Avainsana-arkisto: juhlavuosi

juoksukivaa

Siellä kaikilla oli niin mukavaa – YVA-juoksu

Yva ry juhli 21.9.2014 syntymäpäivänään kunnollisesti 20-vuotistaivaltaan juoksemalla ja kävelemällä. Liki 50 YVA-juoksuun osallistujaa kiersi Töölönlahden yhdeksänä joukkueena leikki- tai tosimielellä. Minä lähdin juoksuun iloisella mielellä – iltapäivä ulkoilulle – kävelylle ja 10 m hölkälle. Jokainen ilmoittautunut saapui paikalle ja vähän enemmänkin. Sunnuntai oli upea syyskuun kesäpäivä. Lämpötila liki 20 astetta ja aurinko paistoi.

Kokoontuminen oli Hesperian puistossa ja siellä oli sopivankokoinen nurmikko alkulämmittelylle, jonka ohjasi liikunnanopettaja Taina Avo Kisakallion urheiluopistolta. Sen jälkeen osallistujat johdatettiin turvallisesti kevyenliikenteen väylän yli lähtörykelmään. Puheenjohtaja Päivi Karvinen ampui lähtölaukauksen. Kuului puh ja kaikki lähtivät matkaan. Varsinainen laukaus tuli jälkikaikuna. Anne Kangasaho, Nunu Pesu ja Tiina Kähö eli juoksutiimi oli huolehtinut myös palautusjuomat osanottajille. Kukaan ei keskeyttänyt ja jokainen joukkue sai kerättyä tarvittavan määrän sydämiä.

Onnitteluruusut ojennettiin siis kilometreinä ja komeimmat ruusut kasvattivat kymmenen kierrosta juosseet 2-henkiset joukkueet, joiden juoksumatka oli 10 km. Soolojuoksijoita (20 km) ei ollut. Juoksun ohessa piti myös pureskella pähkinöitä kuten ”Kaksi juoksee keskellä ja 12 vain seisoo”. Parhaiten viisi pähkinää ja lisäkysymykset ratkaisi Pöyryn joukkue. Juoksupukukisassa kisailtiin parhaasta juoksupuvusta. Erikoismaininnan saivat Suomen luonnonsuojeluliiton Norpat ja joukkuepukukisan paras oli Hammarström Puhakka Partners’n Kammioeläimet. YVA-paita oli myös tyylikäs juoksuasun osa.

Illansuussa siirryttiin Villa Kiveen. Syntymäpäiväsankarille nostettiin malja ja lasit kilisivät. Puheenjohtaja muisteli puheessaan sankarin syntymähetkeä 20 vuotta sitten. Juhla jatkui hyvää ruokaa – savukalaa ja salaatteja – ja hyvää juomaa nautiskellen ja välillä saunoen. Syntymäpäiväkakun kynttilät puhalsi sammuksiin yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Timo Huhtinen.

Illan mittaan kisailu jatkui. Nyt piti tunnistaa tansseja, joita esittivät Päivi ja Timo sekä Erkki ja Reetta. Taitavia tähtitanssijoita. Tanssilajit parhaiten tunnisti Sakari Grönlund ja palkinnoksi sai tanssia tähtien kanssa.

Kotiinlähdön hetki koitti ja meillä kaikilla oli ollut mukavaa. Kaikki sujui loistavasti. Kiitos kaikille järjestäjille ja tilaisuutta tukeneille.

juhlakansaajuhlaillallinen

Yva ry:n 20-vuotisjuhla

Yva ry täytti 20 vuotta vuonna 2014. Juhlavuoden päätapahtumana toimi perinteisen YVA-päivän lisäksi samana iltana 19.3.2014 järjestetty juhlaillallinen Helsingissä Rake-salissa (Bulevardi 2). Innokkaimmat YVA:n ystävät osallistuivat myös seuraavana päivänä järjestetylle ekskursiolle FiR 1 -tutkimusreaktorille Espoon Otaniemessä.

 

Isantapari_juhlaillallinen

Illan isäntänä ja emäntänä toimivat Vesa-Matti Honkanen ja Tiina Kähö

alkumaljajuhlaillallinen

Illallisen alkua odotellessa tunnelma oli tiivis.

juhlaillallinen

Jälkiruoka hyvän ohjelman ohessa sai hymyn kirpoamaan pöytäseurueen huulille

kvartettijuhlaillallinen

Yksi illan kohokohtia oli kvartettiesitys – kvartetin jäsenet olivat Laulu-Miehet-kuorosta.

Täydellinen kuvakooste juhlaillalliselta on luettavissa painetusta Impakti-lehdestä sekä Impaktin pdf-versiosta.

yvapaivanyleiso

YVA-päivien 2014 esitelmät

YVA-päivä pidettiin Pasilassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikassa Senaattikiinteistön auditoriossa 19.3.2014. YVA-päivät avasi vasta valittu Yva ry:n uusi puheenjohtaja Päivi Karvinen. YVA-päivien esitysten lyhennelmät ovat esitetty lyhyesti alla. Lyhennelmät ovat opiskelijaosallistujien omia tulkintoja eivätkä esitelmien pitäjät ole tarkistaneet niitä.

paivikarvinen

YVA-päivän avaus

YVA-päivän avauksen piti Yva ry:n puheenjohtaja Päivi Karvinen. Puheenjohtaja aloitti kertomalla että Yva ry ja YVA-päivät viettävät 20-vuotisjuhlavuotta. Päivi oli mukana perustamassa yhdistystä. Seuraavaksi Karvinen kysyi itseltään miksi hän on yhä täällä. Ensimmäiseksi syyksi hän mainitsi, että YVA on alati kehittyvä mielenkiintoinen ala. Esimerkkinä hän mainitsi SOVA-lain ja YVA-direktiivien uudistumisen, joita käsitellään näillä YVA-päivillä. Toiseksi hän mainitsi mahtavan porukan, jonka takia hän on vielä täällä.

Lyhennelmä: Tuomo Launonen, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

seijarantakallio

Ajankohtaiskatsaus: YVA-direktiivin muutos ja sen kansallinen täytäntöönpano

Neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä esitteli Euroopan Unionin neuvoston, parlamentin ja komission yhteisymmärrykseen pääsemisen tuloksena, joulukuussa 2013, syntyneet pääasialliset muutokset YVA-direktiiviin. YVA-direktiivi sai lopullisen hyväksyntänsä parlamentissa 12.3.2014 ja neuvostossa myöhemmin maaliskuussa. Direktiivi astuu voimaan huhtikuun ja toukokuun vaihteessa. Voimaansaattamisaika on kolme vuotta, joten direktiivin tulee olla voimassa keväällä 2017.

Rantakallio kertoi esityksessään myös täytäntöönpanon aikataulusuunnitelmasta YVA-direktiiville. Alustavasti YVA-direktiivin muutoksen täytäntöönpano tultaisiin aloittamaan kevään ja alkusyksyn aikana lainsäädäntömuutostarpeiden kartoituksella ja työryhmän perustamisella. Työryhmän toimikausi tulisi alustavasti olemaan tämän vuoden joulukuusta vuoden 2015 joulukuuhun, jolloin suunnitelman mukaisesti edetessä tulisi keväällä 2016 olla jo hallituksen esitys viimeisteltynä. Tällöin eduskuntakäsittely ajoittuisi 2016 vuoden syksylle. Samoin lainsäädännön muutosten ja asetuksen viimeistely on ajoitettu 2016 syksylle ja keväälle 2017, jolloin direktiivin voimaansaattaminen olisi jo käsillä.

Esityksessään Rantakallio esitteli YVA-direktiiviin tehtyjä pääasiallisia muutoksia. Ensimmäisenä muutoksena on, että direktiiviin on lisätty YVA:n määritelmä, millä pyritään tarkentamaan, mitä kaikkea ympäristövaikutusten arvioinnin tulisi merkittävistä vaikutuksista hankkeessa sisältää. Yhteensovitettu ja yhteinen menettely on yksi direktiivin muutoksista. Näillä menettelymuutoksilla pyritään pääsemään eroon viranomaisen nykyisistä velvoitteista tehdä päällekkäisiä ympäristövaikutusten arviointeja hankkeissa, joihin YVA-direktiivi ja muu Euroopan unionin lainsäädäntö voi velvoittaa. Taustalla on tarkoitus keventää jäsenmaiden hallintoa. Menettelymuutokset direktiivissä keskittävät vaikutusten arvioinnin useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle, jotka sovittavat arvioinnit, tai yhdelle viranomaiselle, joka laati yhden ympäristövaikutusten arvioinnin, johon sisällytetään muut arvioinnit.

Ympäristövaikutukset direktiivissä muuttuvat siten, että eri toimijoiden tehtävät eritellään. Muutoksen kohteena oleville toimijoille, hankkeesta vastaavalle ja viranomaiselle, eritellään omat tehtävät. Ympäristövaikutuksia koskevaan artiklaan lisättiin myös täydennyksenä biodiversiteetin, suuronnettomuuden ja luonnonkatastrofien riskit.

Tapauskohtainen harkinta on myös ollut muutoksen kohteena direktiiviä uusittaessa. Tapauskohtaisen harkinnan muutoksen myötä hankkeesta vastaavalla on velvollisuus tuottaa selvitys hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista tapauskohtaista harkintaa varten. Hankkeesta vastaavan selvitysvelvollisuuksien myötä luotiin yksityiskohtainen luettelo selvityksen alaisista tiedoista, jotka löytyvät direktiivin uudesta liitteestä II.A. Samalla päivitettiin viranomaisen harkintakriteereitä direktiivin liitteestä III. Uuden direktiivin mukaan toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös kolmen kuukauden kuluessa luvan hakemispäivästä. Tämä edellyttää, että hankkeen toteuttaja on toimittanut kaikki vaadittavat tiedot. Viranomainen voi pidentää määräaikaa kolmella kuukaudella, jos se hankkeen luonteesta, moninaisuudesta tai koosta riippuen on välttämätöntä. Tällöin viranomaisen tulee ilmoittaa määräajan pidentämiseen oikeuttavat syyt ja päivä, jolloin päätös annetaan, hankkeen toteuttajalle.

Direktiivin muutoksen myötä ympäristöselostuksen sisältöä päivitetään tarkemmaksi ja selkeämmäksi. Päivitetty sisältö löytyy direktiivin liitteestä IV. Ympäristövaikutuksen arviointeja koskien uuden direktiivin myötä arviointien laatua säännellään tarkemmin. Direktiivin mukaan hankkeesta vastaavan ympäristövaikutusten arvioinnin laatijoiden tulee olla päteviä. Viranomaisilla tulee olla vuorostaan käytössä riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyden ja laadun todentamiseksi. Viranomaisille jätetään myös mahdollisuus pyytää selostuksen täydentämistä perustellusta syystä. Jäsenvaltioille jätetään vuorostaan päätäntävalta koskien asiantuntijoiden käyttöä ja valintaa, kuten sitä millä kriteereillä määritellään pätevä asiantuntija.

Uudistuksen myötä kuulemista korostetaan säätämällä, että YVA ja lupahakemus tulee olla sähköisesti saatavilla. Tällä pyritään saamaan YVA ja lupahakemus helpommin yleisön saataville. Rantakallion esityksestä kävi myös ilmi, että YVA-direktiiviä päivitetään siten, että myöntämispäätöksessä tulee selkeämmin käydä esille, mitä luvan myöntämisestä ja ympäristövaikutusten arvioinnista seuraa, kuten kuinka ympäristövaikutuksien haitallisia seuraamuksia tullaan tulevaisuudessa seuraamaan. Lisäksi direktiivin muutoksen myötä velvoitetaan jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia rangaistussäännöksien seuraamuksia.

Lyhennelmä: Riia Vaakanainen, Hallintotieteiden ylioppilas, Itä-Suomen yliopisto

ismopolonen

Ajankohtaiskatsaus: YVA-direktiivin tulkinnasta Unionin tuomioistuimessa

Professori Ismo Pölönen (Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus) oli YVA-päivillä puhumassa mielenkiintoisista YVA-tapauksista. Mielenkiintoisiksi tapaukset teki unionin tuomioistuimen kanta ja tulkinta YVA-direktiivistä (2011/92/EU), sekä unionin tuomioistuimen aktiivinen rooli YVA-direktiivin tulkinnassa. Pölönen kertoi kolmesta tapauksesta ja esityksessä tarkastelun keskiössä oli direktiivin 3 artikla. 3 artiklassa kerrotaan, että ”ympäristövaikutusten arvioinnilla tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla, kussakin yksittäistapauksessa ja 4–12 artiklan mukaisesti hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset” tiettyihin tekijöihin, muun muassa ihmisiin, eläimiin ja maaperään.

Pölösen esittämässä ensimmäisessä tapauksessa komissio vs. Irlanti (C-50/09), Irlannin mukaan 3 artikla on laadittu sanamuodoltaan yleiseksi ja tärkeää on, että ympäristövaikutusten arviointi on suoritettava 3 artiklan kohtien 4-11 mukaisesti. Irlanti siis oli katsonut, että kun se saattaa kohdat 4-11 oikeusjärjestykseensä, on se myös saattanut koko 3 artiklan. Komissio taas piti 3 artiklaa perustavanlaatuisena ja kokonaisuudessaan täytäntöön pantavana. Tiivistetysti tuomioistuin linjasi, että Irlannin lainsäädännön vaatimukset eivät vastanneet direktiivin 3 artiklassa toimivaltaiselle ympäristöviranomaiselle asetettua velvollisuutta, jonka mukaan sen kuuluisi suorittaa itse YVA säännöksessä mainittujen tekijöiden kannalta arviointi. Suomen lainsäädännön mukaan hankkeesta vastaava on arviointivelvollinen. On siis nähtävissä selvä jännite YVA-direktiivin ja kansallisen lainsäätelyn välillä. Jännitteeseen voitaisiin vastata muuttamalla lainsäädäntöä ja esimerkiksi toteuttamalla viranomaisen arviointivelvollisuus YVA- tai lupamenettelyn yhteydessä.

Toisena tapauksena Pölönen esitti tapauksen komissio vs. Espanja (C-404/09), jonka päätelmäksi Pölönen linjasi, että yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon, kun hankkeet, jopa muodollisesti, ovat vireillä samaan aikaan. Tuomioistuin yhdisti ratkaisussa kumulatiivisen arviointivelvollisuuden direktiivin 3 artiklan laajaan arviointivelvollisuuteen.

Viimeinen Pölösen esimerkki tapaus oli Leth (C-420/11). Siinä tuomioistuin linjasi, että YVA-direktiivin mukaiseen ympäristövaikutusten arviointiin ei kuulu hankkeen vaikutukset kiinteän tai irtaimen omaisuuden arvoon. Kuitenkin niin, että arvioitava on, kuinka ihmiset käyttävät kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Lopuksi Pölönen esitti tiivistetysti esityksensä pääpiirteet ja unioninen tuomioistuimen kannan. Esitettyjen tapausten valossa Pölönen totesikin, että unionin tuomioistuin on kohdentanut laajan arviointivelvollisuuden toimivaltaiselle viranomaiselle, kuitenkin niin, että taustalta tähän ei löydy selvää säännösperustaa. Pölönen viittasi tässä kohtaa jopa oikeusvaltioperiaatteeseen. Mielestäni viittaus oli asianmukainen, sillä kriittinen ja analysoiva ote tuomioistuimen toimintaan lisää oikeuden toimivuutta ja laillisuutta. Pölönen myös viittasi tuomioistuimen teleologisen tulkinnan korostumiseen verrattuna sanamuodon mukaiseen tulkintaan. Toisikohan tuleva YVA-direktiivin muutos selkeyttä ja tuomioistuimen tarvitsemia selviä säännösperusteita tulevaisuudessa mukanaan?

Lyhennelmä: Stiina Seitavuo, Itä-Suomen yliopisto, ympäristöoikeuden opiskelija

annakatriraiha

FiR 1 –tutkimusreaktori – ensimmäinen ydinlaitoksen purkamisen YVA Suomessa

Ympäristöasiantuntija Anna-Katri Räihä Pöyry Finland Oy:stä kertoi, että  Espoon Otaniemessä sijaitsevaa pientä FIR 1 -tutkimusreaktoria on käytetty yli 50 vuotta tutkimukseen, opetukseen, isotooppituotantoon ja syöpähoitoihin. Viimeiset syöpähoidot reaktorilla tehtiin yli kaksi vuotta sitten. Rahoituksen loputtua reaktori ja siihen kiinteästi liittyvät toiminnot on päätetty purkaa.

Koska tämä on Suomen ensimmäinen ydinreaktorin purkuhanke, on se yhteiskunnallisesti merkittävä ja sille on asetettu paljon odotuksia. Ympäristövaikutusten arviointi tehdäänkin varsin perusteellisesti, jotta saatava tieto olisi hyödynnettävissä myös tulevia purkuhankkeita ajatellen. Eri toteuttamisvaihtoehdoista on keskusteltu ja arvioinnin laajuuden määrittäminen on tehty yhdessä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hankkeen tarkoituksena on lopettaa tutkimusreaktorin käyttö. Tämä toteutetaan siten, että reaktorirakennus säästetään muuhun käyttöön. Koska kyseessä on ydinlaitoshanke, YVA-lain mukaista arviointimenettelyä on sovellettava suoraan. ELY-keskuksen sijaan yhteysviranomaisena toimivat työ- ja elinkeinoministeriö ja Säteilyturvakeskus. Käytöstäpoistolupahakemus voidaan jättää vasta YVA-menettelyn päätyttyä.

Arvioitavia vaihtoehtoja on kolme. Epätodennäköisimmässä tapauksessa laitoksen käyttö jatkuisi, mikä käytännössä siirtäisi päävaihtoehdoista jommankumman täytäntöönpanon hamaan tulevaan. Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat reaktorin välitön tai viivästetty purkaminen. Viivästetyn purkamisen tapauksessa purkutyöt helpottuvat säteilytason laskiessa radioaktiivisen hajoamisen myötä.

Reaktorin purkamisen lisäksi tarkastellaan jätehuoltoketjua: ympäristövaikutuksia arvioidaan niin tutkimusreaktorin alueella Otaniemessä, jätteiden välivarastointi- ja loppusijoitusalueiden (Idaho, Olkiluoto tai Loviisa) osalta kuin jätteiden kuljetusreittien osaltakin. Jätteinä syntyy korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta sekä matala- ja keskiaktiivista purku- ja huoltojätettä. Molemmille jätetyypeille on määritelty tarkat hävitysskenaariot.

Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan asiantuntija-arviona perustuen Otaniemen osalta käytöstä poistosta tehtyihin erillisselvityksiin ja muiden laitosalueiden osalta jo olemassa oleviin ympäristövaikutusten arviointeihin. Tavanomaiset vaikutukset ovat merkityksettömän pieniä, sillä maisema- tai vesistövaikutuksia ilmajäähdytteisellä reaktorilla ei oikeastaan ole. Vaikutusten arvioinnin painopisteenä ovat radioaktiivisten aineiden päästöt ja säteilyvaikutukset, ja käyttöhenkilökunnan terveyteen kohdistuvat vaikutukset. YVA:n kannalta haasteita tuo hankkeen laajuus: jätteiden käsittelyn ja kuljetusten turvallisuutta (ml. poikkeus- ja ongelmatilanteet) tarkastellaan yleisellä tasolla myös Yhdysvalloissa, jotta loppusijoituksen vertailu Suomeen tai Yhdysvaltoihin olisi mielekästä.

YVA-ohjelma jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle viime vuoden (2013) loppupuolella, ja yhteysviranomaisen lausunto saatiin helmikuussa. Tällä hetkellä tehdään perusselvityksiä ja vaikutusten arviointityötä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoituksena jättää nähtäville vielä ennen vuoden loppua.

Lyhennelmä: Pauli Kärkkäinen, ympäristötieteiden opiskelija, Jyväskylän yliopisto

ollivilkamo

FiR 1 – tutkimusteaktorin käytöstäpoiston valmistelu

Johtava tutkija Olli Vilkamo VTT:ltä piti esityksen FiR 1 –tutkimusreaktorin taustoista ja käytöstä poiston valmistelusta. FiR 1 –tutkimusreaktori on ensimmäinen käyttöönotettu ja purettava ydinlaitos Suomessa.

Tutkimusreaktori otettiin käyttöön vuonna 1962, jolloin reaktorin käynnisti presidentti Urho Kekkonen. Reaktorilaboratorio perustettiin Otaniemen teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan laitoksen yhteyteen. Myöhemmin reaktori siirtyi VTT:n vastuulle.

Reaktori on 250 kW TRIGA Mark II –tyyppinen reaktori ja soveltuu nimenomaan tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Reaktorin sydän on vedellä täytetyn suojan pohjalla 6,6 metriä paksun betonisuojuksen sisällä. Reaktorilla tuotetaan myös isotooppeja, joita aiemmin piti tuoda ulkomailta. Reaktori mahdollisti myös nopeasti hajoavien isotooppien käytön, koska niitä tuotettiin nyt kotimaassa.

Käytöstäpoiston suhteen reaktori on kooltaan, käytetyn polttoaineen- ja purkujätemääriltä ja näiden aktiivisuuksilta merkittävästi pienempi ydinlaitos kuin ydinvoimalaitokset.

Reaktori käyttää uraani-zirkonium-hydridi –porttoainetta ja sydämessä on 15 kg uraania, joka sisältää 3 kg uraani 235:ttä. Käytettyä polttoainetta on kertynyt käytön aikana 103 polttoainesauvaa (25 kg uraania), joista 79 on edelleen ladattuna sydämeen. Radioaktiivisen purkujätteen määrä on 28 t (konservatiivinen arvio) ja purkujätteen kokonaisaktiivisuus 30 TBq.

YVA-selostuksen tekeminen on edellytys käytöstäpoistoon liittyvälle käyttölupaehtojen muutokselle, jota VTT tulee hakemaan VN:lta. Lisäksi on tehtävä polttoaineen kuljetusselvitys.

Purkuvalmisteluun kuuluu mm. seuraavia tehtäviä:

  • Polttoainehuollon selvitykset ja sopimusasiat;
  • Purkujätteeseen liittyvät selvitykset ja sopimusasiat;
  • Tarkempi purkusuunnittelu, joka tullaan kilpailuttamaan;
  • Reaktorin käytön lopettaminen, joka tapahtuu mahdollisesti 2015 loppuvuodesta.

Lopuksi Vilkamo totesi, että FiR 1:llä kunniakas ja arvokas tutkimus ja koulutushistoria. Purku tullaan hoitamaan suunnitelmallisesti eikä kontaminaatioriskiä ole. Reaktorista on syntynyt pieni ydinjätemäärä. Työalueen ja ympäristön siisteys tullaan hoitamaan erityisellä huolella. STUK valvoo toimenpiteitä ja työ tehdään kansallisesti ja läntisten naapurimaiden kanssa yhteistyössä.

Lyhennelmä: Erkki Ikäheimo, Impakti-lehden päätoimittaja, Yva ry

marjaanttonen

Arktiset alueet ja YVA: Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa, Poro YVA

Erilaiset maankäyttöhankkeet, kuten kaivostoiminta, tuulivoima- ja turvetuotanto, ovat lisääntyneet pohjoisilla alueilla. Poroelinkeino on usein vieras näiden alojen toimijoille. Tarve yleiselle ohjeistukselle poroelinkeinon huomioimiseksi maankäyttöhankkeissa poronhoitoalueella on tunnistettu pitkään. Nyt tilannetta parantamaan on saatu uunituore opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa eli tuttavallisemmin PoroYVA-opas. Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Marja Anttonen esitteli tätä opasta, joka on hyödyllinen niin hanketoimijalle, viranomaisille kuin poronhoitajille.

Opas sisältää perustietoa poroelinkeinosta: poroista, niiden laidunkierrosta ja hoidosta sekä näiden vaatimista rakenteista ja alueista, kuten myös elinkeinon kulttuurisesta ja sosioekonomisesta merkityksestä. Tärkeässä osassa oppaassa ovat ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja eri menettelyiden yhteensovittaminen.

Perustana on poronhoitolaki, joka turvaa vapaan laidunnusoikeuden poronhoitoalueella maan omistustai hallintaoikeudesta riippumatta. Laki kieltää valtion maan käyttämisen tavalla, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle. PoroYVA-oppaan tarkoitus on mahdollistaa eri hankevaihtoehtojen todellisten vaikutusten arviointi poroelinkeinoon, jolloin lain mainitseman huomattavan haitan syntyminen voidaan punnita. Opas auttaa aidon toimivan vuoropuhelun aikaansaamiksi osapuolien välille YVA-menettelyn alusta lähtien jatkuen hankkeen olemassaolon ajan. Tasavertainen kohtelu, kaikkien tahojen huomioiminen ja kunnioitus suuntaan ja toiseen ovat prosessissa tärkeimpiä.

Tänä keväänä PoroYVA-opasta jalkautetaan käyttöön. Sisältöjä hiotaan, oppaasta levitetään tietoa ja järjestetään koulutusta. Oppaasta on lisäksi tulossa kieliversiot englanniksi ja venäjäksi. PoroYVA-opas on ladattavissa verkossa, kannattaa käydä tutustumassa: www.paliskunnat.fi/poroyva

Lyhennelmä: Tanja Männistö, LuK, Jyväskylän yliopisto

kaikokko

Arktiset alueet ja YVA: Hyvä kaivos – huono kaivos?

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko käsitteli puheenvuorossaan kaivostoimintaa. Erityisesti hän keskittyi kaivostoiminnan sosiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja sosiaaliseen toimilupaan. Kokko on ollut mukana kirjoittamassa Hyvä kaivos pohjoisessa – kirjaa. Opaskirjassa käsitellään ympäristösääntelyä ja sosiaalista kestävyyttä tukevia parhaita käytäntöjä.

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla voidaan ennakoida muutoksia ihmisten elämän laatuun sekä arvioida alueen yhteisön mahdollisuuksia sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Samalla voidaan myös tutkia keinoja, joilla haittoja voidaan vähentää tai ehkäistä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kautta voidaan tunnistaa hankkeen hyväksyttävyyden mahdollisuuksia paikallisessa yhteisössä ja edellytyksiä sosiaaliselle toimiluvalle.

Kaivostoiminnan vaikutusten arvioinnin haastavuutta lisää se, että kaivoksen toiminta-aikaa ei useinkaan tiedetä etukäteen. Toiminnan kestoon vaikuttavat malminetsinnän onnistumisen lisäksi herkästi myös talouden vaihtelut. Kaivoshankkeen alkumetreille painottuva sosiaalisten vaikutusten arviointi johtaa helposti siihen, että varsinainen vaikutusten seuraaminen ei toteudu eikä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista muodostu prosessia, joka alkaisi kaivoksen suunnittelusta ja kestäisi aina sen lopettamiseen asti. Suosituksena onkin jatkaa sosiaalisten vaikutusten arviointia itsesäätelyn keinoin esimerkiksi sidosja seurantaryhmätyöskentelyn avulla.

Kokon mielestä sosiaalisten vaikutusten arvioinnille on kaivostoiminnassa ilmeinen tarve. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin rooli osana laajempaa vaikutusten arviointia on ollut pieni ja arviointiin on kaivattu lisää osaamista sekä laatua. Lisäksi huonot esimerkit leimaavat herkästi koko alaa.

Sosiaalinen toimilupa on paikallisen yhteisön osoittamaa hyväksyntää ja tukea alueella harjoitettavaa (kaivos-)toimintaa kohtaan. Sosiaalinen toimilupa perustuu sosiaaliseen oikeutukseen, uskottavuuteen ja luottamukseen. Paikallisia on Kokon mukaan kuunneltava nöyrästi ja sosiaalinen toimilupa vaatiikin lakisääteisiä velvoitteita enemmän viestintää ja vuorovaikutusta paikallisyhteisön kanssa. Sosiaalisen toimiluvan ylläpito ei pääty ympäristöllisten lupien myöntämiseen vaan jatkuu koko kaivostoiminnan ajan. Sosiaalinen toimilupa onkin jatkuvasti ansaittava yhä uudelleen.

Puheenvuoronsa lopuksi Kokko painotti sitä, että ympäristölainsäädännön osallistumista ja tiedottamista koskevat vaatimukset ovat vain vähimmäisvaatimuksia. Kaivosyhtiöiden hyvällä hallintatavalla ja itsesääntelyllä on suuri merkitys paikallisyhteisön hyväksynnän ansaitsemisessa. Tavoitteeksi Kokko määrittelikin huono kaivos – hyvä kaivos -jaon liudentamisen ja sosiaalisesti nykyistä kestävämmän kaivostoiminnan.

Lyhennelmä: Sohvi Mäkilä, tekn. kand., maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto

villemikaeltuominen

Liikenteen ja raideliikenteen arviointi raiteillaan?: Tampereen kaupunkiraitiotie – arvioidaan vaikkei YVAta

Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen esitteli Tampereen kaupungin kaupunkiraitiotieprojektia YVApäivillä. ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeeseen ei tarvitse soveltaa varsinaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeella on kuitenkin joitain merkittäviä ympäristövaikutuksia, joita arvioidaan projektin edetessä.

Tampereen varhaisimmat raitiotiesuunnitelmat sijoittuvat jo 1900-luvun alkuun. Vuosina 1948-1976 Tampereella oli Suomen laajin johdinautoliikenne, jonka käytöstä kuitenkin luovuttiin. Sittemmin bussiliikenne on toiminut Tampereen paikallisjoukkoliikenteen selkärankana. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö TASE 2025 toi raitiotiesuunnitelmat jälleen ajankohtaisiksi vuosina 2006-2007. Alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2011 ja vuotta myöhemmin saatiin lausunnot ELY-keskukselta ja liikennevirastolta. Vuonna 2013 laaditussa MAL-sopimuksessa valtio sitoutui osallistumaan hankkeen kustannuksiin 30 prosentilla. Sittemmin raitiotiesuunnitelma on tarkentunut ja tavoitteena on saada kaupunginvaltuuston päätös hankkeen toteuttamisesta keväällä 2014. Nykyinen suunniteltu linjaus kulkee Lentävänniemeltä Pispalaan, keskustan läpi, ja edelleen Kalevan kautta Hervantaan asti. Seuraava vaihe tulee olemaan toteuttajaryhmän kilpailutus sekä rakennus- ja katusuunnittelu. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuosina 2016-2017. Ensimmäinen koevaunu saataisiin laaditun aikataulun mukaisesti liikenteeseen 2018-2019 ja raitiotien varsinainen liikennöinti alkaisi 2022-2023.

Raitiotiesuunnitelman taustalla on Tampereen väkiluvun voimakas kasvu vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 1991-2013 alueelle on tullut 46600 uutta asukasta. Raitiotiekäytävä sijoittuu paitsi tiheimpien asuinalueiden, myös merkittävimpien työpaikkakeskittymien läheisyyteen. Käytävän varrella sijaitsee lisäksi merkittäviä kaupunkisuunnittelukohteita, joiden ansiosta alueelle odotetaan 23000 uutta asukasta. Raitiotien rakentaminen tähtää osaltaan Hämeenkadun muuttamiseen kävely- ja joukkoliikennekaduksi.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeessa ei ole perusteita soveltaa YVA-lain mukaista arviointia. Lieventävinä tekijöinä olivat raitiotien sijoittuminen olemassa olevaan katuverkkoon ja se, ettei merkittäviä haitallisia vaikutuksia kohdistu yhdyskuntarakenteeseen. Rakentamisen aikaiset haitat kohdistuvat liikenteen sujuvuuteen, kevyeen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ja ne kohdistuvat hyvin suureen väestömäärään. Haitat ovat kuitenkin paikallisesti todennäköisesti lyhytaikaisia. Myöskään pohjavesiin kohdistuvia haittoja ei pidetty todennäköisinä.

Hankeen ympäristövaikutuksia arvioidaan sekä yleissuunnitelman että jatkosuunnittelun yhteydessä. Arvioitavat vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Yhteenvetona ympäristövaikutuksista todettiin, että suurimmat haitat aiheutuvat rakentamisesta. Rakentaminen kestää pitkään ja vaikutukset ovat laaja-alaiset, vaikkakin rakentaminen tulee tapahtumaan useammassa erässä. Paikalliset haitat ovat siten kestoltaan kokonaisuutta lyhyemmät. Sen sijaan raitiotie tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, mikä nähdään merkittävänä positiivisena ympäristövaikutuksena. Raitiotien odotetaan myös edistävän ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja.

Lyhennelmä: Anni-Mari Anttola, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

karoliinalaaksonenpontys

Liikenteen ja raideliikenteen arviointi raiteillaan?: Maankäyttö vaikuttaa liikenteeseen ja liikenne maankäyttöön – vaikutusarviointi maakuntakaavoituksessa Pirkanmaalla

Pirkanmaan maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys kertoi Pirkanmaan 2. kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinnasta ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta vaikutusten arvioinnista maakuntakaavatyössä. Kyseessä on ensimmäinen käynnistetty uuden kokonaismaakuntakaavan laadintatyö Suomessa, ja se tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä vaihemaakuntakaavat. Tavoitteena on saada uusi maakuntakaava hyväksytyksi vuonna 2016.

Laadittavan maakuntakaavan erityistavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Kaavan päätavoitteet ovat: 1. vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, 2. kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta, sekä 3. tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Valmisteluvaiheessa on laadittu vaihtoehtoja, joista on pyydetty laajasti lausuntoja. Vaikutusten arvioinnissa keskeistä on valmisteluvaiheen vaihtoehtojen arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslailla on keskeinen rooli maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa, mutta rinnakkain tehdään tarpeen mukaan YVA-hankearviointia mm. väylä-, tuulivoima- ja kaivoshankkeiden osalta. YVA-menettelyn rooli on tuottaa tietoa, ja päätökset tehdään maakuntakaavatyössä.

Maakuntakaava on nivel valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kuntakaavoituksen välissä, joten vaikutusten arvioinnissa arvioidaan erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista kaavassa. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on jatkuva, koko ajan käynnissä oleva ja monella sektorilla toimiva vuorovaikutteinen prosessi, jonka tehtävänä on tuottaa mahdollisimman ajantasaisesti arviointitietoa sekä tukea valintojen tekoa.

Kuten muihinkin kaavaprosesseihin, myös maakuntakaavan laadintaan kuuluu oleellisena osana osallistumisprosessi. Välineinä on käytetty perinteisiä tapoja kuten asukastilaisuuksia. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavalle on luotu karttapohjainen, reaaliaikainen nettisivu, jonka kautta kaavatyötä voi seurata ja kommentoida. Erilaisiin hanke- ja ohjausryhmiin kuuluu liki 200 kuntaedustajaa.

Maakuntakaavoituksen pohjaksi on laadittu erilaisia taustaselvityksiä, jotka tuottavat tietoa vaikutusten arviointia varten. Erilaisten strategisten, yhdyskuntarakenteeseen liittyvien, selvitysten lisäksi on laadittu selvityksiä energiaa ja luonnonvaroja, liikennettä ja logistiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä sekä ympäristöhäiriöitä koskien.

Itse maakuntakaavaa varten on laadittu neljä aluevaihtoehtoa, jotka on nimetty avaruusteemoin ”Aurinko 1”, ”Aurinko 2”, ”Planeetat” ja ”Tähdet”. Annetut nimet pyrkivät kuvaamaan aluemallien rakenneperiaatteista: Aurinko-mallit ovat vahvasti tiivistäviä ja keskitettäviä, Planeetat on asemanseutuja ja ydinkaupunkeja painottava raideliikennemalli ja Tähdet on puolestaan monikeskusmalli. Vaihtoehdoista on laadittu erilaisia pelkistettyjä teemakattoja, mm. liikenneratkaisuja on havainnollistettu yksinkertaisella metrokartta-esitystavalla. Arvioinnin osaksi on myös tuotettu vaihtoehdoittain mitoituksellisia lukuja. Laakkonen-Pöntys kertoi pohdinnassa olleen, tarvitseeko maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointia tehdä tarkalla numerotasolla – toisaalta mitoitus on hyvin keskeinen osa vaihtoehtoja.

Vaikutusten arvioinnissa on painotettu liikenteeseen ja liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään, rakentamisen sijoittumiseen, palveluiden saavuttamiseen sekä asuinympäristön luonteeseen ja laatuun liittyviä näkökulmia. Lisäksi on haluttu erikseen arvioida vaihtoehtojen riskejä ja epävarmuustekijöitä. Maakuntakaava tähtää vuoteen 2040 ja riskit liittyvät pääosin investointikustannuskysymyksiin. Vaikutusten arviointia on tehty etupainotteisesti, vaihtoehtomallit ovat olleet julkisesti nähtävillä ja kunnissa lausuntokierroksilla. Seuraava vaihe on laatia varsinainen maakuntakaavaluonnos.

Lyhennelmä: Leena Holmila, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

mikamarttunen

Tuloksia IMPERIA-hankkeesta: Työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja kokemuksia sen soveltamisesta

Mika Marttunen (SYKE) esitteli viime YVA-päivillä jo tutuksi tulleen IMPERIA-hankkeen tämänhetkistä tilaa. Hyvien YVA-käytäntöjen kehittämishanke on edennyt toivotussa aikataulussa ja tämän vuoden asiantuntijapäivillä esiteltiin mm. ARVI-arviointityökalua.

IMPERIA:ssa on pureuduttu sekä itse YVA:n että YVA:ssa arvioitujen vaikutusten merkittävyyteen. Näin pyritään yhtenäistämään vallitsevia YVA-käytäntöjä ja -selostuksia. Vaikutuksen merkittävyys koostuu vaikutuskohteen arvosta ja muutoksen suuruudesta. Merkittävyyttä voidaan arvioida monella tavalla, esimerkiksi kirjallisella asiantuntija-arviolla, erilaisilla taulukoilla (yksi- ja kaksisuuntaiset) sekä laskentatyökalulla. Hankkeessa on luotu valmiita merkittävyyksien arviointikehikoita ja -taulukoita tulevien hankkeiden avuksi. Nämä yhtenäiset arviointikehikot parantavat järjestelmällisyyttä ja yhdenmukaisuutta sekä ovat havainnollisia. Hanke on edennyt hyvin, mutta vielä on joitakin avoimia kysymyksiä, kuten ”kriteerit ja termit” sekä ”asteikot ja luokkarajat”.

ARVI-työkalu on Excel-pohjainen laskentaohjelma, jonka tarkoituksena on tuoda kaikkea edellä mainittua hyvää YVA-selostuksiin. Laskentaohjelmalla on monia soveltamismahdollisuuksia YVAprosessissa. ARVI:a voidaan käyttää itse YVA:n tekemisen tarpeen arviointiin sekä YVA-ohjelmassa että – selostuksessa. Työkalua on kehitetty Ramboll Finland Oy:n toimintatapojen pohjalta ja testattu IMPERIA:n pilottihankkeissa. YVA-päivillä oli mahdollista kokeilla ARVI:n tämänhetkistä versiota SYKE:n esittelypisteellä ja sitä tarjottiin konsulteille kokeiltavaksi. Ensimmäinen julkinen versio työkalusta julkaistaan toukokuussa 2014.

Lyhennelmä: Anna-Kaisa Tupala ja Tommi Kukkonen, Otsoni ry, Jyväskylän yliopisto

jyrimustajoki

Tuloksia IMPERIA-hankkeesta: Työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja kokemuksia sen soveltamisesta

ARVI-työkalu tukee ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelua ja laatimista. Sillä kyetään havainnollistamaan vaikutusten merkittävyyttä ja kiteyttämään tietoa YVA-selostukseen. Jyri Mustajoki Suomen ympäristökeskuksesta kertoi kokemuksista ARVI-työkalun käytöstä Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on yksi IMPERIAn pilottihankkeista. Hankevastaavana on Metsähallitus ja YVA-konsulttina toimii Pöyry. YVA-selostus valmistui helmikuussa 2014.

IMPERIAssa on pohdittu erilaisia tapoja havainnollistaa välillisiä ja välittömiä vaikutuksia ja tultu siihen tulokseen, että yksinkertainen kaavio on paras tapa YVA-selostuksessa. ARVI-työkalun ideana on, että YVA-projektin eri asiantuntijat täyttävät arviointilomakkeen, joiden tiedot YVA-projektipäällikkö kokoaa ARVI-työkaluun. Työkalulla voidaan tuottaa yhteenvetotaulukoita YVA-selostukseen, joista nähdään osatekijät, joiden perusteella vaikutusten merkittävyys on arvioitu jokaisen vaikutustyypin kohdalla. Tarkemmat kuvaukset osatekijöistä kuvataan selostustekstissä.

Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeessa kokeiltiin myös sitä, että asiantuntijoiden lisäksi sidosryhmät täyttivät arviointilomakkeen, mutta se koettiin hankalaksi. On ajateltu, että sidosryhmät voisivat täyttämisen sijaan osallistua esimerkiksi kommentoimalla arviointilomakkeiden tietoja. Sidosryhmien osallistumistilaisuuteen ARVI-työkalun kanssa ei ehkä kannata mennä, mutta asiantuntevan yleisön kanssa työkalua voisi käyttää.

ARVI-työkalu ei välttämättä säästä aikaa, mutta sillä voidaan vaikuttaa arvioinnin laatuun, mikä tuo siihen lisäarvoa. ARVI-työkalun käytön opettelemiseen menee aikaa, mutta se tarvitsee onneksi opetella vain kerran. Työkalun testaajat ovat mm. toivoneet kevyempää versiota, johon ihan kaikkea tietoa ei tarvitsisi kerätä. ARVI-työkalun seuraava versio valmistuu toukokuussa 2014 ja 13.5.2014 järjestetään työseminaari, jossa työkaluun voi tutustua.

Lyhennelmä: Sini Helimäki, ympäristötieteiden opiskelija, Jyväskylän yliopisto

katrihamalainen

Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset YVAt: Hannukaisen kaivoksen YVA

Kansainvälinen Northland Resources toteuttaa kahta pohjoismaista kaivoshanketta. Ruotsin Kaunisvaarassa kaivostoiminta on alkanut kahdessa kohteessa vuonna 2012. Suomen Hannukaisissa suunnitellaan kaivostoimintaa kahdessa avolouhoksessa seuraavan 17 vuoden aikana.

Vanhempi ympäristöinsinööri Katri Hämälainen esitteli Northland Mines Oy:n Hannukaisen rautaa, kuparia ja kultaa rikastavan kaivoshankkeen YVA-prosessia, jonka lopputuloksena syntyneellä selostuksella on kunnia olla pisin Suomessa tehty YVA-selostus liitteineen hulppealla 690 sivullaan.

Selostuksen mittavuutta selittää se, että sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta Hannukaisen YVA-prosessin ei tule täyttää ainoastaan suomalaisen lainsäädännön vaatimuksia, vaan sen on otettava huomioon myös kansainvälisten järjestöjen, kaivos- ja metallialan sekä rahoittajatahojen kriteerit. Lisäksi Hannukaisen YVA-menettely noudattaa Northlandin kansainvälisten standardien (ISO14001 ja OHSAS 18001) mukaan rakennettua kestävän kehityksen politiikkaa.

Kansainväliset standardit vaikuttivat YVA-menettelyyn lisäten sen vaatimustasoa. Hankkeen vaikutuksista ei riitä asiantuntija-arvio vaan arviointiin oli kehitettävä kansainvälisesti vertailukelpoinen metodologia. Metodologia ja sen avulla kerätyn tiedon arvionti arvioitiin vielä ulkopuolisen konsultin taholta kriteerit täyttäviksi.

Hannukaisen YVA tehtiin samanaikaisesti kaivostoiminnan kannattavuuslaskelmien kanssa. Menettelyssä oli alkujaan viisi arvioitavaa vaihtoehtoa, joista kaksi hylättiin toteuttamiskelvottomina jo ohjelmavaiheessa. Arviointiin sisällytettiin kolme alunperin suunniteltua vaihtoehtoa sekä prosessin edetessä teknisen suunnittelun kautta syntynyt neljäs vaihtoehto. Vaihtoehtojen väliset erot liittyivät kaivoksen rikastamon ja rikastushiekka-altaan sijaintiin, sivukivialueiden ja murskaamon sijaintiin sekä ylijäämävesien laskupaikkaan. Arvioinnissa kiinnitettiin erityishuomiota jätevesien laskujokien veden laatuun sekä hankkeen vaikutuksiin alueen poronhoitoon.

YVA:a varten kehitetyssä metodologiassa asetettiin kriteerit vaikutusten suuruuden ja seurausten, niiden merkityksen, vastaanottajien herkkyyden sekä vaikutusten todennäköisyyden ja niihin liittyvien riskien arviointiin. Keskeiset arvioinnin menetelmät olivat purkuvesistöjen laatua tarkkaileva hydrologisten vaikutusten arviointi HIA sekä alueen asukkaisiin ja elinkeinoihin pureutuva sosiaalisten vaikutusten arviointi.

HIA:ssa suunniteltujen purkuvesistöjen perustilatiedot saatiin viiden vuoden ajalta viisi kertaa vuodessa otettujen näytteiden avulla. Veden määrään ja laatuun kohdistuvia vaikutuksia mallinnettiin hankkeen toimintaan liittyvien tietojen, kuten valuma-alueen pienentymisen, rikastushiekka-alueella tapahtuvan suotautumisen sekä juoksutustietojen perusteella. Jokikohtaisen veden laatutavoitteiden asettamiseen käytettiin Australian ja Uuden-Seelannin ympäristöviranomaisten käyttämää menetelmää (ANZECC), koska Hämälaisen mukaan parempaa käyttökelpoista menetelmää ei ollut saatavilla.

Hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi muodosti oman, 150-sivuisen, raporttinsa. Sosiaaliset riskit on kansainvälisesti todettu kaivoshankkeiden suurimmiksi riskeiksi, joten arvioinnissa haettiin tässäkin kansainväliset standardit täyttäviä kriteereitä. Paikalliset asukkaat, poronhoito- ja matkailuelinkeino alueella sekä mökkiläiset muodostavat haasteen kaivostoiminnalle. Hämälainen totesi, että mikä tahansa vaihtoehto on aina kompromissi, kaikkia tyydyttävää vaihtoehtoa ei olekaan.

Kaivoksen tarjoamat 360 uutta työpaikkaa toisessa ja haitalliset vaikutukset matkailuun ja poronhoitoon toisessa vaakakupissa on yhtälö, jossa kompromissi on ainoa vaihtoehto. Helsingin Sanomien (23.3.2014) mukaan Ylläksellä on kerätty 5000 ihmisen nettiadressi hankkeen kaatamiseksi ja Metlan tutkimuksen mukaan 70 prosenttia matkailijoista katsoi kaivoksen heikentävän Ylläksen imagoa. Vaikka YVA:a varten tehdyssä mallinnuksessa sekä Ruotsin puolen kaivoksissa kerättyjen pölytietojen perusteella pölyn kulkeutumisen katsottiin jäävän kilometrin sisään, hankkeen vastustajien mielestä tuuliolosuhteita pölyn leviämisestä ei ole otettu riittävästi huomioon.

Lopuksi Hämälainen esitteli metodologiasta saatua palautetta, josta hän ei ollut ihan samaa mieltä. Metodologian puolesta puhuu se, että Ramboll on ottanut sen käyttöönsä muissakin YVA-menettelyissään.

Lyhennelmä: Anna Tarvainen, kestävän kehityksen koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu

laurieravuori

Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset YVAt: Finngulf LNG, Balticconnector YVAn kansainväliset ulottuvuudet

YVA-asiantuntija Lauri Erävuori Gasum Oy:stä lopetti YVA-päivän esitelmien osalta puhumalla YVA:n kansainvälisestä ulottuvuudesta Finngulf LNG hankkeeseen liittyvässä Balticconnector hankkeessa. Erävuoren esitelmä oli täynnä hauskoja dioja, jotka erinomaisesti vangitsivat yleisön huomion.

Erävuori kävi esityksen alussa läpi mitä kolme erilaista termiä (YVA, Espoon sopimus ja Dunbarin luku) tarkoittavat kolmelle eri osapuolelle – tekniikan tohtori, teini ja konsulttiryhmä. Hän sai yleisön nauramaan ja varmisti sen, että kaikki kuuntelevat häntä.

Finngulf LNG on osa eurooppalaista trendiä. Olemassa olevia terminaaleja on juuri nyt 20 ja suunnitteluvaiheessa on niitä vielä 32. Balticconnector-kaasuputken yhdistäminen laajamittaiseen LNGterminaaliin luo yhtenäisen maakaasuverkon Baltian maihin ja Suomeen. Verkostojen yhdistäminen parantaisi merkittävästi kaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja myös edistäisi kaasun jakelun luotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Hankkeelle on myönnetty EU:n rahoitustukea.

Kahden valtion alueelle sijoittuva Balticconnector-hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia sekä Suomessa että Virossa. Koska Balticconnector-hankkeella on kansainvälinen ulottuvuus, hankkeessa noudatetaan kahta kansainvälistä päämenettelyä – Espoon sopimus ja Suomen ja Viron välinen sopimus. Hankkeen kannalta on Suomessa tutkittu kahta reittivaihtoehtoa. Reittivaihtoehto 1 ohittaa Stora Fagerön saaren pohjois- ja itäpuolelta ja risteää laivaväylän Stora Fagerön kaakkoispuolella. Reittivaihtoehto 2 risteää laivaväylän kanssa Stora Fagerön länsipuolella lähempänä Inkoon satamaa ja kulkee Stora Fagerön ja Älgsjön välistä kohti etelää. Reitit kohtaavat ennen Hästenin majakkasaaren länsipuolista ohitusta. Täältä reitti kulkee saariston syvempiin osiin kohti Viroa ohittaen Enoksgrundin matalikon itäpuolelta.

Virossa on kaksi mahdollista vaihtoehtoista rantautumiskohtaa Pakrin niemimaalla: Kersalu ja Pakrineeme. Vaihtoehdon 1 (Kersalu) rantautumiskohta sijaitsee matalassa Laheperen lahdessa ja kaasuputki nousee maihin hyvin lähellä Paldiskin ja Keilan kuntien rajaa. Vaihtoehdon 2 rantautumiskohta sijaitsee Pakrin niemimaan koillisrannalla Paldiskin kunnan alueella.

Balticconnectorin YVA-arvioinnissa sovelletaan kansainvälistä menettelyä sekä Suomen ja Viron keskinäistä sopimusta. Kansalliset YVA-menettelyt eivät ole kuitenkaan samanlaiset. Suurin ero Viron ja Suomen YVA-prosesseissa on se, että Virossa on koko toiminta sidottu lupahakemukseen. Koska meriputki rakennetaan merenpohjaan, mikä on valtion omistamaa aluetta, lainsäädännön mukaan tarvitaan Virossa lupa merenpohjan käyttöön. Ympäristöluvan hakumenettely keskeytetään siihen asti, kun YVA-selostus on hyväksytty. Kun se on hyväksytty, myöntää Viron valtioneuvosto kunnollisen luvan merenpohjan käyttöön.

Kun otetaan huomioon Balticconnector-hankkeen luonne (kaasuputki kahden maan välillä), edustavat molemmat maat sekä aiheuttajaosapuolta että kohdeosapuolta. Tämä tarkoittaa sitä, että molempien maiden tulee tiedottaa muita maita YVA-menettelystä, joka suoritetaan kansallisten vaatimusten mukaisesti. Arviointiohjelma ja arviointiselostus julkaistaan siitä syystä suomen, viron, ruotsin ja englannin kielillä. Tiivistelmät käännetään myös venäjäksi, latviaksi ja liettuaksi.

Suomi ja Viro ovat myös perustaneet yhteisen valtioiden rajat ylittävän ympäristövaikutusten arviointikomission. Komissiossa on 12 jäsentä, jotka on koottu Suomen ja Viron ympäristöalan virkamiehistä. YVA-komissiolla on ohjaava rooli ja sen tarkoitus on helpottaa YVA-menettelyn prosesseja. Työryhmä, jossa on 12 jäsentä (6 per ryhmä), perustettiin vuonna 1991.

Tämä hanke on ensimmäinen laatuaan Virossa. Koska Viro on suhteellisen nuori maa, se lähestyy tätä hanketta huolellisesti ja varovaisesti. YVA-prosessi on Virossa hieman tiukempi kuin Suomessa, ja tämä vaikuttaa myös siihen, että menee jonkin verran enemmän aikaa ennen kuin YVA-menettely on valmis.

Lyhennelmä: Triin Kaal, University of Glasgow

 

opiskelijat Tuomo Launonen, Riia Vaakanainen, Stiina Seitavuo, Pauli Kärkkäinen, Tanja Männistö, Sohvi Mäkilä, Anni-Mari Anttola, Leena Holmila, Anna-Kaisa Tupala, Tommi Kukkonen, Sini Helimäki, Anna Tarvainen ja Triin Kaal sekä Erkki Ikäheimo, Impaktin päätoimittaja | | | , ,

Puheenjohtajan palsta: Tervehdys hyvät Yva ry:n jäsenet

Yva ry perustettiin 21.9.1994 ravintola VPK:ssa Helsingissä, Albertinkatu 29:ssä. Jolles vielä ole huomannut… meneillään on yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuosi. Vuosissa yhdistys on yhtä vanha kuin Suomen YVA-lakikin.

Miten juhlavuotta on vietetty?

Kevään YVA-päivän jälkeen nostettiin Rake-salissa maljoja juhlaillallisen merkeissä. Osallistujia oli päivän seminaarissa 120 ja illallistajia 75.

YVA-juoksu Töölönlahdella yhdistyksen virallisena syntymäpäivänä 21.9.2014 kokosi yhteen liki 50 juoksijaa/hölkkääjää/kävelijää kannustusjoukkoineen. Jollet ole vielä käynyt nettisivuilla kurkkaamassa kuvia, suosittelen (www.yvary.fi/juoksu). Tunnelma oli lempeässä syyssäässä mitä mainioin ja siinä sivussa selitettiin aika monelle ohikulkijalle mitä YVA tarkoittaa.

Tätä kirjoittaessani pikkujoulut ovat vielä edessäpäin. 17.11. kuulemme Sitran työstä siirtymisessä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja luonnonvaroja säästävään yhteiskuntaan. Tiukan asian lisäksi luvassa on taatusti luovaa yllätysohjelmaa.

Yksi juhlavuoden kohokohta on ollut se, että yhdistyksemme hyväksyttiin Tieteellisten seurain
valtuuskunnan jäseneksi (www.tsv.fi). Tämä mahdollistaa mm. Tieteiden talon tilojen käytön maksutta. Tieteiden talo sijaitsee Kruununhaassa, joten paikka on erinomainen esim. hallituksen kokouksiin. Mitä kaikkea muuta jäsenyys mahdollistaa, siihen tutustumme pikkuhiljaa jäsenyyden myötä. Hakuprosessi oli mittava – likimainkaan kaikkia hakijoita ei hyväksytty, joten saavutuksesta sopii olla ylpeä.

Tämän lisäksi yhdistys on ollut edustettuna lukuisissa eri tilaisuuksissa ja lausuntojakin on annettu. Miten tämä kaikki on – vapaaehtoisvoimin toteutettuna – mahdollista?

Sattumaa tai ei, Yva ry on vetänyt puoleensa aktiivisia, asiantuntevia ihmisiä.

Ex-puheenjohtaja Nunu Pesu pohjusti omalla antaumuksellisella työllään koko juhlavuoden. Vuoden 2014 henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon saanut Timo Huhtinen on hoitanut yhdistyksen töitä juhlavuonna – ja jokaisena muunakin yhdistyksen olemassaolon vuonna. Ylipäätään joukossa on pitkään mukana olleita konkariaktiiveja. Samaan aikaan 2014 remmiin astuneet uudet hallituslaiset ovat ottaneet heti hyvin paikkansa.

Nunu, Timo, Anne, Tiina, Erkki, Leena, Janna, Gilbert, Hanna, Vesa, Reetta, Juha, Riitta – erityinen kiitos teille siitä, että tässä ja nyt yhdistys voi ja toimii hyvin. Ja torstaina 19.3.2015 järjestämmekin taasen YVA-päivän jäsenillemme ym. kiinnostuneille. Tervetuloa tuolloin uusimman tiedon ja verkostoitumisen äärelle!

Juhlavuoden huipennus: pikkujoulut 17.11.2014!

Yva ry:n pikkujoulut 17.11.2014 Helsingissä

Yva ry:n hieno 20-vuotisjuhlavuosi saa huipennuksensa maanantaina 17.11.2014 klo 18 järjestettävässä jäsenillassa ja pikkujouluissa. Juhlapaikkana toimii huikeat näkymät tarjoava Sitran toimistotorni Helsingin Ruoholahdessa (os. Itämerentori 2, Helsinki).

Illan aluksi kuulemme Sitran työstä siirtymisessä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja luonnonvaroja säästävään yhteiskuntaan. Virallisen osuuden ja ruokailun jälkeen päästämme sisäiset muusikkomme valloilleen yllätyksellisessä ohjelmanumerossa.

Tarjolla on glögiä ja pientä purtavaa, ja tuttuun tapaan ilta jatkuu vapaan seurustelun merkeissä. Juhlatilan sauna on myös lämpimänä.

Ilmoittaudu viimeistään ma 10.11.2014. Huomioithan, että paikkoja on reilu, mutta rajallinen määrä.

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottavat YVA ry:n hallituksen tontut

Lisätietoa pikkujoulu-sivulla.

 

Töölönlahden ympäri ulkoiltiin hyvassa hengessä

Yva ry:n ihka oikeana syntymäpäivänä 21.9.2014 tempaistiin synttärisankarin kunniaksi YVA-juoksu. Töölönlahden ympäri. Ideana oli kiertää Töölönlahtea ympäri joukkueissa niin, että joukkueen yhteismatkaksi muodostui 20 km. Matkan sai taittaa paitsi juosten myös kävellen.

Osallistujia oli huikeat 47 henkeä – yhteensä 9 eri joukkueessa. Mukana mm. kaksi norppaa ja erilaisia muita veikeitä eläinhahmoja.

Matkaan lähdettiin alkujumpan lämmittämänä. Sen jälkeen juoksu/hölkkä/kävely ja kenties syksyn viimeisen kesäisen päivän aurinko pitivät osallistujat lämpiminä. Itse asiassa tunnelma oli aivan huikea liikkujien kerätessä kuka minkäkin määrän punaisia sydämiä 2 km kierroksiensa merkeiksi…! Kuvia tapahtumasta voit katsoa juoksu-sivulta.

Iltaa jatkettiin Linnunlaulun Villa Kivessä saunan, ruuan, kakkukahvien, tanssivisan ja erilaisten palkitsemisten merkeissä. Suomen luonnonsuojeluliiton norpat saivat itseoikeutetusti erityismaininnan pukeutumisestaan. Koko joukkueena pukeutumispalkinnon nappasivat Hammarström Puhakka Partners’n Kammioeläimet. ”Matkapähkinöiden” eli visaisten kysymyksen ratkaisuissa sen sijaan onnistui parhaiten tiimi Pöyryltä.

21.9.1994 VPK:n talossa Albertinkadulla Helsingissä perustettu Yva ry:mme voi siis 20-vuotiaana kovasti reippaasti. Perustajajäsenistä synttärijuhlissa oli mukana kolme henkilöä. Heistä yksi, Timo Huhtinen, sai itseoikeutetusti puhaltaa juhlakakun kynttilät. Samalla kajautettiin Paljon onnea vaan ry:lle.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Juhlavuosi jatkuu ”erityispikkujouluilla” maanantaina 17.11.2014. Sitra on kutsunut yhdistyksen kylään torniinsa Ruoholahteen. Kuulemme siitä, mikä on Sitran rooli ja toimenkuva suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten Sitra on osaltaan mukana vaikutusten arvioinnissa. Esiintyypä illan aikana myös taatusti tuore Pystymetsäorkesteri. Lisätietoja ja ilmoittautuminen lokakuussa. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä, joten varaahan 17.11. klo 18 kalenteriisi!

Lämpimät kiitokset tapahtuman toteutuksesta juoksutiimille; Annelle, Nunulle ja Tiinalle, illan sponsorille Hammaström Puhakka Partners’lle sekä kaikille reippaille osallistujille!

DSC_0071 IMG_0051

Kuvissa juoksuasuistaan palkitut norpat alkujumpassa ja HPP:n Kammioeläimet ilmoittautumispisteellä.

Lisää kuvia juoksu-sivulla.

Tule mukaan YVA-juoksuun 21.9.2014!

juoksumainoskuva_leveys760

Yva ry:n virallisena 20-vuotissyntymäpäivänä 21.9.2014 yhdistys järjestää rennon ulkoilutapahtuman, YVA-juoksun, aivan Helsingin keskustassa Töölönlahdella. Yva ry:n 20 vuoden kunniaksi juostaan, hölkätään tai kävellään yhdessä tietysti 20 km. Ulkoilun jälkeen rentoudutaan Villa Kiven saunatiloissa (Linnunlauluntie 7).

Onko 20 km aivan liian pitkä matka? Ei hätää – joukkueena se sujuu helposti ja hyvässä seurassa!

Töölönlahden ympäri kiertävä kävelytie on noin 2 km pituinen, joten kymmenen hengen joukkueena reitti kierretään yhdessä vain kerran (10 x 2 km = 20 km) ja homma on sillä selvä. Viiden hengen joukkue kiertää reitin kaksi kertaa eli yhteistä matkaa tulee yhteensä 4 km (5 x 4 km = 20 km). Kahden hengen joukkueella yhteisiä kierroksia kertyy viisi eli matkaa 10 km (2 x 10 km = 20 km). Yksinkin voi juoksun suorittaa, jolloin kierroksia tulee 10 ja koko 20 km matka on pärjättävä itsekseen.

Aikataulu:

13.00 yksin juoksevien lähtö
13.30 joukkueiden järjestäytyminen lähtöalueella
14.00 alkujumppa joukkueille
14.30 joukkueiden lähtö
16.30 sauna, ruokaa, ohjelmaa ja palkintojen jako, Villa Kivi
20.30 tapahtuma päättyy

Kokoa siis joukkue esimerkiksi työkavereistasi ja ilmoittaudu mukaan iloiseen YVA-juoksuun!

Jos et saa kokoon joukkuetta, mutta haluat mukaan – ilmoita itsesi sopivalle matkalle, niin arvomme sinulle seuraksi joukkueen. Näin tutustut kätevästi myös uusiin ihmisiin!

Viimeinen ilmoittautumispäivä on su 7.9.2014.
Tilaisuus on maksuton.

Olethan ajoissa lähtöalueella! Kartan löydät täältä.

Hauskin juoksuasu palkitaan! Varma asuvalinta tähänkin tilaisuuteen on Yva ry:n T-paita, jonka voit tilata kätevästi ilmoittautumisen yhteydessä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Rock’n Roll Dance Club Comets ry:n kanssa. Villa Kiven tiloissa ruokaa ja juomaa tarjoaa Hammarström Puhakka Partners.

Lisätietoja Juoksu-tiimiltä: Tiina, Anne ja Nunu

YVA-päivä takana – juhlavuosi jatkuu

YVA-päivä ja juhlaillallinen 19.3.2014 ovat onnellisesti takana. Päivätilaisuuteen osallistui noin 120 henkeä ja iltajuhlaan 75. Samassa yhteydessä pidettiin myös yhdistyksen vuosikokous, jossa hallitus osittain vaihtui. Aloitin itse uutena puheenjohtajana ja hallitukseen saatiin kolme uutta jäsentä. Onneksi myös moni ”vanha” hallituslainen jatkaa – samoin kuin aktiiviset toimihenkilömme ja asiantuntijajäsenemme. Heille kaikille LÄMMIN KIITOS hyvin sujuneesta juhlapäivästämme, joka – jälleen kerran – järjestettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin!

Vaan mikä oli sinun kokemuksesi YVA-päivästä? Käy nettisivujen kohdassa ”YVA-päivät” ja anna meille palautetta!

Muuta mielenkiintoista sivuillamme on mm. Impaktin historiikki erikoisnumero. Tutustu myös YVA-, SOVA- ja henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon perusteisiin.

Uuden pj:n taustasta sen verran, että tein aikoinaan opinnäytetyöni maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan ympäristönhoidon koulutusohjelmassa YVAn soveltamisesta pieniin tiehankkeisiin. Sen jälkeen paneuduin etenkin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin YVAssa.

Nykyään leipätyöni on ensiapukoulutuksen parissa. Miksi ihmeessä haluan kuitenkin edelleen olla mukana yhdistyksen toiminnassa? Koska YVA ja SOVA ja kaavoituksen vaikutusten arviointi on niin perin juurin mielenkiintoista. Ja koska näissä töissä on mukana niin paljon hyviä tyyppejä. Asia ja ihmiset siis. Kanssakäymiseen näiden kanssa yhdistys tarjoaa mainion foorumin. Tule mukaan jäseneksi! Kenties vuoden päästä hallituslaiseksikin. Tervetuloa mukaan Yva ry:hyn!

Päivi A. Karvinen, pj

Paivi-pj1

 

PS. YVA-juoksu yhdistyksen perustamispäivänä 21.9. Helsingissä. Kokoa oma joukkueesi ja tule juoksemaan, hölkkäämään, kävelemään hyvassa hengessä! Lisätietoja myöhemmin nettisivuilla ja jäsenkirjeessä.