Avainsana-arkisto: IAIA

IAIA 2016 Conference in Aichi Nagouya, Japan

The main theme of the year 2016 IAIA Conference was “resilience and sustainability”. The importance of the main theme is demonstrated with several resilience related examples – one being the nuclear accident in Japan in 2011.

This year the International Association of Impact Assessment (IAIA16) –conference was held in Aichi-Nagoya, Japan on 11–14 May. The conference was organized now for the 36th time and handled broadly impact assessment questions. There were totally nearly 750 delegates from 74 countries.

A number of conference topics, training and visits

The conference theme was “Resilience and sustainability”. Impact assessment professionals and researchers from all over the world came to discuss about the environmental, social and health as well as economic impacts of projects.

This year the conference topics were:

  • Natural disasters and resilience;
  • Man-made disasters: preparedness, emergency response and rehabilitation;
  • Biodiversity restoration and ecological impact assessment;
  • Population change and sustainability assessment;
  • International cooperation and sustainable development;
  • Collaboration for sustainability in Asian region;
  • Environmental information infrastructure for sustainable development;
  • Transportation, land use and sustainability.

Besides to the traditional plenary and paper sessions the conference involved pre-conference training courses and technical visits as well as a wide variety of other forms of professional exchange of practices and ideas.

Conference was held in Aichi-Nagoya 11-14 May 2016.

Conference was held in Aichi-Nagoya 11-14 May 2016.

Engage resilience in environmental assessment

“Resilience” is emerging as one of the most important global keywords in the 21st Century. According to the definition of eminent Canadian ecologist C. S. Holling, the resilience means the capacity of a social-ecological system to absorb or withstand perturbations and other stressors so that the system remains within the same regime essentially maintaining its structure and functions. It describes the degree to which the system is capable of self-organization, learning and adaptation. Developing from the field of ecological system theories, the word has gained popularity in various fields, such as environmental impact assessment, social and health impact assessment, international development, and climate change, as well as natural and man-made disasters.

Besides to the benefits of resilience-based thinking in describing balances of the socio-ecological system the applications of the concept in environmental assessment practice were discussed. For instance, it has been argued, that application of resilience-based indicators enables to assess impacts balancing social and environmental values in more integrated manner than in conventional sustainability based assessment. To illustrate this, several good examples were derived from Japanese environmental assessment practice. The experiences of the severe earthquake and nuclear accident in 2011 emphasized that increasing capacity for resilience to damage is an urgent issue facing Japanese society. Not only in Japan, but also for the rest of the world, improving resilience in sustainable communities is an important issue.

Nagoya Congress Center by the Horikawa River.

Nagoya Congress Center by the Horikawa River.

Stakeholder engagement increases social resilience of projects

About one hundred sessions were held in this conference, and it was again a great opportunity to hear about impact assessment experiences from different aspects and cultures. Many examples demonstrated why these issues are worth considering in all sectors of industrial activities. We want to share some of our learning with you:

  • In Chile, local people said that the project is planned to a wrong place. The river and its flooding will destroy the planned pipes, stated the public. The project proponent did not believe this, and the project was designed and constructed according to the original plans. Two months later the river destroyed the new pipe. This caused a two-years reconstruction phase, and huge additional costs in money and time.
  • In the Netherlands, there were massive protests against a 380 kW Powerline project, where only technical and safety issues were available for the public. The public participation and environmental impact assessment was not done comprehensively. Even the local government felt overran by the national government, which owns the powerline company. The project was developed further as planned originally – even though there was a huge resistance by the public. The authorities could not give a permit for the project, because of the public resistance. After that the planning of the project was continued with seven new alternatives. One of those alternatives was the one suggested by the local people already in the early stage of the planning.

These short examples are written based on the presentations held in IAIA16 conference and the details of the actual cases were not verified by the authors of this article. Anyhow, these examples emphasize the importance of an early stakeholder engagement in social and environmental (as well as economical) resilience of the projects.

The Inuyama Castle.

The Inuyama Castle.

IAIA17 in Montreal addresses the climate change

Next year the IAIA conference will be held in Montreal and it will focus on issues of climate change on social and physical environment in general and with respect of social, economical and environmental assessment in particular. Also, as a good tradition of IAIA conferences held in Canada, the various aspects of impacts of large projects on and engagement of traditional indigenous communities will be discussed.

More information of the conference can be found in: http://conferences.iaia.org/2016

 

Jenni Neste, PhD Student, University of Oulu //Environmental consulting, Pöyry Finland Oy and Heikki Kalle, Development Manager and Board Member, Environmental Management, Hendrikson & Ko, Estonia | | | , ,

IAIA 2015 – Terveisiä Firenzestä

International Association for Impact Assessment’in (IAIA) vuoden 2015 konferenssin pääteemana oli vaikutusten arviointi digiaikana. Seuraava, vuoden 2016, konferenssi pidetään Japanissa Aichi-Nagoya’ssa.

IAIA:n vuotuinen vaikutusarviointiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi pidettiin huhtikuussa 2015 Italian Firenzessä, tai kuten italialaiset itse sanovat Florenzia – the city of flowers.

Ekskursiolla Chiantin alueella

Laskeuduimme lämpimään Italian ilmastoon jo seminaaria edeltävänä viikonloppuna osallistuaksemme seminaariin liittyvälle excursiolle. Monista erilaisista vaihtoehdoista olimme päätyneet ottamaan ohjelmaamme vierailun Antinorin ekologiselle viinitilalle. Sunnuntaiaamupäivällä ekskursiobussimme starttasi seminaaripaikan, Firenze Fiera Conference Centerin, ovien edestä kohti Chiantia, jonka rinteille Antinorin viinisuku oli rakennuttanut paikan yrityksensä uudelle pääkonttorille ja viiniviljelmille. Suvun motiivina oli palata takaisin juurilleen, sinne missä viini saa alkunsa.

Viinitilavierailu teki vaikutuksen ja sen ammatillinen anti oli enemmän kuin etukäteen osasimme odottaa. Paikanpäällä ensimmäinen wau-efekti syntyi tavasta, jolla viinitilan rakennukset oli sopeutettu ympäristöönsä. Toinen wau-efekti syntyi paikan näkyvästä arkkitehtuurista. Opastettu kierros tuotti useampia ihastuneita henkäyksiä osallistujissa, kun pääsimme tutustumaan viinintekoprosessiin, säilytystiloihin rinteen sisässä maan alla ja lopulta toki myös maistamaan Antinorin viinejä. Kaikessa rakentamisessa oli otettu huomioon ekologisuus, energiatehokkuus, logistiikka, maisema-arvojen säilyminen ja käytännöllisyys. Suunnittelu- ja rakentamisprosessi oli pitkäjänteinen, rakennukset ja rakenteet tehty kestämään aikaa eikä laadusta ja ekologisuudesta oltu tingitty edes kustannusten kasvaessa ja aikataulun venyessä.

Tietotulva ja valinnan vaikeus

Maanantaiaamuna alkoi itse seminaari. Avajaistilaisuus täytti suuren auditorion ääriään myöten. Konferenssin puheenjohtaja Giuseppe Magro avasi tilaisuuden, jonka jännitys, tai Italian lämpö, kävi jo joillekin sietämättömäksi – ensimmäistä pyörtynyttä virvoiteltiin heti avajaisten alkumetreillä. Seminaariesitelmät alkoivat heti avajaisten jälkeen. Maanantaipäivä päättyi tervetulotilaisuuteen seminaaripaikan vehreässä puutarhapihassa. Rento puheensorina ja kevyt iltapalatarjoilu siivittivät osallistujia verkostoitumaan.

Jo etukäteen olimme huomanneet, että monia mielenkiintoisia esityksiä oli seminaarissa päällekkäin. Kaikkiaan seminaariohjelmassa oli 649 esitystä. Noin kolmeen päivään ja parhaimmillaan (tai pahimmillaan) viiteentoista rinnakkaiseen sessioon jaettuna tämä aiheutti välillä valinnan vaikeutta. Yksi selkeistä trendiaiheista oli ekosysteemipalvelut, johon liittyviä esityksiä erityisesti Nunu kävi seuraamassa. Nunun omakin esitys ”Nature conservation in regional spatial planning” oli osa yhtä ekosysteemipalveluun liittyvien aiheiden sessiota, ”Ecosystem services in SEA for regional spatial planning”.

Kaksi esiintymistä yhtä aikaa

Hannan strategia oli haistella uusia tuulia ja erikoisempia aihepiirejä, mikä johdatti mm. kuuntelemaan varsin herättävää esitystä amerikkalaisten mahdollisten Iranin vastaisten sotatoimien terveysvaikutuksista ja Sierra Leonen naisten aseman vaikutuksesta vaikutusarviointien luotettavuuteen ja tasapuolisuuteen sekä taiteen hyödyntämiseen osana vaikutusarviointia. Hannan oma esitys ”Equality in on-line participation” käsitteli sähköisen osallistuminen tasa-arvoisuuden problematiikka. Vuorovaikutus ja osallistuminen olivat esillä monissa eri sessioissa ja erityisesti jo koko seminaarin teemasta ”Impact assessment in the digital era” johtuen sähköiset menetelmät korostuivat.

Hannalla oli alun perin kaksikin esitystä, jotka oli kuitenkin aikataulutettu ohjelmaan päällekkäisille ajankohdille. Onneksi toisen esityksen co-author Kaisa Mustajärvi pelasti tilanteen ja otti yleisönsä aiheella ”Facilitated or spontaneous participation: case ESS”. Kaisa olikin ekologina juuri oikea henkilö vastaamaan esityksestä nousseisiin kysymyksiin ekosysteemipalveluiden näkökulmasta.

Seminaarissa oli oma alueensa posterinäyttelylle, jossa Suomestakin oli esillä mm. Imperia-hankkeen posteri. Oma tutustumisemme näyttelyyn jäi pintapuoliseksi. Seminaariesityksestä toiseen sukkulointi ja tiedon ja verkostoinnin paljous alkoi seminaarimatkan loppupuolella jo syödä voimia ja omaksumiskykyä.

Kompaktiin Firenzeen oli helppo tutustua

Ohjelmaa olisi ollut joka päivälle kirjaimellisesti aamusta iltaan, joten valintoja oli pakko tehdä muutenkin kuin seminaariesitysten osalta. Nunu aloitti keskiviikkoaamunsa reippaasti Fun Run –lenkillä kymmenien muiden osallistujien kanssa Parco Delle Cascine -puiston maisemissa. Osan järjestetyistä iltaohjelmista korvasimme omatoimisella tutustumisella kaupunkiin. Firenze on onneksi kompaktin kokoinen kaupunki, joten jo lyhyelläkin kävelykierroksella pääsi näkemään niin Duomon tornin, Arno-joen varren maisemat kuin Ponte Vecchion kuuluisan sillankin.

Osallistuminen seminaaribankettiin Firenzen uudella oopperatalolla oli yksi iltaohjelmista, johon ehdottomasti halusimme mukaan. Banketissa loistavan ruoan ja maukkaiden juomien ohella verkostoituminen ja keskustelu kollegoiden kanssa elävän musiikin säestyksellä olivat jälleen pääosassa.

Bankettia seuraavan aamun päätösjuhlallisuudet kokosivat jälleen kaikki reilut 1000 osallistujaa suureen saliin. Tilaisuudessa kuulimme, että seuraava IAIA:n konferenssi järjestetään Japanin Aichi-Nagoyassa 11.-14.5.2016. Abstraktien jättöaika on 26.8.-30.11.2015 ja ilmoittautumisaika konferenssiin 1.11.2015-31.3.2016.

Kaiken tämän jälkeen totesimme, että olimme (taas) proseccomme ansainneet ja suunnistimme kohti viihtyisää katukahvilaa. Kyllä maistui!

Linkkejä
IAIAn sivut: http://www.iaia.org/
Firenzen kaupungin matkailusivut: http://www.firenzeturismo.it/en/
Antinorin Chiantin viinitilan sivut http://www.antinorichianticlassico.it/en
IAIA15 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2015/index.php
IAIA16 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2016/index.php

IAIA:n konferenssi Chilen Vina del Marissa huhtikuussa 2014 – luonnonkatastrofeja, sosioekonomiaa ja kaivostoimintaa

Chilen maanjäristyksen jälkitunnelmissa IAIA-konferenssi 2014 keskittyi sosiaalisten ja ekonomisten vaikutusten arviointiin

Inernational Association for Impact Assessment:n (IAIA) vuoden 2014 konferenssin tapahtumapaikkana oli huhtikuun 8.-11. päivinä Chilen rannikkokaupunki Vina del Mar. Matkaa pääkaupungista Santiagosta on 110 km. Teemana oli ”Impact assessment for social and economic development”, eli konferenssin otsikoissa ja puheissa pohdiskeltiin tavanomaista enemmän vaikutusten arvioinnin, suurten infra-hankkeiden ja luonnonvarojen käytön sosiaalisia ja ekonomisia vaikutuksia.

Katastrofien vaikutusten arviointia …

Koko matkaa leimasivat luonnonkatastrofit. Viikkoa ennen konferenssia Chilen pohjoisosaa koetteli varsin suuri 8.2 magnitudin maanjäristys. Maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti Vina del Mariin asti (2000 km päässä) ranta-alueiden evakuoinnin. Kahden metrin korkuinen tsunami ei lopulta onneksi aiheuttanut vakavia tuhoja. Mutta kymmenien jälkijäristysten myötä tsunamivaaran ajatus oli koko ajan konferenssipaikalla läsnä. Konferenssin illallisen aikana Vina del Marissa maa ja hotelli sitten myös tärisivät hieman. Hotellissa tosin rauhoiteltiin, että jos uusi tsunamivaara tulee, niin siirrymme valmiiksi sovittuun toiseen hotelliin kukkulan laella (kuten oli tapahtunut edellisellä viikolla).

Näiden ajatusten myötä ei siis ollut ihme, että itseäni kiinnosti käydä kuuntelemassa työryhmää ”Disasters and conflict”, jossa käsiteltiin useiden esitysten kautta mm. Chilen vuoden 2010 suurmaanjäristyksen vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin käyttöä katastrofin jälkityössä. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnistahan on tullut vähitellen tärkeä osa katastrofitilanteiden jälkihoitoa ja alueiden uudelleen rakentamisen käynnistämistä.

… ja käytäntöä

Luonnonkatastrofit jatkuivat vielä konferenssin jälkeen: 13. huhtikuuta metsäpalot muuttivat muutaman kilometrin päässä olevan Valparaison kaupungin lähikukkulat liekkimereksi. Palon sammuttaminen kesti lähes viikon. Alue luokiteltiin katastrofialueeksi. Lopputuloksena 2900 taloa paloi, yli 12500 ihmistä jäi kodittomaksi, 15 kuoli ja 500 sai vammoja. Varsin ikävissä mielialoissa siis jouduimme jättämään alueen.

Myös ihmisoikeudet vaikutusten arviointiin …

Konferenssin yleisohjelmassa itselleni huomionarvoisinta oli, että John G. Ruggielle myönnettiin IAIA:n tunnustuspalkinto ”Global Environmental Award” tärkeästä työstään. Ruggie toimi YK:n liiketoiminnan jaihmisoikeuksien erityisedustajana Kofi Annanin nimittämänä vuosina 2005–2011. Hänen tehtävänään oli ehdottaa toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat yrityssektorin ihmisoikeussuoriutumista maailmanlaajuisesti. Ruggien johtaman työn myötä onnistuttiin laatimaan ensimmäinen YK:n laaja-alainen suositus ja toimintaohjeet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja -vaikutuksista. Näitä aikaansaatuja periaatteita kutsutaankin usein lyhyesti myös ”Ruggien työkaluiksi” ja niiden laatimisprosessia ”Ruggien prosessiksi”. Nykyisin näitä ihmisoikeuksien periaatteita ja työkaluja on pyritty integroimaan myös vaikutusten arviointiin. Nykyisin Ruggie toimii mm. Berthold Beitz Professorina (Human Rights and International Affairs; Harvard Kennedy School of Government).

… sekä sosiaalinen toimilupa että yhteiskuntavastuu

Luonnonvarojen käytön ja erityisesti kaivostoiminnan osalta konferenssissa oli useampia työryhmiä liittyen paitsi YVAan ja SVAhan myös toiminnan hyväksyntään, sosiaaliseen toimilupaan, yritysten yhteiskuntavastuuseen sekä paikallisen hallinnan muotoihin. Itse vedin yhdessä australialaisen Daniel Franksin kanssa jo perinteiseksi tulleen työryhmän “Social Impact Assessment and Corporate Social Responsibility in natural resources industries”. Osallistujia oli kaikissa työryhmäistunnoissa 70-100 eli runsaasti.

Ekskursiokohteeksi valikoitui Casablancan viinilaakso, jossa vierailimme Emilianan luomutilalla ja Matiticin biodynaamisella tilalla. Asiantunteva ja mielenkiintoinen opastus molemmissa paikoissa herätti luottamusta ja viinit maistuivat. Viljelysten riittävä biodiversiteetti ja monipuolinen bakteerikanta (mm. kukkaistutukset ja kotieläimet) on tärkeä osa luomutuotannon onnistunutta arkea.

Pääkirjoitus: Toimitaan ennen kuin on liian myöhäistä! IAIA:n vuotuinen YVA-konferenssi

Yva ry on astunut uuteen aikaan – ei ainoastaan kolmannelle vuosikymmenelleen vaan yhdistyksessä on tehty useita merkittäviä muutoksia. Voimme sanoa, että olemme saaneet tieteellisen seuran statuksen, vaikka toimimmekin YVA:ssa voimakkaasti käytännön tasolla. Tämä tieteellisyysstatus tulee siitä, että olemme nyt Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsen, kuten yhdistyksen puheenjohtajakin palstallaan mainitsee. Jäsenyys lisää selvästi yhdistyksen mahdollisuuksia palvella jäsenistöään.

Merkittäviä muutoksia on tehty yhdistyksessä myös mm. tiedottamisessa. Yhdistyksen kotisivut ovat nykyisin selvästi monipuolisemmat kuin aikaisemmin. Mm. tämän Impakti-lehden artikkeleita julkaistaan kotisivuilla jo ennen lehden ilmestymistä. Kehittyminen näkyy myös jäsenistössä – Yva ry:ssä on viimeisimmän jäsenluettelon mukaan 203 jäsentä ja kannatusjäseniä 11. Jäseniä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yva ry:n hallitus harkitsi jo muutamia vuosia sitten kansainvälisen YVA-järjestön IAIA:n (International Association of Impact Assessment) vuotuisen kansainvälisen konferenssin järjestämistä Suomessa. Siinä vaiheessa hankkeesta vielä luovuttiin. Moni yhdistyksemme jäsen on käynyt kertaalleen kyseisessä konferenssissa – jotkut useasti tai jotkut jopa säännöllisesti. Tästä johtuen tunnemme IAIA-organisaation hyvin. Nykyisin konferenssiin osallistuu n. 700 YVA-ammattilaista tai siitä kiinnostunutta.

Tällaisen konferenssin järjestäminen olisi suuri ponnistus ja monivuotinen prosessi. On mm. seurattava, milloin olisi maanosamme, ilmansuuntamme tai maaryhmämme vuoro järjestää konferenssi. Vuoden 2015 konferenssi on Florense’ssa Italiassa. Tämän vuoden konferenssi oli Chilessä, v. 2013 se oli Kanadassa, 2012 Portugalissa, 2011 Meksikossa, 2010 Sveitsissä, 2009 Ghanassa, 2008 Australiassa, 2007 Koreassa ja 2006 Norjassa. Pohjoismaissa järjestetystä konferenssista on kulunut siis jo 8 vuotta.

Järjestelyvastuun saamisesta on kilpailtava vuosittain muiden halukkaiden järjestäjämaiden kanssa. Kussakin IAIA:n vuotuisessa konferenssissa on seuraavan vuoden järjestäjäksi haluavien markkinoitava itseään mm. järjestämällä näyttely, jossa esitellään potentiaalista järjestäjämaata, -paikkakuntaa ja järjestelyistä vastaavaa organisaatiota. IAIA tekee valintansa konferenssin aikana, jonka lopuksi voittaja julkaistaan.

Pohjoismaisen järjestäjän tilaisuus järjestää konferenssi voisi olla hyvinkin lähivuosina. Yva ry:llä olisi nyt, leventyneiden hartioiden johdosta, hyvä mahdollisuus toimia järjestäjänä. Tieteellisten seurojen valtuuskunta rohkaisee ja tukee jäsenorganisaatiotaan kansainvälisten konferenssien järjestämisessä monin tavoin. Apua ja tukea on saatavilla myös monilta muilta tahoilta. Suomesta löytynee myös luontevia yhteistyökumppaneita toteuttajaksi.

Konferenssin järjestäminen toteuttaisi Yva ry:n tehtävää tukea ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämistä ja kansainvälistymistä sekä lisäisi yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Maailma ympärillä muuttuu ja YVA kehittyy. Yksi tärkeimmistä muutostekijöistä on kehittyvä teknologia. Ajavatko jo lähitulevaisuudessa kuljettajattomat Google-autot hankealueella ja keräävät sosioekonomisen tiedon ja asukkaiden tuntemukset hanketta kohtaan suoraan älyrannekkeista? Tulostuuko big dataan ja datan louhintaan perustuva YVA-raportti automaattisesti pilvipalvelun kautta?

Onko tulevaisuudessa enää kansainvälisten konferenssien tarvetta kun telepresentaatio kehittyy nykyisestään – vai korvataanko konferensseihin osallistuvat ja konferensseja järjestävät YVA-ammattilaiset actroideilla tai digiavatarilla heti vuonna 2029 saavutetun singulariteetin (koneäly > ihmisäly) jälkeen?

IAIA:n konferenssin järjestämistä kannatta harkita nyt huolelle, kun YVA vielä tehdään ihmistyönä ja konferenssin voi järjestää ihmisvoimin.

Yva ry ja kansainväliset konferenssit

Kansainvälisyys on ollut tärkeä ja luonteva osa Yva ry:n toimintaa heti alusta alkaen ja yhdistys on aktiivisesti pitänyt antenneja ojossa kansainvälisille suuntauksille. Yhdistys on jo varhaisista ajoistaan tukenut edustajiensa osallistumista kansainvälisiin YVA-konferensseihin.

Yva ry:n edustajia on osallistunut erityisesti IAIA:n (International Association for Impact Assessment) YVA:n vuotuiseen ”maailmankonferenssiin”. Yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet myös pohjoismaisiin YVA-konferensseihin ja MKB-centrumin järjestämiin ”YVA-päiviin” sekä vuonna 2012 Virossa järjestettyyn Nordic-Baltic YVA-konferenssiin. Näiden tilaisuuksien tuulia ja antia on esitelty myös aiemmissa Impakti-lehdissä, joissa muutoinkin on YVA:n kansainvälisyys ollut vahvasti esillä.

IAIA:n konferensseihin osallistuttu säännöllisesti 1996 lähtien

IAIA on perustettu 1981 Yhdysvalloissa kokoamaan yhteen YVA:n parissa toimivia tutkijoita, YVA:n tekijöitä ja hyödyntäjiä eri puolilta maailmaa. Aluksi yhdistyksen toiminta painottui Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mutta jo 1980-luvun loppupuolella se sai vahvasti maailmanlaajuisen luonteen. IAIA järjesti alusta saakka vuotuisen YVA-konferenssin, alkuvuosina osanottajamäärä oli 50-70 laajeten pikkuhiljaa kahteen sataan ja lähennellen vilkkaimpina kertoina jo tuhatta. Konferenssit pyritään järjestämään vuorotellen eri maanosissa ja maissa, koska niillä on selvä YVA-toimintaa vilkastuttava vaikutus siinä maassa ja osin maanosassa, missä ne järjestetään. Konferenssien ohjelma on kiehtova sekoitus tutkimusta ja käytäntöä. Kullakin konferenssilla on joku yleisteema, mutta rinnakkaissessioita saattaa olla samanaikaisesti toistakymmentä ja esityksiä yhteensä useita satoja. Konferenssien oheisohjelmistoon kuuluu ennen konferensseja järjestettäviä YVA-kursseja eri teemoista ja opintoretkiä paikallisiin YVA:n kannalta mielenkiintoisiin kohteisiin.

Yva ry:n piirissä on käyty muutamaan otteeseen keskustelua IAIA:n vuotuisen konferenssin järjestämisestä Suomessa, mutta Suomesta ei ole vielä löytynyt tahoa, joka olisi ottanut päävastuun tilaisuuden järjestämisestä. Suomalaisia on osallistunut IAIA:n konferensseihin ainakin vuodesta 1990 ja säännöllisesti vuodesta 1996 lukien. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Heli Saarikoski sai tuolloin palkinnon konferenssin parhaasta posterista ”Involving People in Strategic Environmental Assessment – a Case Study of Strategic Waste Management Planning”. Arviointikriteereinä tuomaristolla oli esitystyyli, tietosisältö, tieteellinen kiinnostavuus ja toteutus.

Tämän jutun kirjoittajista Jorma Jantunen on ollut ahkerin suomalainen IAIA:n konferensseihin osallistuja. Hän on kaikkiaan osallistunut 14 IAIA:n konferenssiin, ja joissain konferensseissa hän ollut ainut suomalainen, mutta parhaimmillaan Suomesta on ollut toistakymmentäkin osanottajaa. Suomalaiset osanottajat ovat olleet alan tutkijoita, konsultteja, hankevastaavia, rahoituslaitosten, järjestöjen ja viranomaisten edustajia. Suomalaiset ovat pitäneet eri konferensseissa lukuisia esityksiä. Konferenssit ovat antaneet hyvän kuvan YVA:n kehitystrendeistä. SEA (Strategic Environment Assessment) tuli vahvasti kuvioihin 1990-luvun puolivälissä, alkuperäiskansojen oikeudet nousivat vahvasti esiin 1990-luvun lopulla, vuosituhannen vaihteessa esiin nousivat globaalit ympäristökysymykset (ilmastomuutos, biodiversiteetin väheneminen ja Millenium-tavoitteet) ja tehtiinpä vuoden 2002 Haagin konferenssistakin oma YVA ja se yritettiin saada hiilineutraaliksi. Vihreä talous nousi IAIA:n piirissä vahvasti esiin jo vuosia ennen kuin siihen herättiin Suomessa.

Pohjoismaiset YVA-päivät hiipuivat välillä

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin oli ilahduttavaa aktiivisuutta myös pohjoismaiseen YVA-yhteistyöhön. Vuonna 1993 järjestettiin Oslossa ensimmäiset Pohjoismaiset YVA-päivät. Kaikkiaan kuudesti järjestetty tapahtuma (Oslo 1993, Helsingör 1996, Karlskrona 1999, Helsinki 2001, Reykjavik 2003 ja Stavanger 2006) kokosi pohjoismaiden YVA-tutkijoita, konsultteja ja viranomaisia yhteistä mielenkiintoa herättävien kysymysten äärelle. Vuoden 2006 tapahtuma järjestettiin IAIA:n kongressin yhteyteen. 2001 järjestelyvastuu oli Suomella, jolloin kansalliset YVA-päivät siirrettiin poikkeuksellisesti syksyyn ja niiden yhteydessä oli kaksipäiväinen pohjoismainen tapahtuma. Näissä tapahtumissa Nordregiolla oli keskeinen rooli järjestäjänä ja koollekutsujana. Suomalainen YVA ja YVA-osaaminen on ollut pohjoismaisilla foorumeilla hyvin esillä, samoin suomalaiset ovat osallistuneet yhteispohjoismaisiin YVA-tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Pohjoismaisten YVA-tapahtumien hiivuttua muutamaksi vuodeksi, heräteltiin 2010 Tanskan Aalborgissa tutkimuspainotteisessa tapahtumassa pohjoismaista YVA-seminaariajatusta uudelleen vireille. Lopulta luonteva jatkaja tälle perinteelle syntyi uudesta Pohjoismaiden ja Baltian yhteisestä tapahtumakonseptista.

MKB-päivillä keskustelua pohjoismaisista käytännöistä

Vuonna 1999 perustettiin Upsalaan YVA-toiminnan keskus: MKB-centrum (MKB=miljökonsekvensbeskrivning), Ruotsin SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) yhteyteen Soltunaan. Keskuksessa noin 20 henkeä käsittävä organisaatio on vuosittain vastannut MKB-päivien järjestämisestä ja muusta toiminnasta. Lisäksi tekeillä olevien väitöskirjojen tekijät ja tutkijat ovat olleet kiinteästi mukana toiminnassa.

MKB-centrumin tavoitteena on vahvistaa yleistä YVA:aan ja muuhun vaikutusten arviointiin liittyvää osaamista ja yhteistyötä sekä edistää ja tehostaa YVA:n soveltamista. Toimintaa johtaa hallitus, jossa ovat edustettuna mm. Banverket, Boverket, Naturvårdsverket, Riksantikvarieämbetet, Vägverket, Sida, BTH (Blekinge Tekniska Högskola) ja SLU. Nykyisin toiminta tapahtuu isolta osin verkoston kautta.

MKB-centrum on vuosittain vastannut MKB-päivien järjestämisestä Upsalassa. Yva ry:stä MKB-päiville on osallistunut Jorma Jantunen ja Leena Lusa. Päivillä on ollut mukana edustajia myös muista Pohjoismaista ja ajankohtaisia keskusteluja pohjoismaisista käytännöistä on käyty sekä päivän seminaareissa että iltatilaisuuksissa. Myös maankäytön suunnittelussa ja aluekehityksessä esille tulevat arvioinnit ovat olleet seminaareissa ja keskusteluissa mukana. Lisäksi Leena Lusa on esitellyt MKB-päivillä mm. Suomen Yva ry:n toimintaa ja tavoitteita.

Ensimmäinen Nordic-Baltic –konferenssi Virossa 2012

IAIA:n konferenssit todella yhdistävät YVA-asiantuntijoita. Meksikossa Pueblassa vuonna 2011 kokoontuivat ruotsalaisten ja virolaisten aktiivisuuden tuloksena eräällä kokoustauolla pohjoismaalaiset ja baltialaiset osanottajat. Ajatuksena oli, että voisimme pitää pienen Nordic-Baltic konferenssin, jossa käsittelisimme Pohjoisen Euroopan asioita.

Virolaiset ja tanskalaiset olivat tomeria, ja järjestivät konferenssin Kuresaaressa syyskuussa 2012. Konferenssi oli kaksipäiväinen ja kolmantena päivänä oli ammattiekskursio Saarenmaalle. Osanottajia oli yhteensä noin 60, joista Suomesta oli yhdeksän aktiivia. Kaikista maista oli useita esityksiä. Parhaillaan oli neljä rinnakkaisistuntoa. Kuresaaressa päätettiin jatkaa uutta konferenssiperinnettä joka toinen vuosi. Tämän vuoden konferenssin valmistelu on lähtenyt käyntiin.

Suosittelemme konferensseja Yva ry:n jäsenille

Konferenssien ohjelmaan ovat aina kuuluneet erinomaiset opintoretket kulloisenkin konferenssipaikan lähistöllä YVA:n kannalta mielenkiintoisiin kohteisiin. Kohteina on ollut niin hienoja luontokohteita kuin ympäristöä pilaavia hankkeita. Nämä ovat antaneet hyvän tilaisuuden perehtyä ympäristökysymyksiin erilaisissa ympäristöissä ja olleet hyvää vastapainoa konferenssien lähes uuvuttavalle esitystarjonnalle. Konferenssit ovat olleet hyvin lämminhenkisiä. Niihin on osallistunut vielä viime vuosinakin joitain yhdistyksen perustajia, mutta alan ja toiminnan laajetessa mukaan on tullut yhä uusia ihmisiä, jotka on otettu lämpimästi vastaan tähän kansainväliseen YVA-yhteisöön. Suosittelemme kaikille!