Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2016

kuva-2-wp_20160829_006

Uusi YVA-laki voimaan toukokuussa 2017 –sisällön valmistelu jatkuu tämän syksyn

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut viime vuoden keväästä saakka lakimuutoksia, joita YVA-direktiivin muutos (2014/52/EU) edellyttää. Muutokset on saatettava voimaan 16.5.2017 mennessä. Työssä otetaan lisäksi huomioon ajankohtaisia kansallisia muutostarpeita, kuten YVA-menettelyn yhteensovittaminen hankekaavoituksen kanssa. Tätä edellyttää myös hallitusohjelman kirjaus.

YVA-lain muutoksen tavoitteena on parantaa ympäristövaikutusten arvioinnin laatua, kehittää arviointia vastaamaan paremmin ympäristönsuojelun uusia haasteita sekä sujuvoittaa YVA-menettelyä ja muita ympäristöllisiä menettelyjä.

Työryhmä esittää uuden lain laatimista

Työryhmän laatima Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta oli lausunnoilla huhtikuun alusta kesäkuun alkuun. Lukuisista muutoksista johtuen, ja jotta lain rakennettakin pystyttäisiin ajanmukaistamaan, esittää työryhmä säädettäväksi kokonaan uuden lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain soveltamisala, arviointimenettely sekä viranomaisten tehtävät säilyisivät pääosin ennallaan. Hankeluettelo ja menettelyn yksityistapauksessa soveltamisen perusteet sen sijaan siirrettäisiin asetuksesta lain liitteiksi.

Muutoksia YVA-lakiin tuo tarkempi ympäristövaikutusten arvioinnin määritelmä. Se sisältää muun muassa, että YVA-yhteysviranomainen laatii YVA-selostuksen pohjalta perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.  Lisäksi arviointiselostuksen sisältövaatimuksiin on tullut lukuisia lisäyksiä, mutta nämä muutokset tehdään pääosin asetukseen. Jatkossa sekä yhteysviranomaisen että hankkeesta vastaavan on varmistettava, että niillä on riittävä asiantuntemus laissa edellytettyjen velvoitteiden hoitamiseen. Kohdennetumpaan YVAan pyritään, kun jatkossa painotetaan nimenomaan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

YVA-työryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn.

YVA-työryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn.

Sujuvoittaminen on päivän sana

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevaan lakiin ehdotetaan myös sisällytettäväksi säännös ennakkoneuvottelumenettelystä, mikä vahvistaisi eri viranomaisten ja hankkeesta vastaavan yhteydenpitoa, varmistaisi tiedon kulkua eri toimijoiden välillä sekä helpottaisi menettelyn viivytyksetöntä ja sujuvaa läpiviemistä.

Ympäristöllisten menettelyjen sujuvoittamiseksi ehdotetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankekaavan valmistelun yhdistämistä, milloin ei ole perusteita jättää yhdistämättä. Lausuntomateriaali sisälsi erillisen muistion, jossa esitettiin kaksi vaihtoehtoista tapaa yhdistää YVA ja hankekaavoitus.  Toinen vaihtoehto säilyttäisi yhteysviranomaistehtävät ELYssä (A-vaihtoehto), toisessa vaihtoehdossa yhteysviranomaistehtävät jaettaisiin kunnan ja ELYn välillä (B-vaihtoehto). Kummassakin tapauksessa menettelyt voitaisiin yhdistää, jos yhteysviranomainen, kaavoituksesta vastaava viranomainen ja hankkeesta vastaava taho niin sopivat. Yhdistämisestä voitaisiin sopia esimerkiksi ennakkoneuvottelun yhteydessä. Vastaavasti ehdotetaan myös yhdistettäväksi luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi ja ympäristövaikutusten arviointimenettely.

YVAn tulosten huomioon ottamista lupamenettelyissä vahvistetaan direktiivimuutoksen edellyttämällä tavalla. Tämän johdosta ehdotetaan muutettavaksi lupamenettelyjä koskevia säännöksiä 13:ssa eri laissa.

Arviointimenettelyn yksittäistapauspäätöksessä voidaan jatkossa ottaa huomioon ympäristövaikutusten lieventämistoimet. Myös päätöksentekoperusteita on päivitetty.

Lausuntopalautetta annettiin paljon

Mahdollisuutta lausua hallituksen esitysluonnoksesta käytti kaikkiaan 80 tahoa. Seuraavassa muutamia poimintoja. Myös lukuisia pykäläkohtaisia kommentteja esitettiin.

-         Ehdotettua ennakkoneuvottelumenettelyä pidettiin pääasiallisesti positiivisena lisäyksenä lakiin.

-         Ehdotusta arvioinnin kohdentamisesta merkittäviin vaikutuksiin pidettiin yleisesti hyvänä.

-         YVAn ja Natura arvioinnin yhdistämistä pitää kannatettavana sekä viranomaistahot että yksityisen puolen toimijat.

-         YVAn ja hankekaavan yhdistämisen vaihtoehdoista valtaosa lausunnonantajista kannatti A-vaihtoehtoa ”joustava yhdistäminen”. B-vaihtoehtoa ”yhteismenettely” kannatti selvästi ainoastaan neljä lausunnonantajaa. Osa etujärjestöistä ei pitänyt kumpaakaan vaihtoehtoa riittävänä. Lausunnonantajat kannattivat yleisesti tapauskohtaisuuden ja joustavuuden säilyttämistä.

-         Monet lausujat olivat lausuntojensa yhteydessä lausuneet omaa alaansa koskevista lupalaeista jotka liittyvät tavalla tai toisella YVA-lain uudistukseen. Esille tulevat muun muassa kemikaaliturvallisuuslaki, maantielakiin, ratalakiin ja vesilaki.

-         Lain toimeenpanon suhteen toivottiin viranomaistaholta koulutusta ennen lain toimeenpanemista sekä yhteistyössä parhaiden mahdollisten toimintatapojen etsimistä ja kehittämistä.

-         Hankeluettelosta nostettiin tarve tarkentaa ennen kaikkea  jätehuolto- ja kemikaalihankkeita.

Eduskunnalle syyskauden lopussa

Työryhmä jatkaa työtään syyskuun loppuun. Työryhmän jatkotarkastelussa on ennen kaikkea hankekaavan ja YVAn yhdistäminen, mahdollisuus YVA-lain 5 §:n 2 momentin säilyttämiseen ja lakiehdotuksen direktiivinmukaisuustarkastelu. Ministeriön virkatyönä valmistelua jatketaan tämän jälkeen käymällä lausuntopalaute tarkkaan läpi ja viimeistelemällä hallituksen esitys valtioneuvoston käsittelyyn. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokauden lopussa.

Parhaillaan on meneillään aluehallintouudistus ja lupamenettelyihin vaikuttava yhden luukun palvelut –hanke.  Näissä hankkeissa valmisteltavat muutokset saattavat heijastua myös YVA-lakiin.

Linkki keväällä 2016 lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen: ym.fi/YVA-muutos

Kaikki saapuneet lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä:

valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=5509

kuva-1-sirpa-ja-planeetta

Sirpa Pietikäinen: ”Ympäristövaikutusten arviointia ei pidä yhdistää lupaprosessiin”

”Jotta maapallon resurssit saadaan riittämään, 30 vuoden päästä pitäisi käyttää vain kymmenesosa nykyisistä resursseista. YVA-hankkeiden pitäisi olla tämän kehityspolun mukaisia”, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Sirpa Pietikäinen on perinyt äidiltään vahvan suhteen luontoon, mistä kumpuaa hänen kiinnostuksensa ympäristöasioihin. Hän päivittää tietojaan monin tavoin, lukee suomalaisia ja kansainvälisiä ympäristöuutisia ja -artikkeleita sekä osallistuu ympäristöaiheisiin tilaisuuksiin Brysselissä ja Suomessa.

Erityisen tärkeitä ovat asiantuntijatapaamiset, koska on mahdotonta tuntea itse kaikkia yksityiskohtia vaikkapa poronhoidosta tai päästökaupan matematiikasta.

YVA nykyistä ennakoivammaksi

Ideaalissa ympäristövaikutusten arvioinnissa ennakoidaan ympäristöhaittoja ja valitaan se vaihtoehto, joka on pitkällä tähtäimellä kestävin. Suomen nykyinen YVA-käytäntö on pitkälti hankekohtainen: ensin päätetään rakentaa kauppa tiettyyn paikkaan, jonka jälkeen arvioidaan sen ympäristövaikutukset.

YVAa pitäisi käyttää nykyistä ennakoivammin siinä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki. Etukäteen pitäisi arvioida, miten alueen kauppapalvelut pitäisi järjestää niin, että niistä hyötyisivät sekä ihmiset että ympäristö. Arvion kautta voitaisiin päätyä vaikka ratkaisuun, jossa yhden supermarketin sijaan toteutettaisiin yhdistelmä, joka sisältäisi kauppa-auton, nettikaupan ja pienempiä kivijalkakauppoja.

Parhaimmillaan YVA tuottaa hyödyllistä tietoa hankkeesta vastaavalle elinkeinon harjoittajalle. Valitettavan usein YVA nähdään vain hallinnollisena taakkana ja pakkona, joka voi pahimmillaan estää projektin toteuttamisen. Mutta niissäkin tapauksissa YVA on ollut hyödyllinen. Tarkempi selvitys vaikkapa Talvivaaran vesistömallinnuksista ja sulfaattipitoisuuksista hankkeen alkuvaiheessa olisi kenties säästänyt ympäristöä ja mahdollistanut yrityksen toiminnan.

Sirpa Pietikäinen vaatii YVAa käytettäväksi entistä ennakoivammin.

YVAn pitäisi olla arvioinnin työkalu

Ympäristövaikutusten arviointia ei missään nimessä pidä yhdistää lupaprosessiin, vaan YVAn pitäisi olla tehokas pitkäjänteisen arvioinnin työkalu. YVA-direktiivin täytäntöönpanoon liittyen EU-komissio on hiljattain julkaissut YVA-raporttien laatimisen ohjeet. Ne löytyvät osoitteesta:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2016:273:FULL&from=EN

Kiertotalouden edistäminen pitäisi integroida mukaan ympäristövaikutusten arviointiin. Jotta maapallon resurssit saadaan riittämään, 30 vuoden päästä pitäisi käyttää vain kymmenesosa nykyisistä resursseista. YVA-hankkeiden pitäisi olla tämän kehityspolun mukaisia. Niissä pitäisi pyrkiä suljettuun kiertoon, päästöttömyyteen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja materiaalien käyttöhierarkian toteutumiseen. Valmistettavien tuotteiden pitäisi olla korjattavissa, uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä.

Eurooppaa kehitettävä kriiseistä huolimatta

Euroopan komissio on kesän 2016 aikana julkaissut ohjeet uuden YVA-direktiivin täytäntöönpanosta. EU:ssa valmistellaan parhaillaan jätelainsäädännön uudistamista, jonka tavoitteena on saada kiertotalouden periaatteet nykyistä paremmin näkyviin jäsenmaiden jätelainsäädäntöön.

Ympäristön tilaa koskevat muutokset ovat usein hitaita ja niiden vakavuuteen ja peruuttamattomuuteen herätään monesti vasta, kun alkaa olla liian myöhäistä. Akuutit kriisit, kuten finanssikriisi, Brexit, luonnonkatastrofit tai pakolaistilanne jättävät ympäristöongelmat usein varjoonsa.

Kriisejä on viime vuosina riittänyt, mutta niiden varjolla ei saa keskeyttää muun politiikan kehittämistä. Kriisien hetkellä tulisi ymmärtää, että uusien kriisien ehkäisy edellyttää ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa toimintaa. Ympäristön ongelmat ovat usein kytköksissä resurssien niukkuuteen, joka puolestaan aiheuttaa konflikteja ja liikehdintää.

Sirpa Pietikäinen selvästikin nauttii työstään Euroopan parlamentissa.

Sirpa Pietikäinen selvästikin nauttii työstään Euroopan parlamentissa.

Osaavalla mepillä voi olla valtaa

Työtavat EU:n parlamentissa ovat erilaiset kuin Suomen eduskunnassa. Komission valmistelemat lakiesitykset käsitellään parlamentissa hyvin tarkasti ja teknisesti. Parlamentin esityksestä vastaavat mepit vaikuttavat merkittävästi parlamentin kantaan. Usein komission esitys muuttuu parlamentin käsittelyssä hyvin erilaiseksi. Parlamentin kanta on eri poliittisten ryhmien kantojen kompromissi eli jonkin sortin tuluskukkaro.

Yksittäisellä mepillä voi olla paljon valtaa. Sitä voi saada, jos toimii parlamentin puolesta jonkin lakiesityksen esittelijänä tai löytämällä samanmieliset mepit yli puoluerajojen ja ajamalla tällä porukalla muutosehdotuksia. Useimmissa kysymyksissä intressit ovat yleiseurooppalaisia, eikä mikään maa voi ajaa vain omia etujaan.

Myös järjestöillä voi olla merkittävä yhteiskunnallinen rooli, jos ne parantavat julkisen keskustelun laatua. Myös Yva ry voisi jakaa osaamistaan laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi kunnallisille ja valtiollisille päättäjille.