Sain tilaisuuden käydä Huippuvuorilla syyskuun alkupuolella, missä osallistuin OECD:n järjestämään tapahtumaan ”Meeting of the Practitioners of the Working Party on Export Credits and Credit Guarantees”. Puolitoista päivää rahoitusalan ihmisten tiiviissä seurassa oli sekä sumentava että valaiseva kokemus. Kokemuksia täydensi tapaaminen paikallisen YVA-viranomaisen kanssa.

Huippuvuorilla on voimassa Svalbard Environmental Protection Act. Lain tarkoitus on säilyttää lähes koskematon luonto Huippuvuorilla kunnioittamalla erämaisia alueita, maisemaa, kasvillisuutta, eläimistöä ja kulttuurista perintöä. Laki koskee myös YVAa ja sen soveltamista Huippuvuorten alueella.

Yvia tehdään ensisijaisesti kaava-alueiden ulkopuolella ja kaavoitettavalla alueella YVA on osa kaavan laadintaa, kuten Suomessakin. Erityisehtojen täyttyessä myös kaava-alueelle suunniteltaessa voidaan edellyttää erillinen YVA. YVAn erityispiirteet Huippuvuorilla nousevat esiin jo lain tarkoituksesta – sillä lisäyksellä, että kaikki ennen vuotta 1946 rakennettu lasketaan kulttuuriseksi perinnöksi, jonka hävittäminen on kiellettyä.

Huippuvuorilla on tehty tai aloitettu useampi hiilikaivostoimintaa liittyvä YVA koskien joko kaivoksen perustamista tai sivukiven sijoittamista. Suomalaisittain matalamman kynnyksen yvia ovat puolestaan olleet mm. Isford-radioaseman muuttaminen hotelliksi 2008 ja parhaillaan meneillään oleva erämaamökkien sarjan suunnittelu.

Kullakin yhdeksällä mökillä on oma hankkeesta vastaavansa, jotka toimittavat oman vaikutusarvionsa ympäristöviranomaiselle. Tämä tekee yhteisarvion kokonaisuudesta. Selvitettävänä ovat mm. liikenteestä aiheutuvat vaikutukset. Tässä yhteydessä liikenne tarkoittaa ennen kaikkea liikkumista hiihtämällä, koiravaljakoilla ja moottorikelkoilla.

YVA on niin 90-lukua

Seminaarissa esittelin rahoitusalan ihmisille Arktisen neuvoston Arktinen YVA -hankkeen, jota ympäristöministeriö koordinoi. Esitys sai sinällään hyvän vastaanoton, mutta herätti ennen kaikkea kysymyksen: Miksi hanketta kutsutaan ympäristövaikutusten arviointihankkeeksi? ”Sehän on ihan 90-lukua”, kommentoi yksi osallistujista minulle jälkikäteen. Nämä rahoitusalan ihmiset puhuivat paljon paitsi sosiaalisista vaikutuksista myös ihmisoikeusvaikutuksista. Ihmisoikeusvaikutuksille oli omistettu iso osuus heidän tapaamisestaan. Heille ympäristövaikutus sanana edusti todella suppeaa näkökulmaa vaikutusten arviointiin, mitä yritin lieventää puhumalla ympäristön laajasta määritelmästä.

Toki Huippuvuorilla oli koolla luottolaitosten (Export Credit Agencys) ympäristö- ja sosiaalialan ihmiset, mutta havainto oli silti mielenkiintoinen. He ovat tosissaan sisällyttämässä ja osittain jo sisällyttäneet esim. ihmisoikeusvaikutukset omiin vaikutusarviointeihinsa. Valaisevaa. Joiltain osin heidän käyttämä kieli ja käsitteet eivät taasen juurikaan auenneet ulkopuoliselle, joten kokouksessa sai kokea riittävästi myöskin sumeita hetkiä.

Tervetuloa Venäjälle

Seminaariin kuului koko päivän veneretki Esmark’n jäätikölle ja Barentsburg’n hiilikaivoskaupunkiin. Barentsburg on Norjan maaperällä ja siellä toimitaan Norjan lainsäädännön mukaan, mutta alue on venäläisen hiilikaivosyhtiön hallussa.

Ihmetystä herätti, että osa excursion osallistujista sai ennen saapumistamme kaupunkiin kännykkäänsä viestin: ”Welcome to Russia.” Samoin kaupungin oma opas toivotti meidät reippaasti tervetulleeksi Venäjälle opastuksen aloittaessaan.

Norjalaisten mukaan hiilikaivos on jo pitkään ollut täysin kannattamaton, mutta sitä ylläpidetään geopoliittisista syistä. Edessä on lähiaikoina kaivostoiminnasta syntyvän sivukiven sijoituksen YVA – Norjan lakien mukaan.

Jääkarhun kohtaaminen sykähdytti

Lähtiessämme Barentsburg’sta norjalaisen oppaamme matkapuhelimeen tuli ilmoitus lähistöllä liikkuvasta jääkarhusta. Muutimme hiukan reittiä ja siellä se oli: ilmielävä jääkarhu, joka ensin kaikessa rauhassa kiersi pienen tutkimusaseman rakennusta ja lähti sitten köntystämään rantaa pitkin väliin uimassa poiketen. Sykähdyttävä näky!

Jääkarhu luokitellaan täällä ennen kaikkea merinisäkkääksi. Niin paljon enemmän elementissään se on vedessä. Maalla se voi juosta vain pieniä pyrähdyksiä, koska sen sisäelinten lämpöeristys on niin hyvä, että pidempi juoksumatka johtaisi kirjaimellisesti ylikuumenemiseen.

Jääkarhupopulaation takia taajamien ulkopuolella tulee liikkua aina aseen kanssa. Vuosi 2017 on toistaiseksi ollut onnekas: ihmisen ja jääkarhun kohtaamisten takia ei ole tarvinnut ampua yhtään karhua.

Lisätietoja

Arktinen YVA -hanke: http://www.sdwg.org/project/current-projects/

Arktinen neuvosto: https://www.arctic-council.org/index.php/en/

Huippuvuorten ympäristö- ja YVAlainsäädäntö:

https://www.regjeringen.no/en/dokumenter/bard-environmental-protection-act/id173945/

Tällainen yksilö, uroskarhu, sattui näyttäytymään paattireissun osallistujille, mikä oli huiman jännittävää! Kuva Timo Hankala.

Esmark’n jäätikön kupeessa nautittiin paattireissun lounas. Kuvassa Päivi Karvinen.

Luottolaitosten ympäristöihmisten tapaamisessa omistettiin iso siivu ihmisoikeus-vaikutuksista keskustelulle.

Tästä satamasta Longyearbyn’stä lähdettiin ja tänne palattiin päivän paattireissulta.

Neuvostonäkymiä.

Pitkään valmisteltu YVA-lakipaketti astui voimaan toukokuun puolessavälissä. Uuden lain soveltaminen ottaa parhaillaan ensiaskelia. Ympäristöhallinto on valmistautunut lain soveltamiseen kouluttamalla YVA-yhteysviranomaiset ELYssä ja TEMissä sekä informoimalla sidosryhmiä. ELYt puolestaan ovat kouluttaneet oman alueensa YVA-toimijoita eri puolilla Suomea. Nyt sitten vain soveltamaan.

Y VA-lain muutosta koskenut lakipaketti uudisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevat sännökset. YVA-lain lisäksi muutettiin 13 lupalain säännöksiä ja lisäksi luonnonsuojelulakia. Muutoksella pantiin täytäntöön YVA-direktiivin muutos (2014/52/EU) ja hallitusohjelman kirjaukset YVAsta, joiden tavoitteena oli sujuvoittaa ympäristöllisiä menettelyjä.

Lain ja asetuksen muutokset

Uusi YVA-laki on jäsennelty seitsemään lukuun. Yleiset säännökset on koottu yhteen lain alkuun ja erinäiset säännökset lain loppuun. YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa on saanut oman lukunsa, samoin YVAn huomioon ottaminen lupamenettelyssä ja luvassa.

YVA-menettelyä ja valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevat luvut ovat vanhan lain tavoin omissa luvuissaan. Hankeluetteloa ei löydäkään enää asetuksesta, ei myöskään yksittäistapauspäätöksenteon tekijöitä, sillä ne on siirretty lain liitteiksi. Ne ovat keskeiset soveltamisalaa määräävät tekijät ja nykykäytännön mukaisesti lain tasolla säädettäviä. YVA-asetus on lyhentynyt huomattavasti. Soveltamisalaa koskevien pykälien siirtymisen ohella myös viranomaisten tehtävät on kaikki siirretty lakiin.

Tarkka lukija on varmaan huomannut, että Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) ei ole enää osoitettu lakisääteisiä tehtäviä. Tämä johtuu siitä, että SYKEn tehtävistä osa on siirtynyt ympäristöministeriölle, kuten koulutus ja osa tehtävistä on ajan myötä käynyt tarpeettomaksi, kuten arviointiasiakirjojen tallettaminen. Nettisivujen kautta asiakirjat ovat pitkään yleisesti saatavilla ja on yhteysviranomaisen tehtävä säilyttää tarvittavat kappaleet omassa arkistossaan. Ympäristöministeriö voi tulosohjauksen kautta edelleen osoittaa YVA-tehtäviä SYKElle.

Merkittävät vaikutukset korostuvat

Direktiivissä terävöitettiin todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arvioimista ja kuvaamista ja YVAn lopputuloksena pitää jatkossa olla aiempaa korostetummin näkemys hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Arviointiin tulee lisäksi sisällyttää sellaiset vaikutukset, joiden merkittävyydestä ei ole selvyyttä ja edellyttävät siksi tarkempaa selvittämistä.

Vähäiset vaikutukset voidaan perustellusti ehdottaa arviointiohjelmassa jätettäväksi arvioinnin ulkopuolelle. Arviointiohjelman rooli on näin ollen tärkeä, koska sen avulla voidaan tehdä rajauksia ja sujuvoittaa vaikutusten arviointia.

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä

Kun yhteysviranomainen ennen antoi lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä, laatii se jatkossa lisäksi perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

YVA-lakiin on vuosien varrella kohdennettu kritiikkiä siitä, että hankkeesta vastaavan oma arviointi voisi olla puolueellinen. Uuden lain mukaan yhteysviranomainen todentaa hankkeesta vastaavan arvioinnin ja voi päätyä erilaiseen lopputulokseen merkittävistä vaikutuksista kuin hankkeesta vastaava.

Uusi laki mahdollistaa arviointiselostuksen täydentämisen silloin, kun selostus on niin puutteellinen, ettei yhteysviranomainen voi tehdä perusteltua päätelmää hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Puutteellisuuskynnys on määritelty korkeaksi. Jos hankkeesta vastaava noudattaa yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamaa lausuntoa ja ohjausta, ei tällaiseen täydentämiseen ole tarvetta.

Jatkossa lupaviranomaisen on varmistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa. Lupaviranomaisen tulee osoittaa, miten se on ottanut YVAn tulokset huomioon ja miten merkittävät vaikutukset tulevat lievennetyiksi tai kokonaan poistetuiksi.

Ympäristövaikutusten arviointi

Jatkossa ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä erillisen YVA-menettelyn sijaan kaavoituksen yhteydessä yhteismenettelynä. Toisena vaihtoehtona YVA-menettelyn ja kaavoituksen integroinnista on kuulemisvaiheiden yhdistäminen, muutoin menettelyt olisivatkin itsenäiset.

Jos kumpikaan tapa ei tunnu soveltuvan hankkeeseen, on kolmantena vaihtoehtona tehdä menettelyt täysin erillisinä. Hankkeesta vastaava voi tehdä aloitteen yhteismenettelystä yhteysviranomaiselle. Tämän jälkeen yhteysviranomainen ja kaavoitusviranomainen sopivat yhteismenettelyn käytöstä. Mikäli yhteistä näkemystä ei syntyisi, sovelletaan tavallista YVA-lain mukaista menettelyä.

Yhteismenettelyä ei kuitenkaan voida soveltaa tilanteissa, joissa hankekaavan laatimisesta vastaava kunta on itse hankkeesta vastaava. Säännös on tarpeen viranomaisen riippumattomuuden varmistamiseksi YVA-direktiivissä edellytetyllä tavalla.

Yhteismenettelyn aluksi on suositeltavaa pitää ennakkoneuvottelu. Yhteismenettelyssä kaavoitusviranomainen on prosessin vetäjä, joka

huolehtii kuulemisista ja hankkeesta vastaavan tuottamien YVA-asiakirjojen liikenteestä.

Arviointiselostus on yhteismenettelyssä samanniminen kuin ”normiYVAssa”, mutta arviointiohjelma on nimetty maankäyttö- ja rakennuslaissa suunnitelmaksi siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan.

Suunnitelman arviointiselostuksen sisältövaatimukset määräytyvät kuitenkin YVA-lainsäädännön mukaisesti.

Kuten tavallisessa YVAssa, yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausuntonsa YVA-suunnitelmasta ja perustellun päätelmän arviointiselostuksesta. Molemmissa vaiheissa yhteysviranomaisella on kirjoitusvaiheessa käytössään muiden osallisten antama palaute.

Sujuvoittamista on, että kaavoituksen vuorovaikutusmenettelyssä hoituu osallisten kuuleminen ja viranomaisten kantojen hankkiminen niin kaavoitukseen kuin YVAankin.

YVAn ja Natura-arvioinnin uusi suhde

Luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin ja YVAn välistä suhdetta on vahvistettu. Jos YVA-hanke edellyttää Natura-arviointia, tehdään se pääsääntöisesti YVAn yhteydessä.

Natura-lausuntojen määräajat noudattavat YVA-laissä säädettyjä määräaikoja, mikä tarkoittaa Natura-lausunnon antamisajan lyhentymistä kuudesta kuukaudesta 3-4 kuukauteen.

Tarkoituksena on, että Natura-lausunnon johtopäätökset sisällytetään perusteltuun päätelmään ja itse lausunnot ovat kokonaisuudessaan päätelmän liitteenä.

Muita tärkeitä muutoksia YVA-lakiin

– YVA-lakiin tuli säännös hankkeesta vastaavan ja keskeisten viranomaisten ennakkoneuvottelusta. Tätä kautta parannetaan viranomaismenettelyjen kokonaisuuden hallintaa.

– Hankkeesta vastaavan on uuden lain mukaisesti varmistettava, että sen käytössä on riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laadintaan. Yhteysviranomainen arvioi tekijöiden asiantuntemuksen.

– Arviointiohjelmasta kuuleminen on lyhentynyt pääsääntönä 30 päivään. Erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää enintään 60 päivän mittaiseksi.

– Arviointiohjelman ja –selostuksensisältövaatimuksiin on tullut muutoksia.

– Hankeluettelon hankkeiden lisäksi YVA-menettelyä sovelletaan muihin hankkeisiin, jos niistä voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Mikäli hanke voidaan suunnitella sellaiseksi, että siitä ei aiheudu tällaisia vaikutuksia, on uuden lain mukaan mahdollista olla soveltamatta YVA-menettelyä erikseen päätettävissä yksittäistapauksissa.

Uudessa laissa edellytetään, että hankkeesta vastaava kokoaa hankkeestaan tarvittavat tiedot viranomaiselle päätöksenteon tueksi.

Ennen uuden YVA-lain voimaan astumista vireille tulleet YVA-menettelyt hoidetaan vanhan lain mukaan.

Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen

YVA-menettelyä koskevan lainsäädännön uudistaminen on osa ympäristömenettelyjen sujuvoittamista. Keskeisin näistä uudistuksista on yhden luukun lainsäädäntöhanke, jossa jatketaan lupamenettelyjen ja YVA-menettelyn yhteensovittamisen kehittämistä.

Toinen vireillä oleva työ on hankeluettelon uudistustarpeen läpikäynti. YVA-lainsäädännön muutosta koskevaa aineistoa löytyy ympäristö.fi/yva –nettisivulta.

 

Uuden lain mukainen YVA-menettely. Arviointiohjelmasta kuuleminen lyheni 30 päivään, erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää 60 päivään. Uutta on myös yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä arviointiselostuksesta.

YVAn ja hankekaavoituksen yhteismenettely

IAIA:n konferenssissa keskustelu keskittyy vielä energian tuotantoon. Rauno Sairinen toivoisi mukaan enemmän mm. liikenteen teknologisiin muutoksiin liittyvää arviointia.

IAIA:n vuotuinen konferenssi pidettiin Kanadassa Montrealissa 4.-7. huhtikuuta 2017 otsikolla ”Impact Assessment’s Contribution to the Global Efforts in Addressing Climate Change” eli mietinnässä oli ilmastonmuutoksen vaikutukset, siihen sopeutuminen sekä ilmastotoimet ja myös niiden vaikutukset http://conferences.iaia.org/2017

Auttaa ymmärtämään maailman ilmiöitä

Paikalla oli lähes 1000 osallistujaa 75 maasta. Suomesta olisi voinut olla enemmänkin väkeä. Jos haluaa ymmärtää, miten asiat ja ilmiöt maailmalla etenevät, niin IAIA:n konferenssi on siihen kyllä oivallinen paikka. IAIA:n konferenssi on aina monien toimijoiden ja näkökulmien ja samalla myös verkostoitumisen paikka. Globaalisuuden aistii hyvin konkreettisesti.

Konferenssissa pohdittiin tietenkin erityisesti otsikkonsa mukaan vaikutusten arvioinnin merkitystä ja antia ilmastoasioissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa puhutaan sopeutumisesta moninaisiin vaikutuksiin, jotka voivat liittyä ihmisten elämään ja elinkeinoihin, terveyteen, ekosysteemin toimivuuteen ja ilmaston ääri-ilmiöihin. Ilmastotoimien vaikutusten arviointi on selvästi kehittyvä ala, mutta keskustelu on vahvasti vielä sidoksissa uusiutuvan energian kuten tuuli- ja vesivoiman sekä bioenergian hankkeisiin. Odottaisin mukaan enemmän esimerkiksi liikenteen teknologisiin muutoksiin liittyvää arviointia.

Vaikuttavuutta tarvitaan lisää

Paljon on selvästikin tehtävissä siinä, miten vaikutusten arviointi – sekä ympäristöllinen että sosiaalinen ulottuvuus – voisi nostaa aktiivisesti esille ilmastomuutokseen kytkeytyviä näkökulmia.

Vaikuttavuutta kannattaisi hakea suunnittelu- ja päätöksentekopöytien todelliseen keskusteluun ja hankkeiden rahoitukseen.

IAIA konferenssi on aina moniulotteinen ja teemoja on paljon. Vahvaa huomiota saivat mm. pohjoiset ja arktiset alueet, energia- ja luonnonvarakysymykset, osallistuminen, kaivostoiminta, alkuperäiskansojen olosuhteet, vaikutusten arvioinnin politiikat, rahoittajien välineet arviointiin, digitaalisuus ja biodiversiteetti. Itse seurasin perinteiseen tapaa hyvin tiiviisti sosiaalisten vaikutusten arviointiin, sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja kaivostoimintaan liittyviä sessioita.

Tänä vuonna minulle ja kollegalleni Daniel Franksille tuli täyteen 6-vuotinen (2 x 3-v) puheenjohtajuus SVA-jaoston puheenjohtajana. Kapula siis vaihtui. Uusina SVA-jaoston puheenjohtajina aloittivat turkkilainen Irge Satiroglu ja australialainen Katherine Witt.

YVA ja konfliktien sovittelu tukemaan toisiaan

Yritimme myös uutta eri näkökulmien yhdistämistä. Järjestimme kollegoideni Lasse Peltosen ja kanadalaisen Michael Brownin kanssa session nimeltä ”Bridging IA and mediation in natural resource conflicts”. Nimensä mukaan tämä keskustelusessio pyrki luomaan siltoja kahden aikalailla eri teitä kulkeneen tradition eli YVA-toiminnan ja ympäristökonfliktien sovittelun välillä.

Kiinnostusta asiaan oli kovasti ja pyrimme nostamaan teemaa esille vielä myöhemminkin.

Konsortiohanke ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristö-päätöksenteossa” (CORE) sai syyskuussa myönteisen rahoitus-päätöksen Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston hausta ”Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus”.

Nelivuotinen CORE –hanke tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja –päätöksenteossa. Hanke tukeutuu ajatukseen toimijoiden keskinäisestä riippuvuudesta ja yhteistoiminnallisen hallinnan (”collaborative governance”) tarpeesta mutkikkaiden ongelmien edessä.

Monitieteistä konsortiota johtaa ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta. Konsortiossa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden tutkimusryhmä (Ismo Pölönen), Suomen ympäristökeskus (Heli Saarikoski), Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan tutkimusryhmä (Tapio Litmanen), Tampereen teknillisen yliopiston tietohallinnon (Nina Helander), sekä Hanken (Pia Polsa). Lisäksi konsortion toimintaan osallistuu Linnunmaa Oy.

Yhteistoiminnallisten tapaustutkimusten kautta etenevä tutkimus jäsentyy viiden temaattisen osahankkeen kautta: 1) yhteishallinnan mekanismit ja kapasiteetti; 2) uudet, yhteistoiminnalliset

tietokäytännöt; 3) aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja osallistuminen; 4) oikeudelliset ja sääntelyn näkökulmat; ja 5) yritys-yhteiskunta -suhteet ja arvonluonti.

Hanke hakee menetelmiä reilujen ja tehokkaiden, parhaaseen tietoon perustuvien ratkaisujen luomiseksi kiistanalaisiin ympäristön ja luonnonvarojen käytön ongelmiin.Tulokset auttavat yhteistoiminnan kulttuurin ja käytäntöjen kehittämistä ympäristöpäätöksenteossa ja muillakin aloilla. Vaikutusten arviointi tulee olemaan CORE-hankkeen yhtenä kiinnostuksen kohteena. Konsortiossa on mukana vaikutusten arvioinnin osaajia ja yhtenä konsortion osapuolena toimii lupa- ja YVA-prosesseihin erikoistunut Linnunmaa Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina on mm. Yva ry.

Vaikutusten arvioinnin teema kytkeytyy erityisesti uusien yhteistoiminnallisten tietokäytäntöjen tematiikkaan. Ideana on tarkastella, miten päätöksenteon pohjana oleva tieto voitaisiin rakentaa jännitteisissäkin tapauksissa osapuolten yhteistoimintaa hyödyntäen. Tapaustutkimuskohteita ei hankkeeseen ole vielä kuitenkaan valittu, vaan ne täsmennetään hankkeen alkuvaiheessa.

Yva ry myönsi henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon professori (emeritus), dosentti Markku Kuituselle. Kuitunen toimi Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteen professorina erikoisalanaan ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta. Kuitunen jäi virastaan eläkkeelle loppuvuodesta 2016.

Kuitunen on toiminut Suomen yliopistokentässä ympäristövaikutusten arvioinnin pioneerina. Kuitunen on urallaan kehittänyt YVA:n menetelmiä sekä tehnyt uraauurtavaa YVA-alan tutkimusta kotimaassa ja maailmalla sekä toiminut vierailevana professorina ja tutkijana Kiinassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Hänen tieteellistä uraansa leimaa monitieteellisyys.

Erityisesti yhdistys kiittää professori Kuitusta hänen ansioistaan opiskelijoiden johdattamisessa YVA:n pariin. Kuitunen on ohjannut yli 150 pro gradu -tutkielmaa ja 15 väitöskirjaa, joista useat ovat liittyneet ympäristövaikutusten arvioimiseen ja osa nimenomaisesti YVA-menettelyyn ja vastaaviin prosesseihin. Kuitusen korvaamaton panos YVA:n hyväksi jatkuu näin hänen opiskelijoidensa työssä.

 

Yva ry palkitsi Fingrid Oyj:n Hyvä YVA – palkinnolla Hanhikivi 1 – ydinvoimalaitoksen

kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, jonka avulla haettiin sopivaa reittiä lähes sadan kilometrin mittaiselle

voimajohtoyhteydelle. YVA:ssa yhteysviranomaisena toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kuten hyvän YVA:n kuuluukin, YVA-menettely toimii Fingridissä suunnittelun työkaluna. Fingrid hakee sen avulla uusille voimajohdoille ympäristöön parhaiten sopivaa reittiä

yhteistyössä sidosryhmien kanssa.Fingrid on kehittänyt toimintamallejaan siten, että YVA-menettely palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia.

Maanomistajille suunnattua tiedottamista ja osallistamista on lisätty sekä parannettu hankeviestinnän ymmärrettävyyttä. Vaikutusten esittämisen tapoja on kehitetty siten, että

jokainen hankkeesta kiinnostunut helposti löytäisi itselleen merkityksellisen tiedon pitkän voimajohtohankkeen laajasta aineistosta.

Fingridillä otetaan yhtiölle jo toistamiseen myönnetty palkinto ilolla vastaan. ”Tämänkin YVA-menettelyn aikana teimme ympäristövaikutusten vähentämiseksi voimajohtoreitteihin

tarkistuksia ja otimme tarkasteluun uusia johtoreittejä, mistä voi kiittää maanomistajilta ja muilta sidosryhmiltä saatua palautetta”, kertoo YVA-menettelyssä Fingridin yhteyshenkilönä toiminut yritysvastuun kehityspäällikkö Satu Vuorikoski.

”Tavoitteenamme on toteuttaa voimajohtohankkeet niin ihmisten kuin ympäristön kannalta mahdollisimman vähin haitoin. Olemme sitoutuneet vastuullisiin toimintatapoihin ja kehitämme niitä jatkuvasti”, Vuorikoski tiivistää. ”Kiitämme yhteysviranomaisena

toiminutta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, ympäristövaikutusten arviointityön toteuttanutta konsulttia FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy:tä, sekä toisena hankevastaavana toiminutta Fennovoima Oy:tä ja kaikkia YVAssa mukana olleita.”

On todella hienoa, että panostuksemme voimajohtohankkeiden YVAmenettelyn kehittämiseen on osoittautunut toimivaksi, summaa Vuorikoski.

Hyva YVA-palkinnon vastaanottaneet järjestyksessä vasemmalta oikealle ovat Satu Vuorikoski (Fingrid Oyj), Pasi Saari (Fingrid Oyj), Leila Väyrynen (FCG) Tuukka Pahtamaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY).