiden kanssa tulee tästä erikseen sopia. Ydinjätehuollon päävastuu on kuitenkin aina luvanhaltijalla (VTT).

Tutkimusreaktorin ydinpolttoaine on yhdysvaltalaista alkuperää ja kuluu Yhdysvaltojen energiaministeriön ydinmateriaalien leviämisen estämiseksi käynnistetyn käytetyn polttoaineen palautusohjelman piiriin. VTT on valmistellut käytetyn ydinpolttoaineen palautusta Yhdysvaltoihin Idahoon päävaihtoehtona. Idahossa olevan valtavan kokoisen ydintutkimuskeskuksen aluetta ja varastojärjestelyjä koskevia tietoja on tarkennettu YVA-selostuksen kuvaukseen. Vaihtoehtona on toteuttaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomessa yhteistyössä Posiva Oy:n kanssa, mutta tähän liittyy useita selvitettäviä asioita. Jos käytetty ydinpolttoaine palautetaan Yhdysvaltoihin, tulee palautuksen ehtojen mukaisesti reaktorin käyttö lopettaa viimeistään 12. toukokuuta 2016 ja polttoaine vastaanottaa Yhdysvaltoihin 12. toukokuuta 2019 mennessä. Yhdysvaltoihin palautettaessa käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään siirron valmistelun ajan Otaniemessä reaktorilla. Jos taas loppusijoitus toteutettaisiin Posivan kanssa, edeltäisi tätä mahdollisesti usean vuosikymmenen välivarastointiaika voimalaitosalueiden käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa.

Muun radioaktiivisen huolto- ja purkujätteen välivarastointi- ja loppusijoitustoimenpiteet voidaan toteuttaa yhteistyössä ydinvoimayhtiöiden Fortum Power and Heat Oy:n tai Teollisuuden Voima Oyj:n kanssa. Mahdollista välivarastointia Otaniemen alueella on selvitetty. Merkittävä osa purkuja huoltojätteestä voidaan vapauttaa valvonnasta. Osa tutkimusreaktorin purkamisen radioaktiivisesta alumiinijätteestä on mahdollista viedä käsiteltäväksi Ruotsin Studsvikin ydintutkimuskeskuksen laitokseen ennen välivarastointia ja loppusijoitusta Suomessa. Säteilytetyn grafiitin käsittely on myös päätettävä loppusijoitusta ennen.

Paikallisten kiinnostus ei vielä herännyt

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn aikana saadaan tärkeää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua varten. VTT:lle oleellisina asioina esiin ovat nousseet muun muassa:

  • purkutekniikka, kokemukset ja niistä kertynyt tieto sekä osaamisresurssit;
  • purkuvaiheen säteilysuojelu, joka muistuttaa ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoa;
  • valvonnasta vapauttaminen ja välivarastoinnin toteutustavat;
  • loppusijoituksen erityiskysymykset (alumiini, grafiitti);
  • Suomen ja muut Euroopan sekä Yhdysvaltojen kontaktit;
  • ydinenergialainsäädännön vaatimukset ja lupamenettely;
  • kustannusrakenne eri toimintakaavioilla.

YVA-menettelyn aikana on haluttu järjestää mahdollisimman laaja sidosryhmävuoropuhelu, jotta hankkeeseen liittyvät mielipiteet saataisiin kattavasti selville. YVA-menettelyä varten koottiin yli 20 tahosta koostuva seurantaryhmä, jonka kokouksissa voi esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen sekä sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Hankkeesta on lisäksi järjestetty avoimia yleisötilaisuuksia, mutta paikallisesti hanke ei ole ainakaan vielä herättänyt suurta kiinnostusta. Kiinnostus voi kuitenkin herätä purkuvaiheessa, kun hanke etenee toteutukseen keskellä yliopisto- ja tutkimuslaitosaluetta.

Ohjelmavaiheessa VTT:n kannalta mielenkiintoisimmat kommentit tulivat läheltä (Aalto yliopisto: purkakaa koko talo) ja hieman etäämpää (Ahvenanmaa: merikuljetuksen riskit).

Esimerkkinä ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoille

FiR 1 -tutkimusreaktori on ensimmäinen purettava ydinlaitos Suomessa. Muualla maailmassa käytöstä on poistettu useita tutkimusreaktoreita, joista lähin toteutettu hanke on ollut kolmen reaktorin käytöstäpoisto Risön tutkimuskeskuksessa Tanskassa. Suomessa ydinvoimayhtiöt ovat ylläpitäneet omia käytöstäpoistosuunnitelmiaan, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä sellaisen toteuttamisesta saatetaan päättää Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen osalta.

Vaikka tutkimusreaktori on pieni reaktori verrattuna suomalaisten ydinvoimalaitosten kokoon, tulee aktiivisten rakenteiden ja osien käytöstäpoisto toteuttaa samojen turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Hankkeeseen liittyykin yhteiskunnallisia odotuksia, sillä tutkimusreaktorin purkamista pidetään eräänlaisena harjoituksena myöhemmin tapahtuville ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoille. Olisi ilmeisen hyödyllistä saada tästä työstä kansallisen ydinjätetutkimusohjelman osahanke esim. purkumenetelmien kehittämiseksi.

VTT käy neuvotteluja eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa ja hakee yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa parhaita soveltuvia ratkaisuja käytöstäpoiston ja siihen liittyvien toimien toteuttamiselle. Hankkeen ja suunnitelmien edetessä onkin saatu paljon tietoa paitsi käytöstäpoiston prosessista, myös reaktoriin liittyvistä muistoista ja tarinoista.

Oleg Bodrov Yva ry:n vieraana v. 2013 YVA-päivillä. Vasemmalta Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto; Tiina kähö, pöyry Finland oy; Erkki ikäheimo, Yva ry:n impakti-lehden päätoimittaja ja Oleg Bodrov, kansalaisjärjestö Green World’n hallituksen puheenjohtaja.

Oleg Bodrov närkästyi Tšernobyl- onnettomuuden vaikutusten salailusta ja rupesi ympäristöaktivistiksi

Tämän vuoden (2013) ulkomainen vieras Yva ry:n YVA-päivillä oli Venäläinen ydinvoimatoisinajattelija, insinööri ja fyysikko sekä kansalaisjärjestö Green World’n hallituksen puheenjohtaja Oleg Bodrov. Hänen elämäntarinansa on mielenkiintoinen ja hänen kauttansa kuvastuu hyvin kansalaisjärjestöjen ja niiden edustajien asema Venäjällä.

Oleg V. Bodrov on reilut 60 vuotias venäläinen herrasmies, joka syntyi Taskentissa Uzbekistanin pääkaupungissa Neuvostoliitossa 1951. Hänen kummankin vanhempansa perheet karkotettiin 30-luvun lopulla Kazakstaniin, jossa he tapasivat toisensa. Oleg kävi koulunsa Chimkentissa eteläisessä Kazakstanissa. 50-luvun lopulla perheiden kunnia palautettiin ja tämän jälkeen perheet pääsivät käymään entisillä kotiseuduillaan Leningradissa ja Moskovassa.

Ydinfyysikon ensimmäinen työpaikka Sosnovyi Bor’ssa

Leningradissa käydessään Oleg ihastui kaupunkiin ja Itämereen. Meri oli
Oleg’lle todellinen elämys, sillä Etelä-Kazakstanissa oli vain pieniä järviä eikä hän ollut nähnyt merta koskaan aikaisemmin. Ihastuttuaan Itämereen Oleg päätti tulla opiskelemaan Leningradiin. Hänen haaveensa oli tulla fyysikoksi ja hän pääsi opiskelemaan Fysiikan ja mekaniikan tiedekuntaan Leningradin polytekniseen yliopistoon. Oleg’n ensimmäinen työpaikka opintojen jälkeen oli Sosnovyi Bor’ssa ydinsukellusveneiden ydinreaktorien parissa.

Onnettomuus innosti tutkimaan ydinvoimaloiden turvallisuutta

Oleg’n työpaikan ydinlaboratoriossa tapahtui vuonna 1979 ihmishenkiä vaatinut räjähdysonnettomuus. Vaikka tämä räjähdys ei ollutkaan ydinreaktoreihin liittyvä eikä siitä levinnyt säteilyä, Oleg päätti ruveta tutkimaan ydinvoimateollisuuden turvallisuutta ja vaikutuksia luontoon ja ympäristöön.
Hän vaihtoi työpaikkaa Sosnovyi Bor’ssa Leningradin alueelliseen ekologiseen laboratorioon, Khlopin Radium Institut’iin, jossa hän työskenteli aluksi tutkijana ja myöhemmin tutkimusryhmän johtajana. Tehtävänä oli tehdä selvityksiä Leningradin / Pietarin piirissä olevan yhdeksän ydinreaktorin vaikutuksista Itämereen.

Tšernobylin säteilyselvitys salattiin

Tšernobylin ydinrektorin onnettomuuden jälkeen 1986 syyskuussa, noin 5 kuukautta onnettomuuden jälkeen, Oleg lähetettiin tutkimaan säteilyä ja ottamaan näytteitä. Vaikka säteilyä ei pystynyt tuntemaan, Oleg havaitsi otsonin tuoksusta jo näytteitä ottaessaan, että alueella säteili voimakkaasti. Onneksi Oleg oli jo silloin naimisissa ja hänellä oli kaksi tytärtä. Tämän jälkeen Oleg vaimonsa kanssa eivät enää suunnitelleet hankkivansa lisää lapsia.

Myös näytteiden perusteella kävi selväksi, että onnettomuus oli aiheuttanut hyvin voimakkaasti säteilevän laskeuman ympäristöön. Selvityksen tulokset kuitenkin julistettiin valtionsalaisuudeksi eikä niitä saanut julkaista. Myös muita Olegin tekemiä ydinvoimaloiden vaikutuksia koskeneita tutkimuksia julistettiin salaisiksi – mm. selvitys ydinvoimaloiden lauhdevesien ja vedenoton vaikutuksista kalakantoihin.

Laboratoriosta eroaminen aiheutti vaikeuksia

Tässä yhteydessä Oleg ymmärsi kuinka suuren riskin ydinteollisuus todellakin aiheuttaa. Hän turhautui, koska koki, että ekologinen laboratorio ei tehnyt sitä tehtävää, jota varten se oli hänen mielestään perustettu, vaan salasi tietoa ja antoi julkisuuteen ydinvoiman käyttöä tukevaa tietoa. Oleg ei halunnut olla osana tällaista organisaatiota ja erosi laboratorion palveluksesta 1994.

Työstä eroamisen jälkeen elämä oli Oleg’lle vaikeata, sillä aluksi hän oli työtön ja perhe olisi tarvinnut tuloja hänen vaimonsa tulojen lisäksi, joita ei maksettu säännöllisesti samanaikaisen Venäjän talouskriisin takia. Perhe kuitenkin tuki Oleg’n päätöksiä vaikeinakin aikoina. Lopulta hän pääsi töihin tuttavansa pitämään kauppaan.

Salaiset selvitykset julkisuuteen ulkomaisella tuella

Laboratoriosta eroamisen jälkeen Oleg teki rahoitushakemuksen Insititute for Soviet and American Relations (ISAR) -järjestölle, jonka Seeds of Democracy -ohjelma tuki kansalaisjärjestöjen toimintaa. Green World –kansalaisjärjestö oli perustettu heti Tsernobyl’n onnettomuuden jälkeen. Oleg haki rahoitusta, jotta voisi julkaista salaiseksi julistettujen tutkimusten tulokset. ISAR:lta saamiensa 3000 dollarin avulla Oleg julkaisi Baltic Region Our Habitat –lehden, jota julkaistiin sekä englanniksi että venäjäksi.

Lehti oli tehtävä salassa eikä Oleg voinut käyttää sen tekemiseen ulkopuolisia ihmisiä. Hän sai käännös- ja lehden tulostusapua ystäviltään ekologisessa laboratoriossa. Lehtien salakuljettaminen hyvin vartioidusta laboratoriosta oli Oleg’n mukaan jännittävä ja riskialtis operaatio. Lehteä jaettiin henkilökohtaisesti mm. kotimaiselle ja ulkomaalaiselle medialle.

Julkaisutoiminta huomattiin ulkomailla

Jaetut lehdet tuottivat tulosta, ja Suomen Vihreä liiton edustaja kutsui Oleg’n Suomeen. Matka oli Oleg’n ensimmäinen ulkomaanmatka, ja juna-asemalta mentiin suoraan lehdistötilaisuuteen, mikä oli tällaiseen tottumattomalle yllätys. Oleg ja hänen viestinsä saivat paljon julkisuutta Suomen lehdistössä.

Oleg’n toiminta huomattiin myös muualla. Norjasta The Norwegian Society for the Conservation of Nature (Norges Naturvernforbund) otti yhteyttä Oleg’iin ja tarjosi rahallista tukea, jotta Oleg voisi jatkaa Baltic Region Our Habitat -lehden seuraavien numeroiden julkaisemista. Lehteä julkaistiin kaikkiaan 7 numeroa.

Coalition Glean Baltic, jonka tehtävä on olla Itämerta suojelevien kansalaisjärjestöjen yhdysjärjestö, kutsui Green World -järjestön jäsenekseen. Yhteydenottoja tuli myös muualta mm. Yhdysvalloista ja Japanista.

Green World on tiedotusikkuna suljetulta alueelta

Tšernobyl’in onnettomuuden jälkeen perustettua Green World’ia ei vielä silloin rekisteröity, koska kansalaisjärjestöjä ei voinut rekisteröidä siihen aikaan. Rekisteröinti tuli ajankohtaiseksi vasta vuonna 1997, koska osa rahoittajista ei voinut antaa rahoitusta rekisteröimättömille organisaatioille, mikä olisi tarkoittanut käytännössä rahan antamista yksityishenkilölle.

Oleg Bodrov on yksi Green World’n perustajajäseniä ja on toiminut järjestön puheenjohtajana vuosina 1989 – 1990 sekä vuodesta 1997 eteenpäin. Tällä hetkellä Green World’lla on 30 työntekijää ja toiminta-alue on Pietarin ja Ust-Luga’n välinen alue, joka on rantaviivalla mitattuna 180 kilometriä pitkä. Nykyisin järjestö tekee Green World Baltic News sähköistä julkaisua sekä englanniksi että venäjäksi. Siitä on tehty jo 120 julkaisua, ja sitä jaetaan sähköpostilla ja nettisivuilla, jotka tehtiin järjestölle noin 10 vuotta sitten.

Oleg vertasi Green World’n toimintaa Pietari Suuren ajatukseen Pietarin kaupungista, joka toimisi Venäjän ikkunana länteen. Green World’n toiminta on tiedotusikkuna suljetulta ydinvoima-alueelta maailmalle.

Aktivismissa on riskinsä

Vuonna 2002 Oleg pahoinpideltiin kadulla hänen kotikaupungissaan Sosnovyi Bor’ssa hänen ympäristöaktivisminsa takia. Oleg sai vakavia vammoja päähänsä, joista hän kuitenkin toipui työkykyiseksi.

Viranomaiset ovat tarkistaneet ajoittain järjestön toimiston, mutta eivät ole löytäneet mitään epäilyttävää, koska järjestö toimii venäläisten sääntöjen mukaisesti. Viranomaiset eivät Oleg’n mukaan pidä järjestön julkaisutoiminnasta.

Green World järjestää opintomatkoja viranomaisille

Green World etsii rakentavia toimintatapoja, joilla voidaan tukea Venäjän ydinvoimateollisuutta ja –viranomaisia toimimaan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti.

Järjestö on järjestänyt vierailuja mm. Ingalina’n ydinvoimalaan Liettuaan ja Graifswald’in ydinvoimalaan Saksaan. Matkoille on kutsuttu mukaan Venäjältä alueilta, joissa on samantyyppisiä ydinvoimaloita kuin kohdemaassa, viranomaisia, ydinvoima-asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia tutustumaan sulkemissuunnitelmiin ja -teknologiaan.

Yhdysvaltoihin Vermont’iin suuntautuneella opintomatkalla kerättiin tietoa ja kokemuksia siitä, miten paikalliselta tasolta on mahdollista vaikuttaa ydinvoimaloiden sulkemissuunnitelmiin, kun sulkemisesta vastaava viranomainen on kansallisen tason viranomainen. Tällainen asetelma on sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Mukaan oli kutsuttu Venäjältä mm. federaatiotason ydinvoimaloista vastaavia virnaomaisia Rosatom’sta. Oleg’n mukaan Rosatom’lla ei ollut kunnollisia suunnitelmia Venäjän ydinvoimaloiden sulkemiseksi, ja suunnittelu oli tasolla ”odotetaan 100 vuotta ja katsotaan sitten” eikä sulkemiseen tai sen suunnitteluun ollut allokoituja resursseja.

Opintomatkojen perusteella Green World on tuottanut opintomateriaalia, jossa tuodaan esille mm. parhaita kansainvälisiä ydinvoimaloiden sulkemisen käytäntöjä.

Oleg’n IAEA edustus aiheutti skandaalin

Rosatom kutsui Green World’n pitämään esityksen ydinvoimaloiden sulkemisesta Moskovassa. Oleg kutsuttiin myös Wieniin Venäjän edustajaksi International Atomic Energy Agency’n (IAEA) kokoukseen esitelmöimään eri osapuolten osallistamisesta sulkemisprosessin suunnittelussa. Rosatom ei kuitenkaan antanut Oleg’lle lupaa lähteä kokoukseen, koska hän ei ollut rosatomlainen. Lopulta Oleg piti esitelmänsä Norjan Radiety Protection Agency’n edustajana ja toimeksiannosta. Tämä oli skandaali Rosatom’in edustajien mielestä, kertoo Oleg.

Riski myös Länsi-Euroopan ympäristölle

Seuraavaksi Green World’n toiminta on tarkoitus suunnata tuomaan esille sähkön vientiin tarkoitettujen ydinvoimaloiden aiheuttamia riskejä, sillä näissä voimaloissa syntyvä ydinjäte viedään käsiteltäväksi ja varastoitavaksi Krosnoyarsk’in ja Chelyabinsk’in alueille, joissa siitä on haittaa paikalliselle väestölle ja josta säteilyn uskotaan kulkeutuvan ajan mittaan Siperian suurien jokien mukana Jäämereen ja sen ekosysteemiin ja sitä kautta mm. Länsi-Eurooppaan.

Oleg’n tavoite on päästä keskusteluihin EU:n politikkojen kanssa ja vaikuttaa tätä kautta siihen, että sähkön tuonnin taloudellisen kannattavuuden lisäksi analysoitaisiin ne riskit, mitä se aiheuttaa koko maapallolle ja ratkaisujen löytymiseksi näiden riskien pienentämiseksi.

Oleg Bodrov’n ja Green World’n tuotantoa:

•     Green Worldin kotisivut: www.greenworld.org.ru
•     Ympäristövaikutusten arvioinnit useille haitallisiksi katsotuille laitoksille Pietarin läheisyydessä.
•     Parhaita ydinvoimaloiden sulkemiskäytäntöjä esittelevä julkaisu: ”Concept of a Decommission Plan for Old Nuclear Power Reactors. Guiding Principles from Environmental NGOs” : http://www.greenworld.org.ru/sites/default/greenfiles/conception_eng_1610.pdf.
•     Kahdeksan videodokumenttia ydinvoimaloiden sulkemisen haasteista ja hyvistä kansainvälisistä käytännöistä. Baikalin kansainvälisillä filmifestivaaleilla Irkutsk’ssa 2010 video ”Wasteland” palkittiin sarjassa ”People and Environment”: http://greenworld.org.ru/videofilms/techa_eng.mp4
•     Oleg Bodrov on lukuisien tieteellisten ydintekonologian ympäristöhaittoja ja ekologista turvallisuutta käsittelevän artikkelien kirjoittaja, joita on julkaistu Venäjällä, EUssa, USAssa ja Japanissa.
•     http://www.greenworld.org.ru/?q=ang_monografy

Oleg Bodrov’n palkintoja ja kunnianimitykset

•    ”Green Person of the Year 2004” -nimitys Venäjän ympäristöyhteisöltä.
•    ”The Nuclear Free Future Education Award” palkinto myönnettin New York’ssa vuonna 2013 Oleg’in työstä Itämeren alueen suojelemiseksi ja ydinvapaan maailman hyväksi.
•    ”Certificate for Honour” -palkinnon myönsi Alliance for Nuclear Accoutability Washingtonissa D.C.:ssä vuonna 2012 mm. Oleg’in valistusvideoista ja Tšernobylin
ympäristöhaittojen tutkimisesta.