Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2018

EIELAW

YVA-direktiivin täytäntöönpanotavoissa suuria eroja – EIALAW 2018 -konferenssin anti

YVA-päivän yhteydessä järjestetty EIELAW-konferenssi keräsi Helsinkiin YVA:n parissa työskenteleviä asiantuntijoita ympäri maailmaa.

Arviointimenettelyn viimeaikaisia kehityskulkuja

Maaliskuun 23. päivä 2018 Tieteiden talolla Helsingissä pohdittiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) toimivuutta ja viimeaikaisia kehityskulkuja Euroopassa ja Kanadassa. Pääteemana oli uudistetun YVA-direktiivin täytäntöönpanokokemusten vertailu. Eurooppalaista YVA-keskustelua suhteutettiin Kanadan kokemuksiin. Miten EU:n jäsenvaltioiden YVA-järjestelmät toimivat uudistuneessa sääntely-ympäristössä? Mitä haasteita on kohdattu ja miten niitä on ratkaistu? Onko direktiivin uudistuksessa onnistuttu? Itä-Suomen yliopiston, YVA ry:n ja Liverpoolin yliopiston yhteistyössä järjestämä konferenssi kokosi yhteen noin 50 ympäristövaikutusten arvioinnin parissa työskentelevää asiantuntijaa niin EU-maista kuin muualtakin maailmasta. Tilaisuuden pääpuhujina olivat Euroopan parlamentin jäsen (MEP) Sirpa Pietikäinen, professori Kevin Hanna (University of British Columbia) ja professori Thomas Fischer (University of Liverpool).

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Pölönen, joka nosti esille oikeuden roolin YVA-menettelyn raamittajana sekä erilaiset YVA-sääntelyn muodot ja vaihtoehdot heikkouksineen ja vahvuuksineen. Puheenvuorossa painotettiin myös YVA-oikeuden ulkopuolisten tekijöiden, kuten organisaatiokulttuurin, ohjeistusten ja resurssien, tunnistamisen tärkeyttä YVA-järjestelmien toimivuuskysymyksiä pohdittaessa. Alustuksen johdattelevat kysymykset loivat raamit konferenssin muille puheenvuoroille, joissa samoja seikkoja pohdittiin jäsenvaltiokohtaisista näkökulmista.

YVA-sääntelyn peruskysymyksien äärellä

MEP Sirpa Pietikäinen aloitti aamupäivän YVA-sääntelyn alkuvaiheisiin ja peruskysymyksiin keskittyvällä esityksellään A Glance to the past: Experiences in implementing the original EIA Directive. Pietikäinen korosti voimakkaasti YVA-menettelyn roolia parhaana ja tehokkaimpana ennakoivana ympäristönsuojelullisena työkaluna, jonka ”parempi katso kuin katua” -tyyppistä ajattelua ei kuitenkaan aina ymmärretä oikein. Monesti YVA nähdään ennakkolupana hankkeen toteuttamiselle eikä todellista nollavaihtoehtoa ole otettu huomioon. Pietikäinen alleviivasi, että YVA:n tosiasiallinen tarkoitus ja toimivuus kärsivät, mikäli hanke nähdään YVA-menettelyn
valossa jo valmiiksi lukkoon lyödyltä ja todelliset vaihtoehdot puuttuvat. Hankekeskeisestä YVA:sta olisi Pietikäisen mukaan syytä siirtyä tarkastelemaan ympäristövaikutusten arviointia laajemmasta näkökulmasta – esimerkiksi tällä hetkellä YVA:a ei ole tehokkaasti sidottu ilmastonmuutokseen, mikä johtuu tietämyksen puutteen sijaan siitä, että tarkastelunäkökulma kumpuaa poliittisesta ajattelusta. YVA:n ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta olisi selvennettävä ja suunnattava ajattelutapaa laajemmalle skaalalle niin ajallisesti kuin menettelyllisestikin. Tämä vaatii kuitenkin sääntelyllisiä muutoksia – kuinka säännellä tehokkaasti ilman, että tarvittava joustavuus katoaa ja kuinka varmistaa ympäristövaikutusten laadukas arviointi ei vain suurissa hankkeissa mutta myös pienemmissä hankkeissa, jotka sijaitsevat herkillä alueilla?

YVA:ssa suuria EU-maiden välisiä ja sisäisiä eroja

Professori Thomas Fischer esitti ajallisen läpileikkauksen ympäristövaikutusten arvioinnista EU:ssa esitelmässään EIA in the EU: past, present and future. Poliittiseen maailmantilanteeseen ja tiedon arvon rapautumisen aikaan kytkeytyvässä puheenvuorossaan Fischer korosti ympäristövaikutusten
arvioinnissa olevan suuria eroavaisuuksia niin EU-maiden välillä kuin alueellisesti maiden sisälläkin. YVA-menettely Iso-Britanniassa ei Fischerin mukaan ole saavuttanut kovinkaan suosittua asemaa toimivuudestaan huolimatta, sillä YVA-menettely kohtaa usein vastakkainasettelua talouden kanssa. Tämä kipupiste on Fischerille tuttu. Hän kuvasi YVA:n olevan yleensä tehoton, ellei se ”satu”. Törmäyskurssi taloudellisten intressien kanssa ei ole Iso-Britanniassa ainoa YVA:n ongelma, vaan sen jalansijaa horjuttaa lisäksi jälkitotuuden aikakausi ja Brexit.

Iso-Britanniassa konsulttina toimiva Josh Fothergill (Fothergill Training & Consulting Ltd) arvioi puolestaan, että suuri määrä YVA-sääntelyä tulee häviämään Iso-Britannian osalta maan erotessa EU:sta. Fostergillin esityksen keskeistä antia olivat havainnot arviointiselostusten laajuuden kasvusta. YVA:n käyttöönoton alkuvaiheen (1987-1990) tyypillisesti alle 75 sivun arviointiselostuksista on asteittain siirrytty jopa kymmenien tuhansien sivujen selostuksiin. Hän mainitsi tiivistelmienkin olevan pisimmillään nykyisin 150 sivuisia.

YVA:n laatuun vaikuttavat monet tekijät

Konsulttinäkökulmaa YVA-uudistukseen kuultiin myös Viron ympäristöinstituutin (EKKI) edustajan puheenvuorossa. Charlotta Faith-Ell kritisoi muutosdirektiivin YVA-konsulteille asettamaa pätevyysvelvoitetta, jonka tarkoituksena on varmistaa YVA:n laatu. Faith-Ellin mukaan tehokkain tapa YVA:n laadun parantamiseen ei toteudu pelkästään asettamalla pätevyysvaatimuksia konsulteille, sillä edes pätevän konsultin tekemä hyvä YVA-raportti ei suoraan johda siihen, että hankkeessa tehtävät päätökset ovat ympäristön kannalta hyviä. Pätevyysvaatimus saattaa kuitenkin helposti johtaa siihen, että vastuu hyvästä YVA:sta asetetaan lepäämään konsultin harteille, vaikka tosiasialliset ongelmakohdat ovat lainsäädännössä, kuten ympäristövaikutusten seurannan puuttumisessa. Näin on käynyt Faith-Ellin mukaan käynyt Ruotsissa.

Hollannissa puolestaan YVA:n laadunvalvonnasta huolehtii riippumaton YVA-komissio (Netherlands Commission for Environmental Assessment) eikä muutosdirektiivin mukainen pätevyysvaatimus näin ollen komission lakimies Gijs Hoevenaarsin mukaan aiheuttanut muutoksia. Tästä huolimatta Hoevenaars tunnisti Fischerin ja Faith-Ellin tavoin ongelman, joka liittyy YVA:n alueelliseen vaihteluun – komission neuvojen maksullisuus on johtanut siihen, että pienemmillä kunnilla on vaikeuksia panostaa arviointiin laadunarviointiin.

Liian pitkälle mennyttä sujuvoittamista

Kritiikkiä liian pitkälle menevää sujuvoittamista kohtaan esitti Pietikäisen ohella dosentti Jerzy Jendrośkan (Opole University, Puola). Kun YVA:n tarkoitus on tarjota vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiselle, ei tämä ”one-stop shop” -mallissa toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jendroskan mukaan yhteensovittaminen johtaisi tosiasiallisten vaihtoehtojen puuttumiseen, ja tämän suuntaisen kehityksen sijaan tulisi tarkastella vaihtoehtoa, jossa yhden YVA:n sijaan hankkeeseen voisi tarpeen tullen kohdistaa useampia YVA-menettelyjä.

Yhteensovittaminen on koettu haasteelliseksi myös Virossa, jossa Natura-arviointi on yhteensovitettu ympäristövaikutusten arviointiin. Sääntelyltään ja laadultaan erilaisten YVA:n ja Natura-arvioinnin yhdistäminen on Siim Vahtrusin (Estonian Environmental Law Institute) mukaan johtanut prosessuaalisiin ja laadullisiin ongelmiin, ja lopputulos on monesti ollut sekava. Yhteensovittamisen sijaan Vahtrus korosti tarvetta pitää menettelyt erillään. Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää sekä YVA:a että Natura-arviointia, on yhteensovittamista tärkeämpää se, missä järjestyksessä nämä prosessit suoritetaan – ensin Natura-arviointi ja sitten YVA. Alustuksesta syntyneen keskustelun perusteella käsitykset asiassa jakaantuvat. Myös YVA:n ja Natura-arvioinnin erillään pitämistä on pidetty muissa jäsenmaissa ongelmana.

Saksassa YVA-lainsäädännön modernisointi on ollut vastahakoista

Erityisiä vaikeuksia YVA-lainsäädännön ja sen toimeenpanemisen kanssa on ollut päivän esitysten perusteella Saksalla. Tutkijatohtori Gesa Geißlerin (Berlin Instutitute of Technology) mukaan YVA-lainsäädännön modernisointi Saksassa on ollut vastahakoista eikä keskustelu muutosdirektiivin tuomista velvoitteista on jäänyt ohueksi. Alueelliset erot YVA:n täytäntööpanossa ovat suuret eikä laadunvalvontajärjestelmää tai rekisteriä vireillä olevista YVA-hankkeista ole Geisslerin mukaan olemassa. Erityisesti muutosdirektiivin 16(7) artikla on aiheuttanut vaikeuksia – mikä on relevanttia informaatiota ja mitkä hankkeisiin liittyvät seikat tulee julkistaa? Uutena kehitysaskeleena Geissler pitää liittovaltion ylläpitämän tietokannan perustamista YVA-hankkeita varten. Yhtenäistä linjaa sille, mitä ja millä tavalla YVA-hankkeisiin liittyvää tietoa tietokannassa julkaistaan, ei kuitenkaan ole saatu.

Tehokkaan YVA:n edellytykset

Prof. Kevin Hanna pohti puheenvuorossaan tehokkaan YVA:n edellytyksiä. Korostaen Kanadassa esillä olevia haasteita ympäristövaikutusten arviointiin liittyen olennaiseksi teemaksi Hannan puheessa nousi kansalaisten asema YVA-menettelyssä. Suurelle osalle yleisöstä YVA-menettely on vieras käsite eikä sen tarkoitusta ymmärretä. Tähän liittyy ongelmia niin vaikuttamismahdollisuuksien puutumisen kuin yleisen viranomaisiin kohdistuvan luottamuspulankin muodossa. YVA-sääntelyn uudistuksen myötä näihin ongelmiin on tarkoitus puuttua. Olennaista Hannan mukaan on kuitenkin ymmärtää, ettei YVA voi saavuttaa sellaista asemaa, jossa kaikki osapuolet olisivat siihen tyytyväisiä. Merkityksellisempää on se sijaan ymmärtää, mitkä YVA:n mahdollisuudet ovat ja luoda siitä luotettava, läpinäkyvä prosessi, jolla on vahva lainsäädännöllinen tausta sekä tosiasiallinen vaikuttavuus ympäristölliseen päätöksentekoon. Uudella YVA-lainsäädännöllä on haluttu luoda lisää osallistumismahdollisuuksia. Myös kestävyys- ja ilmastonmuutosnäkökulmat on tuotu vahvemmin mukaan menettelyyn.

Konferenssipäivän lopuksi paneelikeskustelussa ruodittiin YVA:n vahvuuksia ja heikkouksia eri maissa

Konferenssipäivä päättyi paneeliin, jossa oli edustus yhdeksästä EU-maasta. Paneelin puheenjohtaja prof. Fischerin evästämänä panelistit listasivat direktiivin vahvuuksia ja heikkouksia maidensa näkökulmista. Vahvuuksiksi mainittiin erityisesti seulontajärjestelmän (screening) selkiytyminen, YVA:n laadunvarmistuksen vahvistuminen ja perusteltu päätelmä. Heikkouksina mainintoja saivat erityisesti yhteisvaikutusten arviointi, seuranta ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamien, vaikka
kahden viimeksi mainitun osalta direktiivi selkeästi vahvistui. Hieman yllättäen osa direktiivin heikkouksiksi mainitusta osista (kuten direktiivin scoping-sääntely) saatettiin mainita toisessa maassa vahvuutena.

Direktiivin asettamat vaatimukset ymmärretään eri tavoin eri maissa

Sekä päivän alustukset että paneelikeskustelu ilmensivät kokonaisuutena, että kansalliset YVA-järjestelmät eroavat vieläkin verrattain paljon toisistaan ja direktiivin asettamat vaatimukset on ymmärretty osin eri tavoin eri maissa. Tämä ei sinänsä yllätä. YVA-direktiivi on uudistuksen jälkeenkin joustava minimidirektiivi ja sen muotoilut ovat osin erilaisille tulkinnoille avoimia. Direktiivi jättää suurehkon liikkumavaran kansallisille variaatioille. Jäsenmaiden eroista seuraa myös se, että keskustelu puutteista ja vahvuuksista jäi osin jäsentymättömäksi. Esimerkiksi yhdentämisestä puhuttaessa kyse voi olla one-stop-shopin sijaan siirtymisestä ”seitsemästä luukusta kuuteen luukkuun”.

Ympäristömenettelyjen integroinnin kontekstit eroavat maittain. Osa maista näyttää omaksuneen täytäntöönpanossa ”one to one” -lähestymistavan, jossa direktiivin minimivaatimukset on pyritty ylittämään vain rimaa hipoen. Tämä vaikutelma jäi erityisesti saksalaisesta täytäntöönpanomallista Gesa Geißlerin esttämänä. Joissakin maissa YVA-direktiivin vaatimukset on useilta osin ylitetty jo aikaisemmin, kuten Hollannissa, ja samalla tiellä on jatkettu uuden direktiivin täytäntöönpanomallissa. Näihin edistyksellisiin kuuluu myös Suomi. Päivän esityksiin peilaten Suomea voidaan pitää omaleimaisena ja edistyksellisenä erityisesti yhteysviranomaisjärjestelmän vuoksi. YVA-menettelyä koordinoi muista maista poiketen erillinen YVA-asiantuntijaviranomainen. YVA:n laadun näkökulmasta hyvä niin.

YVA ry:n pikkujoulut 2018

Yva ry:n pikkujoulut pidetään keskiviikkona 21.11.2018 klo 19 – 21 Tapiolassa Sitowise Oy:ssä osoitteessa Tuulikuja 2, 02100 Espoo (NH Revontuli). Tarjolla on ruokaa ja juomaa.

Ohjelmassa on mm.
- Uudella tavalla tehdyn YVA-ohjelman esittely ja keskustelua YVA-aineiston muodosta
- YVA-päivän 2019 lyhyt ideointi
- Vapaata seurustelua.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Kun tulet paikalle, soita pääovelta Timo Huhtiselle (040 542 5291), niin hän tulee avaamaan oven.

Kuva: Kalle Reinikainen

YVA-ry:n opintomatka Göteborgiin

Yva ry järjesti jäsenilleen kolmipäiväisen opintomatkan Göteborgiin 25.–27.5.2018. Matkan teemana oli tutustua Göteborgin kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä siihen, miten ympäristönäkökulmat ja ympäristövaikutusten arviointi otetaan kehittämistyössä huomioon. Matkalle osallistui yhdeksän seuran jäsentä ja oppaana meillä oli Göteborgissa asuva seuran entinen hallituksen jäsen Kimmo Heikkinen.

Göta-joen ympäristön suunnitteluprojekti on Pohjoismaiden suurin

Saavuimme perjantaina aamulla helteiseen Göteborgiin, jossa matkan suunniteltu ohjelma alkoi välittömästi. Opintomatkamme ensimmäinen kohde oli tutustuminen Pohjoismaiden suurimpaan kaupunkisuunnitteluprojektiin. Projektia esiteltiin Göteborgin Lindholmenin alueella sijaitsevan Älvstranden utveckling- toimiston tiloissa, jossa Christine Olofsson ja Jacob Lindkvist esittelivät hankkeen. Hanke koskee Göta-joen ympäristön kaupunkikehitystä, jossa koko suistoalue, entinen vanha teollisuusalue, kehitetään asuin- ja työpaikka-alueiksi vuoteen 2040 mennessä.

Kyseessä on poikkeuksellisen suuri kehitysprojekti, jonka tavoitteena on rakentaa alueelle 25 000 asuntoa sekä luoda 45 000 työpaikkaa, jolloin Göteborgin keskustan asukasluku kaksinkertaistuisi. Hankealueesta on laadittu havainnollinen pienoismalli, johon tutustuimme Älvstrandenin esittelykeskuksessa. Ohjelma jatkui Lilla Bommenissa, jossa meille esiteltiin Göteborgin Trafikverketin ” Våning 2026” –hanketta, johon kuuluu mm. Hisingsbron sillan rakentaminen, maanalainen rautatiehanke Västlänken, sekä valtatien V45 kannen rakentaminen.

Marieholmin tunneli vie syvälle Göta-joen alle

Lauantaiaamun kohde oli Marieholmstunnelin projekti, johon ympäristövastaava Christian Åberg meidät monipuolisesti perehdytti. Teimme myös havainnollisen tutustumiskierroksen tunnelityömaalla ja pääsimme käymään syvällä rakenteilla olevassa tunnelissa. Marieholmin tunneli on valmistuessaan lähes 500 metriä pitkä ja siinä on kolme kaistaa kumpaankin suuntaan. Tunneli rakennetaan lieventämään nykyisin ainoan Göta-joen alittavan tunnelin, Tingstad-tunnelin kapasiteettiongelmia. Marieholmin tunnelin on suunniteltu valmistuvan vuonna 2020. Hankkeelle ovat tuoneet erityisiä haasteita joenpohjan osin pahoin saastuneen sedimentin poistaminen sekä läheisen Natura 2000 -suojelun piiriin kuuluvan Götan sivujoen erityinen suojelu.

Iltapäivällä teimme Kimmo Heikkisen opastamana kävelyretken Göteborgin keskustassa, minkä jälkeen siirryimme Göteborgin eteläisessä saaristossa sijaitsevalle ja kaupunkilaisten suosimalle Brännön saarelle. Pitkän ja mielenkiintoisen päivän päätteeksi meillä oli mahdollisuus iltauintiin ja sen päälle maittavaan päivälliseen paikallisessa ravintolassa. Olimme hyvin tyytyväisiä päivän antiin.

Lähtöpäivänä kierreltiin idyllisessä Hagassa

Sunnuntaiaamuna tutustuimme Kimmon johdolla Hagaan, entiseen työläisten kaupunginosaan, josta on nykyisin tullut erityisen haluttu asuinalue idyllisine kahviloineen ja putiikkeineen. Iltapäivällä oli paluu kohti Helsinkiä, jonne saapui opintomatkaan ja erityisesti Kimmon monipuoliseen ja mielenkiintoiseen opastukseen hyvin tyytyväinen joukko yhdistyksen jäseniä.

Kuva: Kirsi Lehtinen

Vuoden parhaat vaikutusarvioinnit palkittiin YVA-päivillä

YVA ry palkitsee vuosittain ansiokkaita vaikutusarviointeja. Tänä vuonna palkinnot jaettiin YVA-päivässä Helsingissä 22.3.2018.

Hyvä YVA -palkinto

Hyvä YVA -palkinto myönnettiin Nord Stream 2 AG:lle Suomen osuuden YVA-menettelystä koskien merenalaista maakaasuputkilinjaa Itämeren poikki Venäjältä Saksaan. Nord Stream 2 -putkilinjan vaikutusten arviointi pohjautui pitkälti jo käytössä olevan Nord Stream -putkilinjan vaikutusten arviointiin, josta saadut mielipiteet, lausunnot ja yhteysviranomaisen lausunto oli otettu erittäin hyvin huomioon vaikutusten arviointia tehtäessä.

Nord Stream 2 -hankkeessa on kyse kahden maakaasuputken asentamisesta Itämerenmeren pohjaan Venäjältä Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvesien kautta Saksaan. Reitin pituus on noin 1200 km. Hankkeeseen kuuluvat mm. putkenlasku, ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus, putkijärjestelmän käyttöönotto, käyttö ja käytöstä poistaminen. Putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä seuraavat nykyistä Nord Streamin maakaasuputkilinjojen reittiä. Reitti ei ulotu Suomen aluevesille. Reitin pituus Suomen osuudella on 378 km. Hyvä YVA -palkinto koskee nimenomaan reitin Suomen osuuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Arviointiselostus on hyvin laadittu, ja se sisältää runsaasti tietoa hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Hankkeessa on selvitetty myös vedenalaisia meluvaikutuksia, joita ei vielä ensimmäisessä putkihankkeessa selvitetty. Raportointijärjestelmä on selkeä. Arviointiaineisto sisältää erittäin paljon liitteitä, joista selviää mm. niin osallistumisen järjestäminen ammattikalastajille ja rannikon asukkaille kuin vaikutukset merinisäkkäille ja sedimenttien leviämiseen. Se on ollut välttämätöntä arviointiselostuksen jo muutenkin suuren koon takia. Haittojen lievennyskeinoja on mietitty harkiten ja esitelty kattavasti, jotta haitalliset vaikutukset mm. merieläimistölle ja laivaliikenteelle jäisivät vähäisiksi. Myös yhteysviranomainen on ollut arviointiin tyytyväinen, mm. vedenalaisten meluvaikutusselvitysten laajuutta ja siitä saatuja pidetään erittäin hyvinä. Arviointi on kohdistettu hankkeen kannalta keskeisiin vaikutuksiin.

Arvioinnissa tuli esille vain kaksi pientä puutetta: pohjatroolaukselle koituvat haitat silloin, kun putken jännevälin takia putki on välillä ilmassa epätasaisessa merenpohjassa, ja merenpohjalla olevien ammusten raivaamisen vaikutukset Natura 2000 -alueille. Muut lupahakemusten lisäselvitystarpeet selviävät sitten, kun reitti on valittu ja rakentamissuunnitelmat on laadittu. Nord Stream 2 -hankkeessa on hankkeen rajat ylittävien vaikutusten osalta kuultu Itämeren rannikkovaltioita Espoon sopimuksen mukaisesti. Suomessa kuulemisesta on vastannut ympäristöministeriö. Espoon sopimuksen velvoitteet on hoidettu erittäin hyvin.

Nord Stream 2 -hankkeen luvista on tehtävissä tarvittavat lupapäätökset vaikutusten arvioinnin tuottaman tiedon pohjalta. Ympäristövaikutusten arviointi ei ole kannanotto itse hankkeen puolesta, sen tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Mahdollinen poliittisten vaikutusten arvioiminen ei kuulu yva-menettelyyn, niitä arvioidaan hankkeen muissa yhteyksissä. Palkitun YVA-menettelyn hankevastaava on ollut NordStream 2 AG, YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ja yhteysviranomainen Uudenmaan ELY-keskus.

Hyvä SOVA -palkinto

Hyvä SOVA -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto maakuntaohjelman 2018-2021 ympäristövaikutusten arvioinnista. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnissa (SOVA) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä.

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018-2021 esittää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Maakuntaohjelmaa laadittiin muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä.

Maakuntaohjelman arviointiprosessia ja sen ohjaamista varten perustetiin sidosryhmistä koostuva SOVA-ryhmä. Ryhmän työskentelyn painopiste oli SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on huomioitu myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi on pyritty pitämään koko ajan mukana ohjelman valmistelussa. Arviointiprosessin tavoitteeksi oli asetettu perinteisen toimenpiteittäin rakentuvan taulukon sijasta maakunnan erityispiirteet huomioiva näkökulmatarkastelu. Ohjelman valinnoissa ja työstämisessä on peilattu kutakin tilannetta vaikutusten arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristönäkökulmat olivat Saimaa ja muu järviluonto, ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne ja pohjavedet. Kulttuurinäkökulmat ovat kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö. Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa ihmisten hyvinvointiin. Vaikutusten arviointi toteutettiin käytännössä siten, että ohjelmatyön aikana valintoja tehtäessä tarkasteltiin toimenpiteen vaikutuksia näihin arvioinnin näkökulmiin.

Ympäristövaikutusten arviointi oli hyvin suunniteltu ja sen tarkkuustaso vastaa maakuntaohjelman tarkkuutta. Vaikutukset Saimaaseen ja muuhun järviluontoon on kuvattu hyvin. Saimaan suuri merkitys maakunnalle on ansiokkaasti nostettu esille ympäristöselostuksessa. Etelä-Karjalan liiton työssä vaikutuksia ei arvioinut yksi virkamies, vaan sitä varten on perustettu SOVA-ryhmä, jonka rooli on ollut arviointiprosessissa keskeinen. Sova-ryhmä ei ole koostunut vain maakuntaliiton omasta väestä, vaan siinä on ollut edustettuna myös maakunnan kaupunkien ympäristötoimet ja ELY-keskus. Palkittavassa työssä on onnistuttu kehittämään SOVA-arvioinnin menetelmiä.

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto

Henkilökohtainen tunnustuspalkinto myönnetään vuonna 2018 Tuukka Pahtamaalle, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti YVA-yhteysviranomaisen tehtävissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Viime vuosina häntä on työllistänyt erityisesti tuulivoima- ja turvehankkeet, joiden lukumäärä määrä on ollut poikkeuksellisen suuri.

Palkitsemisen perusteena on Pahtamaan pitkäaikainen kokemus YVA-yhteysviranomaisena ja toimiminen erittäin haastavissakin hankkeissa. Pahtamaa on ollut yhteysviranomaisena aina YVA:n alusta vuodesta 1994 lähtien ja luotsannut menestyksekkäästi kymmenittäin YVA-prosesseja. Hän onkin ehkä kokenein yhteysviranomainen niin hankkeiden lukumäärän kuin tehtävänsä keston perusteella. Pahtamaa on myös osallistunut useisiin YVA-menettelyä kehittäviin työryhmiin uransa aikana. Parhaillaan hän on mukana suunnittelemassa YVA-tehtävien organisointia uudessa valtiohallinnossa.

Yhteysviranomaisten piirissä häntä pidetäänkin arvostettuna asiantuntijana, joka on auliisti opastanut muita. YVA-konsulttien piirissä hän on tunnettu paitsi kokeneena asiantuntijana, myös ihmisenä, jonka kanssa vuorovaikutus toimii sujuvasti, mikä puolestaan mahdollistaa parempien YVA:en laatimisen.

Kiitämme kovasti Pahtamaata kuluneista vuosista ja toivomme myös tulevaisuudessa yhtä antoisaa yhteistyötä sekä onnea ja menestystä tuleviin koitoksiin!