Näyttökuva 2018-01-29 kello 22.06.28

IAIA:n konferensissa nostettiin ilmastonmuutos keskiöön

IAIA:n konferenssissa keskustelu keskittyy vielä energian tuotantoon. Rauno Sairinen toivoisi mukaan enemmän mm. liikenteen teknologisiin muutoksiin liittyvää arviointia.

IAIA:n vuotuinen konferenssi pidettiin Kanadassa Montrealissa 4.-7. huhtikuuta 2017 otsikolla ”Impact Assessment’s Contribution to the Global Efforts in Addressing Climate Change” eli mietinnässä oli ilmastonmuutoksen vaikutukset, siihen sopeutuminen sekä ilmastotoimet ja myös niiden vaikutukset http://conferences.iaia.org/2017

Auttaa ymmärtämään maailman ilmiöitä

Paikalla oli lähes 1000 osallistujaa 75 maasta. Suomesta olisi voinut olla enemmänkin väkeä. Jos haluaa ymmärtää, miten asiat ja ilmiöt maailmalla etenevät, niin IAIA:n konferenssi on siihen kyllä oivallinen paikka. IAIA:n konferenssi on aina monien toimijoiden ja näkökulmien ja samalla myös verkostoitumisen paikka. Globaalisuuden aistii hyvin konkreettisesti.

Konferenssissa pohdittiin tietenkin erityisesti otsikkonsa mukaan vaikutusten arvioinnin merkitystä ja antia ilmastoasioissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa puhutaan sopeutumisesta moninaisiin vaikutuksiin, jotka voivat liittyä ihmisten elämään ja elinkeinoihin, terveyteen, ekosysteemin toimivuuteen ja ilmaston ääri-ilmiöihin. Ilmastotoimien vaikutusten arviointi on selvästi kehittyvä ala, mutta keskustelu on vahvasti vielä sidoksissa uusiutuvan energian kuten tuuli- ja vesivoiman sekä bioenergian hankkeisiin. Odottaisin mukaan enemmän esimerkiksi liikenteen teknologisiin muutoksiin liittyvää arviointia.

Vaikuttavuutta tarvitaan lisää

Paljon on selvästikin tehtävissä siinä, miten vaikutusten arviointi – sekä ympäristöllinen että sosiaalinen ulottuvuus – voisi nostaa aktiivisesti esille ilmastomuutokseen kytkeytyviä näkökulmia.

Vaikuttavuutta kannattaisi hakea suunnittelu- ja päätöksentekopöytien todelliseen keskusteluun ja hankkeiden rahoitukseen.

IAIA konferenssi on aina moniulotteinen ja teemoja on paljon. Vahvaa huomiota saivat mm. pohjoiset ja arktiset alueet, energia- ja luonnonvarakysymykset, osallistuminen, kaivostoiminta, alkuperäiskansojen olosuhteet, vaikutusten arvioinnin politiikat, rahoittajien välineet arviointiin, digitaalisuus ja biodiversiteetti. Itse seurasin perinteiseen tapaa hyvin tiiviisti sosiaalisten vaikutusten arviointiin, sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja kaivostoimintaan liittyviä sessioita.

Tänä vuonna minulle ja kollegalleni Daniel Franksille tuli täyteen 6-vuotinen (2 x 3-v) puheenjohtajuus SVA-jaoston puheenjohtajana. Kapula siis vaihtui. Uusina SVA-jaoston puheenjohtajina aloittivat turkkilainen Irge Satiroglu ja australialainen Katherine Witt.

YVA ja konfliktien sovittelu tukemaan toisiaan

Yritimme myös uutta eri näkökulmien yhdistämistä. Järjestimme kollegoideni Lasse Peltosen ja kanadalaisen Michael Brownin kanssa session nimeltä ”Bridging IA and mediation in natural resource conflicts”. Nimensä mukaan tämä keskustelusessio pyrki luomaan siltoja kahden aikalailla eri teitä kulkeneen tradition eli YVA-toiminnan ja ympäristökonfliktien sovittelun välillä.

Kiinnostusta asiaan oli kovasti ja pyrimme nostamaan teemaa esille vielä myöhemminkin.

TEKSTI RAUNO SAIRINEN, YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PROFESSORI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO | .