kuva-1-sirpa-ja-planeetta

Sirpa Pietikäinen: ”Ympäristövaikutusten arviointia ei pidä yhdistää lupaprosessiin”

”Jotta maapallon resurssit saadaan riittämään, 30 vuoden päästä pitäisi käyttää vain kymmenesosa nykyisistä resursseista. YVA-hankkeiden pitäisi olla tämän kehityspolun mukaisia”, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Sirpa Pietikäinen on perinyt äidiltään vahvan suhteen luontoon, mistä kumpuaa hänen kiinnostuksensa ympäristöasioihin. Hän päivittää tietojaan monin tavoin, lukee suomalaisia ja kansainvälisiä ympäristöuutisia ja -artikkeleita sekä osallistuu ympäristöaiheisiin tilaisuuksiin Brysselissä ja Suomessa.

Erityisen tärkeitä ovat asiantuntijatapaamiset, koska on mahdotonta tuntea itse kaikkia yksityiskohtia vaikkapa poronhoidosta tai päästökaupan matematiikasta.

YVA nykyistä ennakoivammaksi

Ideaalissa ympäristövaikutusten arvioinnissa ennakoidaan ympäristöhaittoja ja valitaan se vaihtoehto, joka on pitkällä tähtäimellä kestävin. Suomen nykyinen YVA-käytäntö on pitkälti hankekohtainen: ensin päätetään rakentaa kauppa tiettyyn paikkaan, jonka jälkeen arvioidaan sen ympäristövaikutukset.

YVAa pitäisi käyttää nykyistä ennakoivammin siinä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki. Etukäteen pitäisi arvioida, miten alueen kauppapalvelut pitäisi järjestää niin, että niistä hyötyisivät sekä ihmiset että ympäristö. Arvion kautta voitaisiin päätyä vaikka ratkaisuun, jossa yhden supermarketin sijaan toteutettaisiin yhdistelmä, joka sisältäisi kauppa-auton, nettikaupan ja pienempiä kivijalkakauppoja.

Parhaimmillaan YVA tuottaa hyödyllistä tietoa hankkeesta vastaavalle elinkeinon harjoittajalle. Valitettavan usein YVA nähdään vain hallinnollisena taakkana ja pakkona, joka voi pahimmillaan estää projektin toteuttamisen. Mutta niissäkin tapauksissa YVA on ollut hyödyllinen. Tarkempi selvitys vaikkapa Talvivaaran vesistömallinnuksista ja sulfaattipitoisuuksista hankkeen alkuvaiheessa olisi kenties säästänyt ympäristöä ja mahdollistanut yrityksen toiminnan.

Sirpa Pietikäinen vaatii YVAa käytettäväksi entistä ennakoivammin.

YVAn pitäisi olla arvioinnin työkalu

Ympäristövaikutusten arviointia ei missään nimessä pidä yhdistää lupaprosessiin, vaan YVAn pitäisi olla tehokas pitkäjänteisen arvioinnin työkalu. YVA-direktiivin täytäntöönpanoon liittyen EU-komissio on hiljattain julkaissut YVA-raporttien laatimisen ohjeet. Ne löytyvät osoitteesta:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2016:273:FULL&from=EN

Kiertotalouden edistäminen pitäisi integroida mukaan ympäristövaikutusten arviointiin. Jotta maapallon resurssit saadaan riittämään, 30 vuoden päästä pitäisi käyttää vain kymmenesosa nykyisistä resursseista. YVA-hankkeiden pitäisi olla tämän kehityspolun mukaisia. Niissä pitäisi pyrkiä suljettuun kiertoon, päästöttömyyteen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja materiaalien käyttöhierarkian toteutumiseen. Valmistettavien tuotteiden pitäisi olla korjattavissa, uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä.

Eurooppaa kehitettävä kriiseistä huolimatta

Euroopan komissio on kesän 2016 aikana julkaissut ohjeet uuden YVA-direktiivin täytäntöönpanosta. EU:ssa valmistellaan parhaillaan jätelainsäädännön uudistamista, jonka tavoitteena on saada kiertotalouden periaatteet nykyistä paremmin näkyviin jäsenmaiden jätelainsäädäntöön.

Ympäristön tilaa koskevat muutokset ovat usein hitaita ja niiden vakavuuteen ja peruuttamattomuuteen herätään monesti vasta, kun alkaa olla liian myöhäistä. Akuutit kriisit, kuten finanssikriisi, Brexit, luonnonkatastrofit tai pakolaistilanne jättävät ympäristöongelmat usein varjoonsa.

Kriisejä on viime vuosina riittänyt, mutta niiden varjolla ei saa keskeyttää muun politiikan kehittämistä. Kriisien hetkellä tulisi ymmärtää, että uusien kriisien ehkäisy edellyttää ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa toimintaa. Ympäristön ongelmat ovat usein kytköksissä resurssien niukkuuteen, joka puolestaan aiheuttaa konflikteja ja liikehdintää.

Sirpa Pietikäinen selvästikin nauttii työstään Euroopan parlamentissa.

Sirpa Pietikäinen selvästikin nauttii työstään Euroopan parlamentissa.

Osaavalla mepillä voi olla valtaa

Työtavat EU:n parlamentissa ovat erilaiset kuin Suomen eduskunnassa. Komission valmistelemat lakiesitykset käsitellään parlamentissa hyvin tarkasti ja teknisesti. Parlamentin esityksestä vastaavat mepit vaikuttavat merkittävästi parlamentin kantaan. Usein komission esitys muuttuu parlamentin käsittelyssä hyvin erilaiseksi. Parlamentin kanta on eri poliittisten ryhmien kantojen kompromissi eli jonkin sortin tuluskukkaro.

Yksittäisellä mepillä voi olla paljon valtaa. Sitä voi saada, jos toimii parlamentin puolesta jonkin lakiesityksen esittelijänä tai löytämällä samanmieliset mepit yli puoluerajojen ja ajamalla tällä porukalla muutosehdotuksia. Useimmissa kysymyksissä intressit ovat yleiseurooppalaisia, eikä mikään maa voi ajaa vain omia etujaan.

Myös järjestöillä voi olla merkittävä yhteiskunnallinen rooli, jos ne parantavat julkisen keskustelun laatua. Myös Yva ry voisi jakaa osaamistaan laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi kunnallisille ja valtiollisille päättäjille.