Avainsana-arkisto: moottoriurheilukeskus

KymiRing – Moottoriurheilukeskus YVA-menettelyssä

Meluntorjunnan ja pohjavesivaikutusten suhteen suunnitellun keskuksen paikka on edullinen. Lisäksi harvinaisten paahdealueiden hyönteisten elinolot saattavat parantua.

Iitin TIllolaan suunnitellaan kansainväliset kriteerit täyttävää liikenneturvallisuus- ja moottoriurheilukeskusta, jonka nimi on KymiRing. Toteutuessaan KymiRing olisi Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin moottoriurheilukeskus. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu YVA-menettelyä, jossa arvioidaan moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutuksia. KymiRingin tapauksessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus päätti YVA-tarveharkinnan jälkeen, että ympäristövaikutuksien arvioinnin tueksi tulee toteuttaa YVAmenettely. YVA-prosessi käynnistyi virallisesti lokakuussa 2013, kun KymiRing Oy jätti YVA-ohjelman yhteysviranomaisen arvioitavaksi. YVA-menettely päättyi syyskuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi loppulausuntonsa KymiRingin YVA-selostuksesta.

KymiRingin toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista nousivat keskiöön melu sekä vaikutukset pohjaveteen. Näihin tekijöihin kiinnitettiin huomioita hyvissä ajoin jo ennen YVA-ohjelman jättämistä, jotta varsinainen vaikutusarviointi oli mahdollista tehdä riittävien selvityksien tuella. Melun ja pohjavesivaikutuksien lisäksi hankealueen luontoarvot selvitettiin varsin perusteellisesti. Mielenkiintoiseksi näkökulmaksi muodostuivat paahdeympäristöjen hyönteiset ja perhoset, joiden elinolojen arviointiin parantuvan, kun KymiRingin hanketta saadaan vietyä eteenpäin.

Hyödynnetään toimivia luontaisia meluesteitä

KymiRingin esisuunnitteluvaiheessa on otettu huomioon meluntorjunnan järjestäminen ja melulle altistuvat kohteet. Yleinen meluntorjunnan lähtökohta on, että melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan mahdollisimman etäälle altistuvista kohteista. Käytännössä pyritään hyödyntämään melun etenemisvaimentumista. Lähimpiin melulle altistuviin asuinrakennuksiin on KymiRingin moottoriradalta matkaa noin kilometri. KymiRing sijaitsee Iitin Tillolassa, valtatie 12 ja ensimmäisen Salpausselän harjanteen pohjoispuolella. Toteutuessaan KymiRingiä ympäröivät etelä- ja länsipuolelta luontaiset meluesteet, joiden meluntorjuntateho todettiin jo alkuvaiheen melulaskentojen perusteella melko toimivaksi.

Moottoriurheilusta muodostuva melu poikkeaa esimerkiksi tieliikenteen melusta, jossa tärkein melua muodostava tekijä on renkaan ja tiepinnan kontaktista syntyvä ääni. Moottoriurheilussa päämelulähteenä on ajoneuvon moottori ja pakosarja. Suuritehoisten moottoriurheiluajoneuvojen melu voi äänen leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kantautua jopa parin kilometrin päähän. Haastavaksi moottoriurheilumelun arvioinnin tekee, että moottoriurheilumelulle ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja.

Jatkosuunnittelussa panostetaan meluntorjuntaan

Moottoriurheiluratojen ympäristöluvissa on yleisesti käytetty päiväajan LAeq 7-22 55 dB ohjearvoa, jonka lisäksi joissakin ympäristölupapäätöksissä on edellytetty Ruotsin mallin mukaisesti LAFmax 60 dB ohjearvon toteutumista. KymiRingin meluarvioinnissa tarkasteltiin edellä mainittujen referenssitasojen toteutumista. Lisäksi arvioinnissa käytettiin niin sanottua ajonaikaista melutason arviointia, jolla pyrittiin saamaan syvyyttä vaikutusarviointiin. Ajonaikaista melutasoa tarkasteltiin, koska varsinainen meluava toiminta eli kilpa-ajo kestää yleensä enimmillään noin kaksi tuntia, jolloin varsinainen melulle altistuminen tapahtuu.

Yleisesti KymiRingin meluvaikutuksien arviointi oli melko kattava. Erityistä painoarvoa annettiin arviointiselostuksessa ihmisiin kohdistuvien vaikutuksien arvioinnissa, jossa melulaskelmien tuloksia pyrittiin peilaamaan mahdollisiin muutoksiin lähialueiden asukkaiden asuinympäristössä ja äänimaisemassa. Meluarviointi todettiin kuitenkin osin puutteelliseksi ja yhteysviranomaisen antamassa arviointiselostuslausunnossa kiinnitettiin huomioita meluntorjunnan vähäiseen käsittelyyn ja sen vaikutusarviointiin. Yhteysviranomainen totesi lausunnossa, että meluntorjunta tulee ottaa huomioon KymiRingin jatkosuunnittelussa. Jälkikäteen ajateltuna meluntorjuntaa olisi voinut tarkastella enemmän. Toisaalta noin vuoden kestäneen prosessin aikana KymiRingin suunnitelma on kokenut muun muassa rataprofiilin kohdalla muutoksia, joten mahdollinen meluntorjuntatarkastelu olisi YVA-selostuksen jättämisen aikana voinut olla jo päivityksen tarpeessa. Joka tapauksessa KymiRingin jatkosuunnittelussa on keskitytty meluntorjuntaratkaisuiden suunnitteluun, joka tukeutuu YVA-vaiheen melutarkasteluihin.

Ei hydraulista yhteyttä pohjavesialueisiin

Moottoriurheilu mielletään usein toiminnaksi, joka on suuri riski pohjavedelle. Ympäristöhallinnon suuntauksena on ollut, että pohjavesialueille ei annetta lupaa perustaa moottoriurheilurataa ja myös nykyiseen toimintaan pohjavesialueella saatetaan suhtautua kriittisesti. Kuitenkin esimerkiksi yksi Suomen suurimmista moottoriurheilukeskuksista sijaitsee pohjavesialueella ja aktiivisessa pohjaveden laadunseurannassa ei ole tiettävästi koskaan havaittu laadussa poikkeamaa, joka olisi aiheutunut moottoriurheilutoiminnasta. Jotta KymiRingin kohdalla päästäisiin yhtä hyvään tilanteeseen, vaikutukset pohjaveteen arviointiin tarkasti ja arvioinnin tukena käytettiin muun muassa perusteellisia maaperä- ja pohjavesiselvityksiä.

Kuten melun myös pohjaveden kohdalla KymiRingin sijainti on erinomainen. KymiRing ei sijaitse pohjavesialueen päällä. Lähimmät pohjavesialueet ovat hankealueen länsi- ja pohjoispuolella. Kyseisille pohjavesialueille ei ole KymiRingin alueelta hydraulista yhteyttä, joka itsessään suojaa lähistön pohjavesiä. KymiRingille toteutetaan laajoja asfalttialueita, jolloin korostuvat hulevesien hallinta ja johtaminen. KymiRingin YVA-prosessin aikana toteutettiin hulevesien hallinnan suunnitelma, jonka tuloksia hyödynnettiin YVA:ssa. Hulevesisuunnitelman merkitys korostuu kuitenkin varsinaisen toiminnan alkaessa, jolloin nopea moottoriradan kuivuminen rankkasateen jäljiltä on jo turvallisuuden kannalta tärkeätä. Tästä turvallisuuden pettämisestä on valitettava esimerkki 5.10.2014 ajetusta Formula 1 Japanin GP:stä, jossa ranskalainen Jules Bianchi loukkaantui vakavasti törmäyksessä radalla operoineeseen traktoriin. Onnettomuus tapahtui sateisissa olosuhteissa, jonka seurauksena rata ei ollut kuivunut kunnolla ja Bianchi menetti autonsa hallinnan.

Paahdeympäristöjen hyönteisten elinolot saattavat parantua

KymiRingin hankealueella on aiemmin toteutettu laajaa soranottoa. Lisäksi hankealueella on aktiivisessa toiminnassa oleva motocross- ja endurorata. Aiemman toiminnan myötä hankealueelle on muodostunut osin laajoja ja paljaita sora-alueita, jotka voivat olla paahdealueita käyttäville perhosille ja muille hyönteisille suotuisia elinympäristöjä. Hankealueella toteutetuissa luontoselvityksissä selvitettiin elinympäristön potentiaalisuudet. Hyönteisten ja perhosten elinympäristötarkastelun perusteella hankealuetta ei todettu nykymuotoisena kovin hyväksi kyseisten eliöiden selviytymisen kannalta. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa on tehty havaintoja muun muassa kirjoverkkoperhosista, joille soveltuvaa ravintokasvia löytyi vähäisiä määriä KymiRingin hankealueelta. Kuitenkaan nykyiset olosuhteet eivät ole välttämättä kaikista parhaimmat ravintokasvien selviytymiseen tai leviämiseen. Siten voidaan pitää käänteentekevänä, että KymiRingin rakentaminen voi parantaa merkittävästi mahdollisten hyönteisten elinolosuhteita.

KymiRingille tullaan tekemään laajojen asfalttialueiden lisäksi myös laajoja sora- ja hiekka-alueita, jotka toimivat muun muassa moottoriurheiluajon turva-alueina sekä suotuisina paahdeympäristöinä perhosille ja muille hyönteisille. KymiRingin rakentamisessa on tarkoitus noudattaa massatasapainoa, eli hankealueelta ei viedä eikä sinne tuoda maa-aineksia. Tällöin mahdollisen paahdeympäristön hankealueen siemenpankki voi saada nykyistä paremmat kasvuolosuhteet ja edesauttaa harvinaisten perhosten ja muiden hyönteisten lisääntymistä hankealueella.