YVA:n kehittäminen tulollaan

Lauri Tarastin johtaman arviointiryhmän 19 ehdotusta viedään lakeihin tai toimintatapojen muutoksiin

Ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävä kehittäminen on odotettavissa lähivuosina kahdesta syystä.

1.Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyy tärkeänä osana normien purkaminen ja hallinnon keventäminen. Siinä ympäristömenettelyjen sujuvoittamisella on oma osansa. Tältä osin suunnittelu aloitettiin kuitenkin jo edellisen hallituksen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen aloitteesta. Hän asetti 5.11.2014 arviointiryhmän arvioimaan ympäristöön kohdistuvien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista ja tehostamista koskevia toteuttamisvaihtoehtoja.

Tämä päätös oli merkittävä, sillä Sipilän hallitusohjelmaa laadittaessa muutoin odotettavissa ollut melkoinen puuttuminen ympäristömenettelyihin ei ollut tarpeen, koska käytettävissä oli arviointiryhmän punnitut 19 ehdotusta, jotka se esitti raportissaan 13.3.2015. Niiden toteuttaminen tullee etenemään ripeästi. Niihin sisältyy useita ehdotuksia YVA:n kehittämisestä.

2.EU:n YVA-direktiivin muutos tuli voimaan 15.5.2014 ja sen kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 16.5.2017. Muutos on melkoisen laaja ja vaatii Suomessakin YVA-lainsäädännön tarkistamista.

Ennakkoneuvottelumenettely tärkein YVA:a koskeva ehdotus                 

Pidän itse tärkeimpänä johtamani arviointiryhmän ehdotuksena ennakkoneuvottelumenettelyn soveltamista YVA-hankkeisiin. Näin voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin erilaisia vaatimuksia ja menettelyjä monilupaisessa hankkeessa ja sopia tarvittavista selvityksistä ja aikataulusta. Tiedonvaihto parantuu ja hankkeesta saadaan parempi käsitys. Ennakkoneuvottelu on luonteeltaan lupa-asiaa ennakoiva ja valmisteleva menettely eikä ole osa lakisääteistä lupamenettelyä. Se ei korvaa tai syrjäytä varsinaisen lupa-asian käsittelyvaiheita kuulemismenettelyineen. Kuuleminen ja muut laissa säädetyt menettelyt on järjestettävä normaalisti lupa-asian käsittelyssä. Ennakkoneuvottelussa ovat mukana vain hankkeesta vastaava ja ne viranomaiset, joita asia koskee. Ennakkoneuvottelu on epämuodollista eikä siinä välttämättä synny erillisiä asiakirjoja tai tehdä lopullisia päätöksiä. Siinä ei voida sitovasti ratkaista sen paremmin aineellisia kuin menettelyllisiä kysymyksiä, mutta siinä sovitaan, miten toimitaan.

Ennakkoneuvottelusta ovat hyvät kokemukset pilottihankkeesta, jossa menettelyä käytettiin Äänekosken biotuotetehtaan lupakäsittelyssä. YVA-menettely kesti 5,5, asemakaavamuutos 7,5 ja ympäristölupa 4,5 kuukautta eli reilusti alle puolet normaaleista käsittelyajoista.

Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan hakijalla olisi kaikissa hankkeissa, joissa YVA on toteutettava, oikeus pyytää ennakkoneuvottelua. Kun YVA-hankkeita oli v. 2013 57 ja vuonna 2014 45, ennakkoneuvottelu on olemassa olevien resurssien puitteissa toteutettavissa kaikissa 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen jakautuvissa hankkeissa. Arviointiryhmä ei esittänyt mitään muutoksia YVA-velvollisten piiriin.

Arvioin tämän ehdotuksen tärkeimmäksi, koska se muuttaa olennaisesti asennoitumista YVA:an. Kun nykyään YVA:a pidetään usein lupaprosessia hankaloittavana ja sitä pyritään välttämään jos mahdollista, ennakkoneuvottelun aikaansaaman lupamenettelyn huomattavan nopeutumisen myötä on odotettavissa, että yritykset tekevät parhaansa päästäkseen YVA-menettelyyn. Tämä on suuri ja YVA:n kannalta positiivinen muutos. YVA nousee sille kuuluvaan arvoonsa.

YVA ja hankekaavoitus yhteen

YVA:n ja kaavoituksen yhteensovittaminen nykyistä paremmin on ollut esillä monissa yhteyksissä. Ongelmana on erityisesti se, että saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointi saattaa toteutua sekä kaavan laatimisen että erillisen YVA-menettelyn yhteydessä. Kahdenkertainen arviointi ei ole järkevää resurssien tehokkaan käytön eikä mielekkään kansalaisosallistumisen näkökulmasta.

Arviointiryhmä ehdottaa, että jos kaava laaditaan tai sitä muutetaan tietyn hankkeen toteuttamista varten (hankekaava), YVA-menettely yhdistetään kaavoitukseen. Yhdistetyssä menettelyssä saman hankkeen vaikutuksia ei tarkasteltaisi erikseen hankekaavassa ja YVA-menettelyssä eikä YVA-menettelyyn liittyviä kuulemisia tarvittaisi, ellei ELY-keskus niitä erityisestä syystä vaatisi.

Yhdistetyssä menettelyssä YVA-lain mukainen, hankkeesta vastaavan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus olisi kaavaselostuksen osa (sen liite). Kaavaselostukseen voisi sisältyä lisäksi MRL:n edellyttämiä selvityksiä ja arviointeja toistamatta kuitenkaan samoja tietoja YVA:n kanssa. Käytännössä YVA-hankkeesta vastaava laatisi sisällöltään myös kaavan vaatimukset täyttävän arvioinnin. Mikäli kaavoitusta ohjaava viranomainen katsoisi arviointiselostuksen täyttävän myös maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, erillistä osuutta hankkeen vaikutuksista ei kaavaselostukseen tarvittaisi.

Käytännössä yhdistetty menettely tulisi esiin jätehuollon, tuulivoima- ja muun energiatuotannon, yksittäisen teollisuusrakennuksen yms. YVA:a vaativan hankkeen yhteydessä.

Natura-arvioinnista YVA-menettelyn osa

Arviointiryhmässä oli esillä useita vaihtoehtoja YVA:an liittyvien menettelyjen yksinkertaistamisesta. Arviointiryhmä ehdotti, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen toiminnanharjoittajan laatima Natura-arviointi tehtäisiin YVA-menettelyssä, jos Natura-arvioinnin tarve on tiedossa. Tämä vähentäisi eriytyneiden arviointien määrää, selkeyttäisi järjestelmää ja parantaisi samalla yleisön tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, koska luonnonsuojelulaissa ei ole säädetty kansalaisten osallistumisesta arviointiin mutta YVA-laissa on.

Samalla voitaisiin YVA-menettelyyn yhdistää nykyisin toiminnanharjoittajan laatimasta Natura-arvioinnista annettava ELY-keskuksen lausunto (luonnonsuojelulain 65 § 2 mom.). Tällöin olisi ELY-keskuksen lausunnolle asetettua määräaikaa kuusi kuukautta olennaisesti lyhennettävä, jotta YVA-menettelyn aikataulu ei venyisi. Nykyistä määräaikaa onkin pidettävä pitkänä esimerkiksi suhteessa YVA-selostuksesta annettavan lausunnon määräaikaan.

Arviointiryhmä pohti myös mahdollisuutta muuttaa YVA-menettely yksivaiheiseksi jättämällä arviointiohjelmavaihe pois. Tämän todettiin kuitenkin heikentävän olennaisesti yleisön osallistumismahdollisuuksia YVA-menettelyssä ja todennäköisesti heikentävän tehtävien selvitysten laatua. Sen sijaan arviointiryhmä ehdotti, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä koskevaa enimmäisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Se lyhentäisi hieman arviointimenettelyn keskimääräistä kestoa. Poikkeuksellisia hankkeita varten määräajan pidentäminen tulisi kuitenkin tehdä mahdolliseksi.

Arviointiryhmän työlle annettu määräaika oli hallituskauden päättymisen vuoksi vain hieman yli 3 kuukautta. Siinä ajassa ei ollut mahdollista laatia ehdotusten vaatimia lakitekstejä, vaikka Itä-Suomen yliopiston ympäristötutkijat dosentti Ismo Pölösen johdolla avustivat arviointiryhmää. Arviointiryhmän ehdotukset olivat tarkoitetut hallitusneuvottelujen pohjaksi omalla alallaan.

YVA-menettelyyn vain oleellinen tieto

Arviointiryhmä totesi, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sujuvoittamisen ja laadun kannalta on tärkeää, ettei ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sisällytetä vähämerkityksellisiä tietoja, jotka vievät tarpeettomasti resursseja ja vaikeuttavat kokonaiskuvan saamista hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Voimassa olevat YVA-lainsäädännön määritelmät viittaavat sanamuodoltaan kaikkien ympäristövaikutusten selvittämiseen ja arvioimiseen. Tämän vuoksi arviointiryhmä esitti, että YVA-lakia muutetaan siten, että siitä ilmenee selkeämmin tarve kohdentaa selvitykset niihin tietoihin, jotka ovat tarpeen hankkeen olennaisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi. YVA-lain yhtenä tavoitteena tulisi olla hankkeiden todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten tunnistaminen.

Arviointiryhmä ei ryhtynyt arvioimaan, millaisin sanakääntein edellä sanottu tulisi YVA-lakiin sisällyttää tai voitaisiinko asiaan vaikuttaa tulkinnallisin keinoin. Tämä työ tapahtuu jatkovalmistelussa.

Samoin arviointiryhmä esitti, että YVA-menettelyn ja ympäristölupamenettelyn suhdetta arvioidaan, jotta YVA-menettelyn tuloksia hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin ympäristöllisissä lupamenettelyissä.

Jatkovalmistelua ajatellen arviointiryhmä viittasi sen toiminta-aikana jo asetettuun YVA-työryhmään.

Ehdotukset eteenpäin YVA-työryhmässä

Ympäristöministeriö asetti 4.3.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotukset ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen sekä eräiden muiden säännösten muutoksiksi. Työryhmän puheenjohtajana on ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, joka oli myös arviointiryhmän jäsen ja siten vaikutti arviointiryhmän yksimielisiin ehdotuksiin. Työryhmässä on 14 muuta jäsentä, pääasiassa julkishallinnosta, mutta yksi edustaja Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja yksi Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon

1.YVA-lakiin ja –asetukseen ja muuhun lainsäädäntöön tarvittavat muutokset YVA-direktiivin muutosdirektiivin (2014/52/EU) täytäntöönpanoa varten sekä

2.ehdotukset YVA-menettelyn yhteensovittamiseksi kaavoitukseen ja ympäristöä koskeviin lupamenettelyihin.

Ehdotukset voivat koskea myös toimintatapojen muutoksia vaatimatta lainsäädännön muuttamista.

Työryhmän tulee muun ohella toimeksiantonsa mukaan ottaa huomioon Lauri Tarastin johtaman ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista arvioivan työryhmän ehdotukset sekä ELY-keskusten henkilöstövoimavarojen kehitys.

Työryhmän määräaika on 1 kohdan tarkoittamassa hallituksen esityksessä 28.2.2016 ja 2 kohdan tarkoittamassa 30.9.2016.

Voin siten luottavaisesti todeta, että arviointiryhmän ehdotusten eteenpäinmeno on jo turvattu. Kun poliittiset edellytykset näiden ehdotusten toteuttamiseen ovat olemassa, uskon, että YVA:n kehittäminen on nyt todella tulollaan.