Avainsana-arkisto: jäsenilta

Juhlavuoden huipennus: pikkujoulut 17.11.2014!

Yva ry:n pikkujoulut 17.11.2014 Helsingissä

Yva ry:n hieno 20-vuotisjuhlavuosi saa huipennuksensa maanantaina 17.11.2014 klo 18 järjestettävässä jäsenillassa ja pikkujouluissa. Juhlapaikkana toimii huikeat näkymät tarjoava Sitran toimistotorni Helsingin Ruoholahdessa (os. Itämerentori 2, Helsinki).

Illan aluksi kuulemme Sitran työstä siirtymisessä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja luonnonvaroja säästävään yhteiskuntaan. Virallisen osuuden ja ruokailun jälkeen päästämme sisäiset muusikkomme valloilleen yllätyksellisessä ohjelmanumerossa.

Tarjolla on glögiä ja pientä purtavaa, ja tuttuun tapaan ilta jatkuu vapaan seurustelun merkeissä. Juhlatilan sauna on myös lämpimänä.

Ilmoittaudu viimeistään ma 10.11.2014. Huomioithan, että paikkoja on reilu, mutta rajallinen määrä.

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottavat YVA ry:n hallituksen tontut

Lisätietoa pikkujoulu-sivulla.

 

Tule mukaan YVA-juoksuun 21.9.2014!

juoksumainoskuva_leveys760

Yva ry:n virallisena 20-vuotissyntymäpäivänä 21.9.2014 yhdistys järjestää rennon ulkoilutapahtuman, YVA-juoksun, aivan Helsingin keskustassa Töölönlahdella. Yva ry:n 20 vuoden kunniaksi juostaan, hölkätään tai kävellään yhdessä tietysti 20 km. Ulkoilun jälkeen rentoudutaan Villa Kiven saunatiloissa (Linnunlauluntie 7).

Onko 20 km aivan liian pitkä matka? Ei hätää – joukkueena se sujuu helposti ja hyvässä seurassa!

Töölönlahden ympäri kiertävä kävelytie on noin 2 km pituinen, joten kymmenen hengen joukkueena reitti kierretään yhdessä vain kerran (10 x 2 km = 20 km) ja homma on sillä selvä. Viiden hengen joukkue kiertää reitin kaksi kertaa eli yhteistä matkaa tulee yhteensä 4 km (5 x 4 km = 20 km). Kahden hengen joukkueella yhteisiä kierroksia kertyy viisi eli matkaa 10 km (2 x 10 km = 20 km). Yksinkin voi juoksun suorittaa, jolloin kierroksia tulee 10 ja koko 20 km matka on pärjättävä itsekseen.

Aikataulu:

13.00 yksin juoksevien lähtö
13.30 joukkueiden järjestäytyminen lähtöalueella
14.00 alkujumppa joukkueille
14.30 joukkueiden lähtö
16.30 sauna, ruokaa, ohjelmaa ja palkintojen jako, Villa Kivi
20.30 tapahtuma päättyy

Kokoa siis joukkue esimerkiksi työkavereistasi ja ilmoittaudu mukaan iloiseen YVA-juoksuun!

Jos et saa kokoon joukkuetta, mutta haluat mukaan – ilmoita itsesi sopivalle matkalle, niin arvomme sinulle seuraksi joukkueen. Näin tutustut kätevästi myös uusiin ihmisiin!

Viimeinen ilmoittautumispäivä on su 7.9.2014.
Tilaisuus on maksuton.

Olethan ajoissa lähtöalueella! Kartan löydät täältä.

Hauskin juoksuasu palkitaan! Varma asuvalinta tähänkin tilaisuuteen on Yva ry:n T-paita, jonka voit tilata kätevästi ilmoittautumisen yhteydessä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Rock’n Roll Dance Club Comets ry:n kanssa. Villa Kiven tiloissa ruokaa ja juomaa tarjoaa Hammarström Puhakka Partners.

Lisätietoja Juoksu-tiimiltä: Tiina, Anne ja Nunu

Puheenjohtajat muistelevat

Yva ry:llä on vuoteen 2013 mennessä ollut kahdeksan puheenjohtajaa, jotka tässä artikkelissa muistelevat omaa aikaansa yhdistyksen johdossa.

Keväällä 1994 silloinen YTK (Yhdyskuntasuunnittelun täydennys- ja koulutuskeskus) järjesti kahden kuukauden mittaisen YVA-koordinaattorikoulutuksen Otaniemessä. Yhtenä luennoitsijana esiintyi silloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, jolla oli keskeinen rooli YVA-lainsäädännön valmistelussa. Luennossaan hän esitti ajatuksen YVA-alaa edistävästä yhdistyksestä.

Pietikäisen ajatuksen innoittamina YVA-koordinaattorikurssilaiset päättivät laittaa pystyyn Yva-nimisen yhdistyksen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 21.9.1994 Helsingissä ravintola VPK:ssa Albertinkatu 29:ssä. YVA-laki oli tullut voimaan kolme viikkoa aikaisemmin.

Kutsu perustamiskokoukseen lähetettiin mahdollisimman laajalla jakelulla YVA-alalla toimiville tahoille, ja yhdistystä oli perustamassa 20 henkeä. Perustamiskirja laadittiin perustamiskokouksessa, ja sen allekirjoittivat Timo Huhtinen, Matti Kanerva ja Tapio S. Linna. Ensimmäisenä puheenjohtajan toimi Timo Huhtinen 1994-1995.

Koulutustilaisuudet ja lehti keskeisiä alusta lähtien

”Alusta lähtien yhdistyksen keskeisimmiksi toimintamuodoiksi muodostuivat YVA-päivien järjestäminen, jäsenkirjeet, opintoretket ja jäsenille jaetun YVA:a käsittelevän Impakti-lehden tekeminen. Impaktin päätoimittajana toimin vuodesta 1995 vuoteen 2005”, Timo toteaa.

Yhdistyksen toinen puheenjohtaja oli vuosina 1996-1997 Sakari Grönlund: ”Sain olla mukana Yva ry:n toiminnassa alkuvaiheessa paalupaikalla – kuten usein alussa, monet asiat etenivät ja uutta tapahtui kohtalaisen tiiviissä tahdissa.”

”Yhdistyksen piirissä oli keskusteltu roolistamme; keskitymmekö kansalaisten avustamiseen, onko meistä asiantuntijapaneelien muodostajaksi, asiantuntijoiden sertifiointiin tai kehitymmekö jopa konsulttitoimintaa harjoittavaksi toimijaksi. Tekeminen vakiintui lehden kehittämiseen, teemallisiin jäseniltoihin ja vuosittaisen asiantuntijaseminaarin järjestämiseen, ensin Uudenmaan ympäristökeskuksen organisoiman valtakunnallisen yva-päivän kylkiäisenä, ja jo 1997 yhdessä ympäristöhallinnon kanssa suunniteltavaksi ja toteutettavaksi ja alaa yhdistäväksi päätapahtumaksi.”

 ”Selaan Impakti-lehtiä tuolta ajalta palauttaakseni mieleen, mikä tuntui tärkeältä, mistä kirjoitimme ja mitä oikeastaan tapahtuikaan. Kaksivuotisen puheenjohtajarupeamani loputtua päättyneitä YVA-hankkeita oli laskujeni mukaan 54 ja vireillä 33. Näissä oli mukana monia yhdistyksen jäseniä joko hankkeista vastaavina, yhteysviranomaisen edustajina tai muina virkamiehinä ohjausryhmissä sekä asiantuntijoina.”

Kansainvälistä yhteistyötä rakennettiin

”Yhdistyksellä oli jäseniä 155 ja näistä yli puolet pääkaupunkiseudulta. Kaudellani toimintaa alettiin suunnata alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti ja hallitukseen tuli lisäväriä. Samalla alettiin muutenkin vahvistaa verkostoitumista esimerkiksi EU-projektikehityksen, pohjoismaisen yhteistyön, IAIA:n ja tutkimuslaitosten kanssa. IAIA:n Estorilin konferenssi oli pääteemana Impaktissa 2/1996. Verkostoituminen puolestaan numerossa 1/1997”, Sakari muistelee.

Yhdistyksen kolmas puheenjohtaja vuonna 1998 oli Pasi Rajala. ”YVA-laki oli ollut voimassa nelisen vuotta, käytännöt alkoivat vähitellen vakiintua ja lain soveltaminenkaan ei enää ollut yhtä tiukkapipoista kuin ehkä alkuun oli nähtävissä. YVA-menettelyjen luonteva integroituminen osaksi hankkeiden suunnittelua eteni mukavasti.”

YVAsta apua rakennuslainsäädännön kehittämiseen

”YVA-ajattelu ylipäätään oli lyönyt läpi muun muassa kaavoituksessa, johon liittyviä menettelyjä samanaikaisesti kehiteltiin rakennuslain osauudistusten tukemana. Toiminta YVA ry:ssä antoi hyvää ”sivustatukea” tälle kehitystyölle, jota olin noina aikoina ympäristöministeriön kanssa monessakin hankkeessa tekemässä.”

”Vuodelle 1998 ajoittui myös yhteistyöhankkeita Baltian maihin. Suomen YVA-kokemuksista ja kaavoituksen kehityksestä oltiin siellä kiinnostuneita. YVA:n ilosanomaa ja suomalaista osaamista levitettiin näin kansainväliselläkin tasolla ja tuettiin vasta itsenäistyneiden maiden lainsäädännön rakentamista.”

”Vuoden 1998 YVA-päivät järjestettiin helmikuussa, ja yleisömenestys oli melkoinen. Päivien tuotolla voitiin vahvistaa yhdistyksen toimintaa entisestään. Hallitus kokoontui tiiviiseen tahtiin, YVA:n tiimoilta oli paljon vireillä valtakunnassa, josta syystä hallituksellakin riitti pohdittavaa. Tuona vuonna taisi olla YVA-lain tarkistaminenkin vireillä, johon yhdistyksenä otettiin tietysti kantaa.”

”Puheenjohtajuus oli mieluisa ja avartava kokemus, mutta siirsin kapulan Reimalle hyvillä mielin, koska tiesin, ettei itselläni olisi ollut riittävästi ajallisia mahdollisuuksia panostaa yhdistyksen edelleen kehittämiseen”, Pasi kertoo.

Pyrkimys yhteiskunnallisen keskustelun lisäämiseen

Yhdistyksen neljäs puheenjohtaja oli 1999-2001 Reima Petäjäjärvi. Hänen keskeinen tavoitteensa puheenjohtajakaudella oli YVA:an ja hankkeiden päätöksentekoon liittyvän keskustelun lisääminen sekä alalla toimivien kesken että myös laajemmin yhteiskunnassa. Tuota tavoitetta palvelemaan perustettiin Hyvä YVA –palkinto, jota ryhdyttiin jakamaan YVA-päivien yhteydessä.

Keskustelun lisäämiseksi yhdistyksen nettisivuille avattiin 2001 keskustelupalsta, johon kuka tahansa saattoi kirjoittaa. Keskustelupalstan käyttö jäi kuitenkin vähäiseksi ja asiattomien viestien takia palsta lopetettiin parin vuoden jälkeen.

SOVA-lain valmisteluun liittyviä jäsentilaisuuksia

Yhdistyksen viides puheenjohtaja 2002-2003 oli Panu Kontio: ”SOVA-laki oli valmisteilla ja siitä keskusteltiin yhdistyksen jäsentilaisuuksissa sekä kirjoiteltiin Impaktissa. Yva ry antoi jopa lausunnon lakiehdotuksesta ja kantoi siten kortensa kekoon lainvalmistelussa.”

”Rajat ylittävät YVA:t olivat tuolloin myös paljon esillä. Ruotsin kanssa oli jo kokemusta useista tapauksista. Viron kanssa oli neuvoteltu rajat ylittäviä vaikutuksia koskeva hallitusten välinen sopimus ja perustettu Suomi – Viro YVA-komissio, joka kokoontui vähintään kerran vuodessa käymään läpi hankkeita, jotka mahdollisesti tarvitsisivat Espoon sopimuksen mukaisen menettelyn.”

”Käytännön arviointien toteuttamisessahan keskeisessä roolissa olivat YVA-yhteysviranomaiset ja suomalaisissa hankkeissa konsultit. Venäjän kanssa valmisteltiin vastaavaa kahdenvälistä sopimusta, mutta neuvottelut päättyivät siihen, että Venäjän ympäristöministeriö lakkautettiin ja kaikki kontaktimme katosivat.”

”Oma kosketuspintani kansallisiin YVA-menettelyihin oli tuohon aikaan jo melko ohut, koska olin työskennellyt vuosituhannen vaihteen molemmin puolin lähinnä Liettuan ja Latvian YVA-lakia valmistelevien hankkeitten vetäjänä sekä kouluttanut ko. maiden YVA-viranomaiset. Onneksi Yva ry:n hallituksessa oli kuitenkin vankkaa asiantuntemusta ja tuntumaa kotimaisista arvioinneista, jota saattoi hyödyntää myös Baltian maissa.”

”Yhdistys aloitti kaudellani käytännön, jossa hyvä –YVA palkinnon ohella jaettiin henkilökohtainen YVA-tunnustuspalkinto.”

”Jäsenmatka tehtiin Ahvenanmaalle, josta pieni anekdootti”, Panu kertoo. ”Yhdistyksen jäsenet keskustelivat aktiivisesti toisella kotimaisella ja kysymyksiä riitti Maarianhaminan kaupunginarkkitehti Folke Wickströmille. Kello oli jo aika paljon yli virka-ajan, mutta keskustelu ja kysymykset eivät ottaneet laantuakseen. Yhdistyksen puheenjohtajana pyysin puheenvuoroa katkaistakseni keskustelun ja kiittääkseni isäntiä. Folke ehti kuitenkin edelle ja totesi, että olkoon viimeinen puheenvuoro, koska kello on paljon ja ”jag måste gå hem och röka fisk.”

Yhdistyksen kuudes puheenjohtaja 2004-2006 oli Tiina Kähö. ”Vuonna 2004 juhlittiin YVA:n ja Yva ry:n kymmenvuotista taivalta. Hyppäsin puheenjohtajaksi yhdistyksen sihteerin pallilta ja ensimmäinen vuoteni puheenjohtajana oli vilkas. Yhdistyksen toiminnassa kehitettiin erityisesti jäsenille tarjottavia tapahtumia sekä jatkettiin kansainvälisten verkostojen kehittämistä.”

10-vuotisjuhlavuonna YVA-tunnustuspalkinto Sirpa Pietikäiselle

”Juhlavuoden kunniaksi lanseerattiin henkilökohtainen YVA-tunnustuspalkinto ja palkittaville hankittiin Kristian Krokforsin hienoa grafiikkaa. Ensimmäinen tunnustuspalkinto luovutettiin 2004 Sirpa Pietikäiselle YVA-lain valmistelusta ja erityisesti kansalaiskuulemisen sisällyttämisestä YVA:an.”

”Vuonna 2005 panostettiin alueelliseen toimintaan ja tutustuttiin muun muassa YVA-opetukseen Jyväskylän yliopistossa. YVA-palkinnon sääntöjä uudistettiin uuden SOVA-lain myötä ja vuosittain jaettavassa ”Hyvä YVA” -kilpailussa olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana sekä hanke-YVA:t että SOVA-menettelyt. Vuodesta 2005 eteenpäin ei niinkään pyritty löytämään yhtä ”täydellistä YVA:a”, vaan enemmänkin hyviä oivalluksia, ideoita ja menetelmiä, jotka vievät vaikutusten arviointia eteenpäin.”

”Vuonna 2006 toiminta jatkui vakiintuneeseen tapaan ja jäsenistölle järjestettiin mm. opintoretki Viroon ja pari muuta tapahtumaa. Koska yhdistystä pyöritettiin yhä vapaaehtoistoimin, jouduimme toteamaan, että kaikkea ei pysty pienillä resursseilla hoitamaan – Impakti-lehti ei ilmestynyt vuonna 2006.”

”Puheenjohtajakauteni oli todella antoisa ja sain olla mukana kehittämässä ja laajentamassa yhdistyksen toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kaudellani YVA oli jo vakiinnuttanut asemansa osana hankkeiden suunnittelua, mutta SOVA haki vielä muotoaan. Vaikutusten arvioinnissa nousivat yhä vahvemmin esille sosiaalisten vaikutusten arviointiin sekä vuoropuheluun liittyvät asiat.

”Puheenjohtajakauteni osui henkilökohtaisesti ajankohtaan, jossa tein monipuolisia YVA-hankkeita työkseni ja aktiivinen toiminta YVA ry:ssä oli loistava tapa oman osaamiseni kehittämiseen”, Tiina kertoo.

Mieleen painuneet opintoretket Raumalle ja Hollantiin

Yhdistyksen seitsemäs puheenjohtaja oli 2007-2010 Gilbert Koskela. ”Tulin hallitukseen noviisina suoraan puheenjohtajaksi, vaikka olenkin yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja toimin 1990-luvulla yhdistyksen tilintarkistajana. Muutamat aktiivit olivat juonineet asiaa kohtalokseni Viron opintomatkalla syksyllä 2006.”

”Heti alussa kauhistelin sitä työmäärää, mitä Timo Huhtisella oli: sihteeri, talousasiat ja Impaktin päätoimittajuus ja taitto. Siihen aikaan vielä jäsenkirjeet postitettiin ja postituksen hoitaminen oli iso tehtävä. Timon tehtävien jakaminen oli mielestäni tärkein tehtävä niin, että jokaiselle hallituksen jäsenelle löytyisi jokin sopiva tehtävä yhdistyksessä.”

”Toinen iso tehtävä yhdistyksessä on ollut YVA-päivien järjestäminen, josta oli pitkälti vastannut Jorma Jantunen. Puheenjohtajakauteni lopuksi Jorman “oppilaaksi” saatiin hallituksesta Laura Leino. Oli tärkeää, että kaikki hiljainen tieto päivien järjestämisestä siirtyi vähitellen nuoremmalle polvelle, vaikka Jorma antoi hyvää asiantuntija-apua ja -tukea.”

”Henkilökohtaisista tunnustuspalkinnoista muistan, kun peräkkäisinä vuosina palkittiin kaksi YVA-alan tohtoriksi väitellyttä: Ismo Pölönen ja Pekka Hokkanen. Tänä päivänä tohtoreita on jo enemmän, mutta silloin YVA-alan tieteellinen puolikin oli kovin nuorta. Mieltäni lämmitti sekin, kun SOVA, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, sai Hyvä YVA-palkinnon vuonna 2008. Muut ovatkin olleet hanke-yvia.”

”Mieleen painuvimpina tapahtumina olivat opintomatkat Raumalle ja Hollantiin. Raumalla majoitus, ruokailu, saunominen, loikoilu ulkona kylpytynnyrissä ja tyrnimarjojen poimiminen piikikkäistä pensaista Kylmäpihlajan majakalla tekivät vaikutuksen unohtamatta merimatkaa mennen tullen. Päivi Karvinen oli kehittänyt sopivasti asiaa ja seurustelua.”

”Hollannin opintomatkan Tiina Kähö ja Anne Määttä olivat suunnitelleet loistavasti. Ilman heidän Hollannin asiantuntemustaan koko matkasta ei olisi tullut mitään. Hollantilaiset tavat kuten suklaisilla nonparelleilla päällystetyt voileivät tai sillit ja sillä sipulia tekivät unohtumattoman vaikutuksen. Merellinen matka katsomaan tuulivoimaloita, joita Hollannissa todella on joka paikassa, ja polkupyöräsuunnistus Amsterdamin keskustassa olivat hauskoja ohjelmanumeroita.”

”Mistä se johtuu, että mieleen jää parhaiten matkojen toiminnallinen puoli? Luennoilla saa tarvittavaa tietoa, mutta kultaiset muistot kertyvät kaikesta muusta”, Gilbert pohtii.

Pietarin-matkalta palautumiseen meni viikkoja

Yhdistyksen kahdeksas puheenjohtaja 2011-2013 oli Nunu Pesu. ”Yhdistyksen toiminta on vuosien varrella vakiintunut raiteilleen, joten toimintaa jatkettiin pääosin tutulla linjalla. Vuonna 2011 näkyvin muutos oli Impakti-lehden muuttuminen värilliseksi. Vuonna 2012 yhdistyksessä siirryttiin käyttämään ammattitilintarkastajaa. Vuonna 2013 ryhdyttiinkin sitten jo valmistelemaan vuoden 2014 20-vuotisjuhlavuotta.”

”Vuodelta 2012 muistan erityisesti Pietarin reissun, jossa oli tavanomaisesta vaikeampaa edustaa yhdistystä asianmukaisesti”, Nunu kertoo. ”Tulen varmaan ikuisesti muistamaan miten säälittävän maljapuheen pidin illallisella – ja miten leimasimme ja allekirjoitimme kymmeniä papereita, että pääsimme majapaikkaamme kokemaan neuvostovenäläistä täysihoitoa. Hieno reissu siitä tuli, mutta palautumiseen meni viikkoja.”

Pikkujouluissa tiukkaa ja vähemmän tiukkaa asiaa

Yva ry:n pikkujouluja vietettiin jäsenillan merkeissä 14.11.2013 Katajanokalla varsin hulppeissa tiloissa ja erinomaisen ruoka- ja juomatarjoilun kera.

Ilta aloitettiin keskustelemalla erittäin ajankohtaisesta aiheesta eli YVA-direktiivin muuttamisesta. Aiheesta alusti Lasse Tallskog ympäristöministeriöstä.

Myöhemmin osallistujat syventyivät haastavan tietovisailun pariin. Siinä piti esimerkiksi tietää (tai ainakin perustella uskottavasti) kuka tai mikä ei kuulu joukkoon ja miksi:

  • Jan Vapaavuori / Pekka Perä / Jyrki Katainen / Sauli Niinistö
  • liito-orava / tonttu / sammakko / laulujoutsen

Varsinaisen ohjelman päätti perinteinen tarina: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että ELY-keskuksesta kävi käsky…”

Loppuilta sujuikin sitten vapaamuotoisen jutustelun ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Kiitos kaikille osallistujille, ensi kerralla taas!