Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2015

YVA-päivä 6.4.2016

Ensi vuoden kalenteriin kannattaa merkitä ke 6.4.2016 kohdalle isoilla kirjaimilla: YVA-PÄIVÄ.

Päivä pidetään Pasilassa aiempien vuosien tapaan. Päivän teema on Tulevaisuus – mukana mm. tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen. Tule kuulemaan, miten hän näkee esim. tulevaisuuden vuorovaikutusmenetelmät.

Lisätietoa päivitetään tasaiseen tahtiin YVA-päivien nettisivuille.

YVA- ja SOVA-palkinnot jaettiin YVA-päivänä 2015

Yva ry palkitsi vuoden 2015 YVA-päivänä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen YVA-menettelyn sekä Etelä-Karjalan liiton kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin. Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan –YVA-menettely sai kunniamaininnan .

Hyvä YVA ja Hyvä SOVA-palkinnot jaettiin vuonna 2014 ansioituneille YVA- ja SOVA-menettelyille YVA-päivänä 19.3.2015. Palkinnoista päättä Yva ry:n hallitus asettamansa palkintoraadin ehdotusten perusteella. 2015 palkintoraatiin kuuluivat Gilbert Koskela, Leena Lusa, Tapani Kauppinen, Janna Riikonen (pj) ja Reetta Suni. Hallitus kiittää raatilaisia.

YVA-menettelyjen osalta raati kävi läpi kaikki vuonna 2014 päättyneet menettelyt. Tammi-helmikuussa raati sai ilahduttavasti kaksi ehdotusta Hyvä YVA-palkinnon saajaksi. Molemmat ehdotukset oli saatu yhteysviranomaisilta, ja ne otettiin huomioon harkinnassa painokkaina suosituksina.

SOVA-menettelyjen arviointi on osoittautunut haastavammaksi, sillä menettelyjä ei ole koottu samalla tavalla yhteen kuin YVAt. Tästäkin syystä ehdotukset Hyvä SOVA –palkinnon saajaksi olisivat erityisen tervetulleita!

Muistathan, että ansiokasta YVA- tai SOVA-arviointia voi ehdottaa tunnustuspalkinnon saajaksi ympäri vuoden.

Hyvä YVA-palkinto: Helsingin Energian biopolttoaineiden lisääminen

Hankevastaava: Helen Oy (v. 2014 vielä Helsingin Energia)

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy

Yhteysviranomainen: Uudenmaan ELY-keskus

Hyvä YVA –palkinto myönnettiin Helen Oy:lle YVA-menettelystä Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. YVA:ssa arvioitiin kahta päävaihtoehtoa: uuden monipolttoainevoimalan rakentamista Vuosaareen tai biopolttoaineen rinnakkaispolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Vuoden 2015 aikana esille on noussut kolmas, hajautettu vaihtoehto kivihiilen käytön vähentämiselle ja lopulta korvaamiselle. Kolmas vaihtoehto ei ollut mukana YVAssa, mutta tämä ei vähennä tehdyn arvioinnin ansioita! Helenin YVAa esiteltiin myös YVA-päivänä 2015, esitysaineisto löytyy yhdistyksen sivuilta osoitteesta http://www.yvary.fi/yva-paivat/.

Biopolttoaineiden YVA-menettelyssä oli vuorovaikutukseen ja sidosryhmätoimintaan panostettu poikkeuksellisen ansiokkaasti. Hankevastaavan tavoitteena on ollut luoda vuorovaikutusmenettelyt, joiden avulla vuorovaikutusta voidaan jatkaa YVAn päättymisen jälkeenkin läpi hankkeen koko elinkaaren. Tämän varmistamiseksi käytetyt vuorovaikutusmenettelyt suunniteltiin erityisen huolellisesti. Jo vuorovaikutuksen suunnitteluvaiheessa on käytetty mm. haastatteluja, joiden avulla on selvitetty, millä tavoilla sidosryhmät haluavat tulla kuulluksi. Sidosryhmätyössä on käytetty monipuolisesti eri menetelmiä ja menestyksellisesti tavoitettu laaja joukko osallistujia. Esimerkiksi erilaisissa avoimissa yleisötilaisuuksissa ja pienryhmätapaamisissa tavattiin lähes 600 henkilöä. Hankkeesta on viestitty aktiivisesti mm. Helenin Uutta voimaa –blogissa (http://blogi.helen.fi), joka on edelleen aktiivinen viestintäkanava.

Ympäristövaikutukset on arvioitu perusteellisesti. Laaja ja monipuolinen aineisto on koottu YVA-selostukseksi, joka on yli 500-sivuisena varsin massiivinen, mutta kuitenkin havainnollinen ja rakenteeltaan selkeä. Kukin vaikutusten osa-alue on käsitelty omana lukunaan, jossa on kuvattu myös lieventämistoimia ja verrattu hankkeen eri vaihtoehtoja ko. vaikutusten osa-alueen kannalta. Selostuksen rakenteessa raati piti erityisen onnistuneena kunkin vaikutusten osa-aluetta koskevan luvun alkuun sijoitettuja koosteruutuja, jotka tiivistävät luvun asian ja helpottavat laajan aineiston silmäilevää lukemista.

Arviointimenettelyssä panostettiin myös systemaattiseen merkittävyyden arviointiin. Merkittävyys arvioitiin perustuen vaikutusalueen herkkyyteen ja vaikutuksen suuruuteen. Merkittävyyden arvioinnin menettelytapa on kuvattu yleisesti ennen vaikutusarviointiosioita.  Vaikutusten merkittävyys on perustellen arvioitu jokaiselle vaikutuskokonaisuudelle ja esitetty raportissa yhdenmukaisesti merkitystaulukolla kummallekin arvioidulle vaihtoehdolle.

Hyvä SOVA-palkinto: Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava – kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Palkinnon saaja: Etelä-Karjalan liitto

Hyvä SOVA -palkinnon saa tänä vuonna Etelä-Karjalan liitto kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä käsittelevän 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnista.

1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa raati kiitti sitä, että arvioinnin yhteydessä on arvioitu vaikutukset kaavaratkaisuittain sekä tehty merkintäkohtainen vaikutusten arviointi kullekin kaavamerkinnälle erikseen. Hyvänä toimintatapana pidettiin sitä, että vaikutusten arvioinnin menetelmät ja tulokset on koottu omaan erilliseen raporttiinsa. Kaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutusten arviointi on esitetty havainnollisesti taulukkomuodossa erillisellä liitteellä. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty selkeää vaikutuslistaa johdonmukaisesti läpi koko arvioinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja huomioon ottamista suunnittelussa on käsitelty vaikutusten arvioinnin yhteydessä perusteellisesti.

Vaikutusten arvioinnin erillisraportin laatua ja havainnollisuutta on parantanut sen tarkistuttaminen ulkopuolisella tarkastajalla, joka esitti kehitysehdotuksia ja ideoita raportin selkeyttämiseksi.

Kaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä.

Kunniamaininta (YVA-sarja): Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan

Hankevastaava: Kemira Chemicals Oy

YVA-konsultti: ENVIRON Corporation Finland Oy (nykyään osa Ramboll-konsernia)

Yhteysviranomainen: Pirkanmaan ELY-keskus

Varsinaisen Hyvä YVA –palkinnon lisäksi Yva ry myönsi myös kunniamaininnan Kemira Chemicals Oy:lle YVA-menettelystä Kemira Chemicals Oy:n märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon siirtäminen Sastamalaan.

Kunniamaininta myönnettiin ansiokkaasta riskien arvioinnista ja poikkeustilanteiden vaikutusten arvioinnista YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-menettelyssä oli poikkeuksellisen laajasti arvioitu suunniteltuun toimintaan, rakentamisvaiheeseen sekä mahdollisiin poikkeustilanteisiin liittyviä riskejä. Riskien arvioimiseksi on laadittiin YVA-vaiheelle poikkeuksellisen laajat selvitykset, mm. vesistömallinnus, joka antoi uutta merkittävää tietoa. Riskien arvioinnissa hyödynnettiin myös YVA-konsultin kansainvälisiä osaajia.

Poikkeustilanteiden vaikutusarviointi ulotettiin harvinaisen laajalle tarkastelualueelle, yli maakunnan rajojen. Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia poikkeustilanteiden vaikutuksia mm. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella, jossa tuotetaan juomavesi Turun seudulle, sekä Kokemäenjokeen rajoittuvaan Natura-alueeseen. Huolellisen arvioinnin avulla tunnistettiin riskien hallinnan vaativuus hankkeen jatkosuunnittelussa.

IAIA 2015 – Terveisiä Firenzestä

International Association for Impact Assessment’in (IAIA) vuoden 2015 konferenssin pääteemana oli vaikutusten arviointi digiaikana. Seuraava, vuoden 2016, konferenssi pidetään Japanissa Aichi-Nagoya’ssa.

IAIA:n vuotuinen vaikutusarviointiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi pidettiin huhtikuussa 2015 Italian Firenzessä, tai kuten italialaiset itse sanovat Florenzia – the city of flowers.

Ekskursiolla Chiantin alueella

Laskeuduimme lämpimään Italian ilmastoon jo seminaaria edeltävänä viikonloppuna osallistuaksemme seminaariin liittyvälle excursiolle. Monista erilaisista vaihtoehdoista olimme päätyneet ottamaan ohjelmaamme vierailun Antinorin ekologiselle viinitilalle. Sunnuntaiaamupäivällä ekskursiobussimme starttasi seminaaripaikan, Firenze Fiera Conference Centerin, ovien edestä kohti Chiantia, jonka rinteille Antinorin viinisuku oli rakennuttanut paikan yrityksensä uudelle pääkonttorille ja viiniviljelmille. Suvun motiivina oli palata takaisin juurilleen, sinne missä viini saa alkunsa.

Viinitilavierailu teki vaikutuksen ja sen ammatillinen anti oli enemmän kuin etukäteen osasimme odottaa. Paikanpäällä ensimmäinen wau-efekti syntyi tavasta, jolla viinitilan rakennukset oli sopeutettu ympäristöönsä. Toinen wau-efekti syntyi paikan näkyvästä arkkitehtuurista. Opastettu kierros tuotti useampia ihastuneita henkäyksiä osallistujissa, kun pääsimme tutustumaan viinintekoprosessiin, säilytystiloihin rinteen sisässä maan alla ja lopulta toki myös maistamaan Antinorin viinejä. Kaikessa rakentamisessa oli otettu huomioon ekologisuus, energiatehokkuus, logistiikka, maisema-arvojen säilyminen ja käytännöllisyys. Suunnittelu- ja rakentamisprosessi oli pitkäjänteinen, rakennukset ja rakenteet tehty kestämään aikaa eikä laadusta ja ekologisuudesta oltu tingitty edes kustannusten kasvaessa ja aikataulun venyessä.

Tietotulva ja valinnan vaikeus

Maanantaiaamuna alkoi itse seminaari. Avajaistilaisuus täytti suuren auditorion ääriään myöten. Konferenssin puheenjohtaja Giuseppe Magro avasi tilaisuuden, jonka jännitys, tai Italian lämpö, kävi jo joillekin sietämättömäksi – ensimmäistä pyörtynyttä virvoiteltiin heti avajaisten alkumetreillä. Seminaariesitelmät alkoivat heti avajaisten jälkeen. Maanantaipäivä päättyi tervetulotilaisuuteen seminaaripaikan vehreässä puutarhapihassa. Rento puheensorina ja kevyt iltapalatarjoilu siivittivät osallistujia verkostoitumaan.

Jo etukäteen olimme huomanneet, että monia mielenkiintoisia esityksiä oli seminaarissa päällekkäin. Kaikkiaan seminaariohjelmassa oli 649 esitystä. Noin kolmeen päivään ja parhaimmillaan (tai pahimmillaan) viiteentoista rinnakkaiseen sessioon jaettuna tämä aiheutti välillä valinnan vaikeutta. Yksi selkeistä trendiaiheista oli ekosysteemipalvelut, johon liittyviä esityksiä erityisesti Nunu kävi seuraamassa. Nunun omakin esitys ”Nature conservation in regional spatial planning” oli osa yhtä ekosysteemipalveluun liittyvien aiheiden sessiota, ”Ecosystem services in SEA for regional spatial planning”.

Kaksi esiintymistä yhtä aikaa

Hannan strategia oli haistella uusia tuulia ja erikoisempia aihepiirejä, mikä johdatti mm. kuuntelemaan varsin herättävää esitystä amerikkalaisten mahdollisten Iranin vastaisten sotatoimien terveysvaikutuksista ja Sierra Leonen naisten aseman vaikutuksesta vaikutusarviointien luotettavuuteen ja tasapuolisuuteen sekä taiteen hyödyntämiseen osana vaikutusarviointia. Hannan oma esitys ”Equality in on-line participation” käsitteli sähköisen osallistuminen tasa-arvoisuuden problematiikka. Vuorovaikutus ja osallistuminen olivat esillä monissa eri sessioissa ja erityisesti jo koko seminaarin teemasta ”Impact assessment in the digital era” johtuen sähköiset menetelmät korostuivat.

Hannalla oli alun perin kaksikin esitystä, jotka oli kuitenkin aikataulutettu ohjelmaan päällekkäisille ajankohdille. Onneksi toisen esityksen co-author Kaisa Mustajärvi pelasti tilanteen ja otti yleisönsä aiheella ”Facilitated or spontaneous participation: case ESS”. Kaisa olikin ekologina juuri oikea henkilö vastaamaan esityksestä nousseisiin kysymyksiin ekosysteemipalveluiden näkökulmasta.

Seminaarissa oli oma alueensa posterinäyttelylle, jossa Suomestakin oli esillä mm. Imperia-hankkeen posteri. Oma tutustumisemme näyttelyyn jäi pintapuoliseksi. Seminaariesityksestä toiseen sukkulointi ja tiedon ja verkostoinnin paljous alkoi seminaarimatkan loppupuolella jo syödä voimia ja omaksumiskykyä.

Kompaktiin Firenzeen oli helppo tutustua

Ohjelmaa olisi ollut joka päivälle kirjaimellisesti aamusta iltaan, joten valintoja oli pakko tehdä muutenkin kuin seminaariesitysten osalta. Nunu aloitti keskiviikkoaamunsa reippaasti Fun Run –lenkillä kymmenien muiden osallistujien kanssa Parco Delle Cascine -puiston maisemissa. Osan järjestetyistä iltaohjelmista korvasimme omatoimisella tutustumisella kaupunkiin. Firenze on onneksi kompaktin kokoinen kaupunki, joten jo lyhyelläkin kävelykierroksella pääsi näkemään niin Duomon tornin, Arno-joen varren maisemat kuin Ponte Vecchion kuuluisan sillankin.

Osallistuminen seminaaribankettiin Firenzen uudella oopperatalolla oli yksi iltaohjelmista, johon ehdottomasti halusimme mukaan. Banketissa loistavan ruoan ja maukkaiden juomien ohella verkostoituminen ja keskustelu kollegoiden kanssa elävän musiikin säestyksellä olivat jälleen pääosassa.

Bankettia seuraavan aamun päätösjuhlallisuudet kokosivat jälleen kaikki reilut 1000 osallistujaa suureen saliin. Tilaisuudessa kuulimme, että seuraava IAIA:n konferenssi järjestetään Japanin Aichi-Nagoyassa 11.-14.5.2016. Abstraktien jättöaika on 26.8.-30.11.2015 ja ilmoittautumisaika konferenssiin 1.11.2015-31.3.2016.

Kaiken tämän jälkeen totesimme, että olimme (taas) proseccomme ansainneet ja suunnistimme kohti viihtyisää katukahvilaa. Kyllä maistui!

Linkkejä
IAIAn sivut: http://www.iaia.org/
Firenzen kaupungin matkailusivut: http://www.firenzeturismo.it/en/
Antinorin Chiantin viinitilan sivut http://www.antinorichianticlassico.it/en
IAIA15 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2015/index.php
IAIA16 konferenssin sivut: http://conferences.iaia.org/2016/index.php

Yva ry:n ekskursio Poriin 28.-29.8.2015

YVA ry järjesti 28.-29.8.2015 ekskursion määränpäänä Pori. Pääteemoina olivat tuulivoima sekä tulvatorjunta.

Perjantaiaamulla anivarhain, eri puolella Suomea, ekskursion osallistujat suuntasivat nokkansa kohti Porissa sijaitsevaa Satakunnan maakuntaliittoa. Satakuntaliiton juuri uudistettu toimisto sijaitsee Porille tunnusomaisessa vanhassa puuvillatehtaassa. Tässä uudiskäyttöön otetussa vanhassa teollisuusrakennuksessa ekskursion osallistujat pääsivät tutustumaan Satakunnan yleiskaavaan sekä päivän ohjelmaan aloitusperehdytyksien muodossa. Satakuntaliiton tarjoamat aamukahvit herättivät viimeiset uneliaat ja bussimatkoille mukaan tarjoillut vesipullot pitivät joukkion nesteytettynä koko ekskursion ajan, kiitos siitä!

Matkalla Ahlaisten Peittoon tuulivoimapuistoon osallistujat saivat ensimakua ekskursion parhaimpaan ominaisuuteen, nimittäin mukana olevien asiantuntijoiden opastukseen. Anne Savola, jonka kutsusta Poriin ekskursio sai alkunsa, oli paikallisasiantuntijoiden joukossa mukana kertomassa Porin ja Satakunnan saloista.

Itse tuulivoimapuistossa bussimme näytti yhtäkkiä pienoismallilta massiivisten myllyjen kyljessä. Asiantuntijaselvitystä tuulimyllypuistojen kaavoituksesta sekä rakentamisesta kuunnellessa osallistujat ehtivät ihmetellä yllättävän alhaista melutasoa ja haikailla tarkan desibelimittarin perään.

”Tutustuminen Peittoon tuulivoimaloiden alueeseen oli kiinnostava. Voimalan ääni ei häirinnyt keskustelua sen juurella, vaikka tuuli oli ehkä 8-10 m/s eli juuri optimi voimaloiden tuotannolle.”

Matkan jatkuessa Yyterin dyynien hellään huomaan lounasta nauttimaan ehtivät nopeimmat napata kuvia tuulivoimaloista eri etäisyyksiltä sekä kulmista.

Monet ekskursiolaiset antoivat erityiskiitosta järjestäjille lyhyistä siirtymisistä kohteiden välillä sekä yleisesti hyvin suunnitellusta logistiikasta. Vaikka bussiosuudetkaan eivät olleet tylsiä, koska asiaa riitti paikallisilla oppailla niin tulvatorjunnasta kuin paikallishistoriastakin.

Lounaan nautittuaan ekskursiojoukkue oppaineen siirtyi ohjatulle kierrokselle Yyterin hiekkadyyneille tutustumaan niiden eheyttämistoimiin.

”Olin ensikertalainen Yyterissä ja meri todella kohisi aivan eri volyymilla kuin Helsingin niemellä.”

”Mieleenpainuvinta oli Yyterissä merenaaltojen 70 desibelin pauhu ja tiedot dyynien nykytilasta sekä pohdinta niiden tulevaisuuden näkymistä.”

Tuulivoimateema jatkui iltapäivällä Hyötytuuli Oy:n opastuskeskuksella ja Hyötytuulen merituulivoimaprojektien esittelyllä. Ekskursio-osallistujat saivat kuulla Hyötytuulen edustajilta muun muassa tuoreimmat kuulumiset lintuvahinkojen minimoimisen haasteista sekä uusista kehitysprojekteista.

”Retken mielenkiintoisin asia oli kuulla Hyötytuulen suunnitelmista toteuttaa lintututka Reposaaren edustan merituulivoimahankkeessa. Siinä tutka tunnistaa linnun ja lintuparven lähestymisen ja paraboloidinen tutka tai tutkat ottavat yksittäisen linnun seurantaan, mittaavan linnun kokoa ja siipien liikettä, millä voidaan tunnistaa linnun laji. Tutka tunnistaa linnun lentoradan, ja jos lintu lentää tuulivoimalaa kohti, yksittäisen voimalan lavat voidaan ohjata lepotilaan niin, että lapojen liike hidastuu hyvin hitaaksi ennen kuin lintu on voimalan siipien kohdalla.”

Merituulivoiman sekä iltapäiväkahvien voimaannuttamina ekskursiolaiset siirtyivät bussin kyytiin, päivän viimeistä etappia varten, perehtymään Reposaareen ja sen loma-asuntomessualueeseen sekä Reposaaren historiaan. Illalla oli tarjolla saunomista ja seurustelua rauhallisissa merkeissä hotellin tiloissa. Illallinen nautittiin samassa yhteydessä hyvässä seurassa.

Lauantaina ohjelman fokus oli tulvatorjunnassa sekä kaupunkimaisemassa. Sää suosi ekskursiolaisia heidän seilatessaan Kokemäenjokea pitkin aamupäivän ensimmäisellä ohjelmaosiolla – risteilyllä Porin ja Ulvilan välillä. Osallistujien väistellessä matalia siltoja risteilyaluksen kattoterassilla, saivat he kuulla mitä mainiointa selostusta ohi lipuvasta joenrannasta, sen historiasta ja rakenteellisesta kestävyydestä tulvan iskiessä. Perjantaiaamun perehdytys Porin jokisuiston tulvariskeistä ja tulvan muodostumisen perusteista Satakuntaliiton liitoissa oli, ainakin kirjoittajan mielestä, huomattava apu tulvariskien ymmärtämiseen joella törmiä töllöttäessä. Matkalla kuultiin ranta-alueiden kaavoituksen ja asuttamisen ongelmista, paikallisesta teollisuushistoriasta, kaupunkikulttuurista sekä tietenkin tulvariskeistä ja torjunnasta. Aina risteilylaivan oppaan hiljentyessä ammensivat paikalliset asiantuntijat tietoa valtavasta varannostaan ja keskustelu soljui sujuvasti opastuksen ohjaamana aiheesta toiseen.

”Esitys Porin tulvavaarasta ja siihen varautumisen suunnitelmista ja tarpeista on hyvin kiinnostava. Siihen liittynyt jokilaivaristeily kauniin aurinkoisessa säässä oli mukava ja havainnollisti hyvin niitä toimia, joita Kokemäenjoen rannoilla on tehty tulvaan varautumiseksi.”

”Antoisin osuus itselleni oli risteily Kokemäenjoella. Vaikka käyn melko usein Porissa, tuo näkökulma oli uutta ja avasi silmiä jokivarren historiaan ja nykypäivään. YVA:n ideaan sopiikin hyvin erilaisten näkökulmien ja arvojen tarkastelu. Joen rantamilla vuoropuheluaan käyvät joen oma geologinen kehityskulku, teollisuus- ja kulttuurihistoria, tulvasuojelu, rantojen rakentaminen ja virkistyskäyttö sekä luonnon- ja vesiensuojelu.”

”Tulvasuojelu oli kiinnostavaa tavallaan, koska se jätti paljon pohdittavaa liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan, varautumiseen, kulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja niiden välisiin suhteisiin. Miten konkreettisesti ilmaston äärevöityminen voikaan näkyä tuolla, ja miten porilaiset ovat tottuneet elämään tulvauhkan kanssa.”

Jokiristeilyn päätyttyä, mainion lohikeittolounaan jälkeen, siirtyi iloinen ekskursiojoukko kuuntelukävelylle Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuuntelukävely tarkoitti täysin hiljaa kävelemistä kaupungin läpi ja sinä aikana keskittymistä äänimaisemaan ja siihen, miten se muuttui. Kuuntelukävely vei Kirjurinluotoon, jossa kävelyn kokemukset purettiin ja keskusteltiin kaupunkien äänimaisemista ja niiden vaikutuksesta kaupunkilaisten elämään.

”Lyhytkin kuuntelukävely muistutti, kuinka tärkeää on keskittyä ja aistia asioita.”

Kuuntelukävelyn jälkeen kävely jatkui Kirjurinluodossa keskustelun kera. Opastettu kierros vei Kirjurinluodon puistomaiseman läpi muiden ulkoilijoiden seassa. Kirjurinluodon mahtavat virkistyspuitteet kiinnittivät monen osallistujan huomion ja leikkipuistokin sai hyväksytyn arvosanan pienen kokeilun jälkeen.

Ekskursio saatettiin onnellisesti loppuun luontotalo Arkissa tutustuen Satakunnan luontoon. Ekskursion lopun kiitospuheenvuoroissa tuli selvästi ilmi osallistujien kiitollisuus järjestäjiä kohtaan ja innostus ekskursion mainiosta annista. Innostus ei heti laantunut ja oli huomattavissa vielä seuraavalla viikolla kerätyssä palautteessakin.

”Ekskursion kokonaisuuden kannalta hyvät paikalliset oppaat ja asiantuntijat olivat parasta antia, unohtamatta pj Päivin napakkaa huolenpitoa.”

YVA ry:n ekskursiolla ensikertalaisena olleena voisin lämpimästi suositella kokemusta kenelle tahansa! Ekskursion kokoon keräämä poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä yhdessä avoimen keskusteluilmapiirin kanssa tekivät ekskursion jokaisesta hetkestä antoisan ja mainiosti suunniteltu ja toteutettu logistiikka kruunasi kokonaisuuden.

Kiitos siitä ja näkemisiin!

IMPERIA-hanke maalissa: Saadaanko ympäristöarviointeihin lisää laatua ja kustannustehokkuutta?

Imperia-hankkeen uskotaan tuovan kustannussäästöjä valmiiden työkalujen ja ohjeiden, malliesimerkkien ja –asteikkojen sekä korkeamman laadun tuoman ajan säästön ja hankkeen toteutuksen viivästysten vähentämisen kautta.

Vuosina 2012-2015 toteutetussa IMPERIA-hankkeessa (Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa, LIFE11 ENV/FI/905) on tunnistettu ja kehitetty työkaluja ja käytäntöjä ympäristövaikutusten arviointityön tueksi. Hankkeen viralliseen päättymiseen (31.12.2015) on tätä kirjoitettaessa aikaa kolme kuukautta, joten hankkeen tavoitteiden toteutumista on jo mahdollista arvioida.

Ristiriitaisiin kehittämistavoitteisiin etsittiin ratkaisuja

Hankkeessa pyrittiin vastaamaan useisiin viime vuosina esille nousseisiin YVA-menettelyn osin ristiriitaisiinkin kehittämistavoitteisiin koskien mm. sidosryhmien osallistumista, vaikutusten merkittävyyden arviointia, raporttien ymmärrettävyyttä ja ympäristöarviointien kustannustehokkuutta. On toivottu yhtäältä yksityiskohtaista tietoa vaikutuksista ja toisaalta kansantajuista, suppeaa raporttia, johon on sisällytetty kaikki olennainen. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja arviointien laatua olisi parannettava, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan nousta.

Hankkeessa on käyty läpi perusteellisesti kansainvälistä kirjallisuutta sekä kotimaisia YVA-hankkeita. Menetelmiä on kehitetty ja testattu muun muassa kolmessa laajassa YVA-hankkeessa (Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuisto, Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot ja Balticconnector-maakaasuputki), SOVA-lain mukaisissa arvioinneissa (Lapuanjoen tulvasuojelun suunnittelu ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma) sekä vuorovaikutteisessa ympäristösuunnittelussa (Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistaminen ja Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusriskin arviointi Etelä-Pohjanmaalla).

Hyviä käytäntöjä tunnistettiin ja testattiin käytännössä.

Suurimpia onnistumisia ovat mielestäni olleet:

  • IMPERIA on kuulunut ja näkynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla. Eri osapuolilla olevien tarpeiden ja kehittämisajatusten kartoittamiseksi hankkeessa on pyritty laajaan vuoropuheluun ympäristöarviointien parissa eri tehtävissä työskentelevien kanssa. Hanketta on myös esitelty yhteysviranomaisille. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut myös yhteysviranomaisten sekä ympäristöministeriön edustajia. Hanke on ollut näkyvästi esillä myös IAIA:n konferensseissa 2013, 2014 ja 2015.
  • Monipuolinen valikoima pilottihankkeita ja hyvä yhteistyö hankevastaavien ja YVA-konsulttien kanssa hankkeiden toteutuksessa. Piloteista saadut kokemukset ja palaute olivat korvaamattoman arvokkaita kehitettäessä menetelmiä käytäntöön soveltuviksi. Pilottien kautta konsultit myös perehtyivät paremmin menetelmiin, mikä varmasti alentaa kynnystä soveltaa niitä tulevaisuudessa.
  • Vaikutusten merkittävyyden arviointia koskevan lähestymistavan kehittäminen ja sen tuominen koko YVA-kentän tietoisuuteen useissa tilaisuuksissa. Tähän asti termien käyttö on ollut vakiintumatonta ja arviointikäytännöt kirjavia. IMPERIAn ohjeistot tuovat tähän kenttään pitkään toivottua selkeyttä ja järjestelmällisyyttä. Pilottimme ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten lähestymistapaa voidaan hyödyntää käytännössä. Merkittävyyden arvioinnin tueksi kehitetylle ARVI-työkalulle löytyy toivottavasti innokkaita käyttäjiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
  • Myönteiset kokemukset monitavoitearvioinnin soveltamisesta esimerkiksi Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistaminen -yhteissuunnitteluhankkeessa vaihtoehtotarkastelussa sidosryhmäosallistumisen tukena ja vaihtoehtojen järjestelmällisessä vertailussa.
  • Hyviä käytäntöjä ympäristöarvioinneissa -raportti, jonka runsaalle 100 sivulle on koottu IMPERIA-hankkeessa tunnistettuja, kehitettyjä ja testattuja hyviä toimintatapoja ja työkaluja. Ohjeita annetaan myös arviointien ja raporttien ymmärrettävyyden ja havainnollisuuden parantamiseksi.  Raportti on suositeltavaa lukemista kaikille ympäristöarviointien parissa työskenteleville.

Vaikka IMPERIAssa painopiste on ollut YVA-menettelyssä, monet menetelmät ja käytännöt soveltuvat myös   SOVA-arviointeihin ja ympäristösuunnitteluun laajemminkin (Taulukko 1).

Taulukko 1. IMPERIAn keskeisten tuotosten hyödyntämismahdollisuuksia ympäristösuunnittelun eri vaiheissa.

(+) mahdollisesti hyödyllinen, + hyödyllinen, ++ erittäin hyödyllinen

IMPERIA-hankkeen tuottama materiaali: materiaalin luonne

Yleis-

suunnittelu

YVA

SOVA

Päätöksen-  tekovaihe

Sidosryhmäanalyysi ja –osallistuminen:
menetelmiä ja käytäntöjä

+

++

(+)

Strukturointimenetelmät:menetelmiä ja esimerkkejä

++

+

++

Karttapohjainen Internet-kysely (HARAVA):esimerkkilomakkeet eri hanketyypeille

++

(+)

Vaikutusten merkittävyyden arviointi:menetelmä, ARVI-työkalu ja ohjeisto

(+)

++

+

+

Monitavoitearviointi:soveltamisohjeita ja esimerkkejä

+

+

+

++

Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinneissa: – raportti

++

++

+

Menetelmillä parannetaan arviointien kustannustehokkuutta

IMPERIAssa on tähdätty myös YVA-menettelyjen kustannustehokkuuden parantamiseen kehittämällä sekä YVA-käytäntöjä että -menetelmiä. Hankkeessa on kehitetty työkaluja, ohjeita ja malliesimerkkejä, jotka nopeuttaisivat arviointia ja raportointia.  Tällaisia ovat esimerkiksi Harava-kyselypohjat, vaikutusten merkittävyyden arviointiin laaditut asteikot ja ohjeet sekä malliesimerkit raportointiin. Vaikutusten merkittävyyden arviointia tukevia taulukoita laadittaessa käytiin läpi monia erityyppisiä YVA-hankkeita niin Suomessa kuin ulkomailla. Laaditut asteikot tarjoavat hyvän lähtökohdan hankekohtaiselle räätälöinnille, ja siten helpottavat ja nopeuttavat hankekohtaisten asteikkojen muodostamista.

Aikaisempaa suuremman huomion kiinnittäminen arviointiohjelmavaiheessa tapahtuvaan sidosryhmäyhteistyöhön, kansalaisten kuulemiseen sekä olennaisten vaikutusten ja vaihtoehtojen järjestelmälliseen tunnistamiseen lisää väistämättä työmäärää ja kustannuksia. Toisaalta onnistunut alustava merkittävyyden arviointi kohdentaa sekä selvitysten tekoa että arviointiin käytettyä työtä hankkeen kannalta tärkeimpiin vaikutuksiin, mikä voi olennaisesti pienentää kustannuksia tarpeettomien ja laajojen selvitysten jäädessä pois.

IMPERIAn pilottihankkeista saatujen kokemusten perusteella edellä mainittu työmäärän lisäys ei välttämättä ole kovin suuri suhteessa koko YVA-menettelyn työmäärään. On myös otettava huomioon, että kustannuksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Laajimmillaan arviointiin voidaan sisällyttää hankevastaavan, YVA-konsultin, viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten prosessiin käyttämä aika. Mitä laadukkaampia YVAssa syntyvät tuotokset ovat, sitä vähemmän aikaa voidaan olettaa kuluvan esimerkiksi raporttien lukemiseen ja lausuntojen kirjoittamiseen sekä mahdollisista valituksista johtuviin viivästyksiin hankkeen toteutumisessa. Laadukkaasti tehty ympäristövaikutusten arviointi myös hyödyttää hankkeen suunnittelua tehokkaammin kuin pelkät minimivaatimukset täyttävä arviointi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyödyntämällä IMPERIAssa kehitettyjä menetelmiä, työkaluja sekä käytäntöjen kehittämissuosituksia koskevia raportteja voidaan parantaa ympäristöarviointien laatua ja vaikuttavuutta monin tavoin. Mikäli IMPERIAssa kehitettyjä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä halutaan hyödyntää tehokkaasti YVA-prosessin yhteydessä, tulee tämä ottaa huomioon jo hanketarjousvaiheessa sovittavien tehtävien määrittelyssä. Tämä korostuu etenkin niiden menetelmien kohdalla, jotka laadun lisäämiseksi vaativat myös lisäresursseja.

Tarvitaan tietoa, motivaatiota ja taitoa

Uusien menetelmien soveltamisen edellytyksenä on, että asiantuntijoilla on ensinnäkin tietoa tarjolla olevista menetelmistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista, toiseksi motivaatiota niiden hyödyntämiseen eli kykyä nähdä, että niitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä ja kolmanneksi taitoa soveltaa niitä oikein. Kaikkien näiden tekijöiden toteutumista voidaan edesauttaa koulutuksella. Konsulteille ja viranomaisille järjestettyjen tilaisuuksien lisäksi IMPERIAlaiset ovat toiminet kouluttajina Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kursseilla.

Hankkeessa laaditut raportit, ohjeet ja työkalut löytyvät IMPERIA-hankkeen sivuilta (http://imperia.jyu.fi/) marraskuusta 2015 lähtien. Hankkeen tuloksia esitellään ja YVAn kehittämisestä yleisemminkin keskustellaan SYKEssä maanantaina 9.11.2015 järjestettävässä päätösseminaarissa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua IMPERIAn etusivulla olevan linkin kautta.

Kaiken takana osaava hankeryhmä

IMPERIA toteutettiin tiiviissä yhteistyössä SYKEn, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston Thule-instituutin, Ramboll Finland Oy:n ja SITO Oy:n kanssa. Hanke ei olisi onnistunut saavuttamaan tavoitteitaan ilman osaavaa ja monialaista projektiryhmää, jossa yhdistyivät vankka käytännön YVA-kokemus, metodiosaaminen ja palava halu parantaa käytäntöjä. Hankkeen rahoituksesta vastasivat EU, YM ja MMM sekä hankeosapuolet.

Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille, jotka osallistumisellaan hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ovat myötävaikuttaneet hankkeen onnistumiseen sekä niille, jotka ovat antaneet rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta hankkeen eri vaiheissa. On ollut erittäin mielekästä johtaa hanketta, jolle on ollut selvästikin tarvetta ja jonka tuloksilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Kenian ympäristöhallinto ja YVA – kohti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä

Kenian YVA-menettely seuraa UNEP:in ohjeita ollen lähes yhtenevä Suomen YVA-menettelyn kanssa. Resurssivajeen, tiedon vähäisyyden ja ympäristötiedon maksullisuuden takia taustatutkimukset ja YVA-menettelyjen laatu jäävät kuitenkin vajavaisiksi.

Kenia on Itä-Afrikan yksi merkittävin taloudellisesti kehittyvä maa. Kenian väestön eriarvoistuminen ja rikkaan luonnon saastuminen ja kestämätön käyttö, uhkaavat kuitenkin kestävää kehitystä. Vahvalla ympäristöhallinnolla onkin siten merkittävä rooli oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen takaamisessa. Olin lukukautena 2012 Keniassa Nairobin yliopistossa vaihto-opiskelijana, jolloin pääsin osallistumaan ympäristöhallintoa ja lainsäädäntöä, sekä YVA- menetelmää käsittelevälle kurssille. Pääsin myös tutustumaan konkreettisesti Kenian ympäristöhallinnon rakenteisiin ja sen paikallisiin haasteisiin kerätessäni graduaineistoa vuonna 2013 vesivarojen ja vesihuollon hallinnoinnista Taita-Tavetan alueella Kaakkois-Keniassa [1]. Kuvaus Kenian ympäristöhallinnosta sekä YVA:sta perustuu siis omiin havaintoihiini ja haastatteluihini Taita – Tavetan ympäristöviranomaisten ja ympäristötoimijoiden kanssa, sekä verkko- ja tutkimus lähteisiin.

Kenian ympäristölaki ja YVA

Keniassa ympäristölainsäädännön kehitys on pitkälti seurannut kansainvälisten lakien ja sopimusten täytäntöönpanoa. Kuitenkin jo itsenäistymisen jälkeen Kenian kehitysraporteissa mainitaan ympäristövaikutusten huomioiminen (IELRC 2000). Myös eri sektorien lainsäädännöissä on sivuttu ympäristövaikutuksia, mutta ympäristönvaikutusten arviointimenetelmien institutionalisoiminen ja yhtenäistäminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1999 ensimmäisen varsinaisen ympäristölain, Environment Management and Coordination Act (EMCA), tullessa voimaan. Laki vaatii myös YVA menettelyn kehityshankkeille ja YVA-prosessi olikin pitkäli kehitysavun ja Maailmanpankin lainarahojen vaatima edellytys (Marara et al 2011). Tarkemmat YVA:a ja muita ympäristöarviointeja koskevat ohjeistukset ja säädökset (Environment Impact and Assessment Regulations) tulivat voimaan 2003.  Varsinaisen perustuslaillisen pohjan ympäristölaki ja säädös saivat kuitenkin vasta vuonna 2010, jolloin Kenian perustuslaki päivitettiin ensimmäisen kerran sitten kolonialismin ajoilta. Tämä oli merkittävä muutos Kenian yhteiskunnassa, sillä perustuslakiin on kirjattu kansalaisten oikeus puhtaaseen ja turvalliseen ympäristöön, sekä valtion rooli tämän ja luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon takaamisessa (Constitution of Kenya 2010).

Kenian ympäristöhallinnon rakenne

Kenian ympäristöhallinnon rakenne määritellään EMCA (1999) laissa, jota päivitetään parhaillaan perustuslain muutosten ja siitä seuranneen alueellisen hallinnon uudistusta vastaavaksi. Vuoden 2013 vaalien jälkeen valittiin uusi hajautettu, itsenäinen alueellinen paikallishallinto, jonka myötä myös alueellinen ympäristöhallintorakenne muuttuu.

Pääasiassa EMCA-lain ja säädösten toteutumisen valvonnasta vastaa kansallinen National Environment Management Authority (NEMA). NEMA on erillinen valtion julkinen korporaatio, joka toimii ympäristöasioista vastaavan ministeriön [2] sekä ns. National Environment Council:in (NEC) alaisena. NEC koostuu eri ministeriöiden sihteereistä (PJ ympäristöstä vastaava ministeriö), kansalaisyhteiskunnan, julkisten yliopistojen ja yritysten edustajista, ja sen päätehtävänä on ympäristöä koskevien linjausten ja toimintaperiaatteiden luominen. Oikeudellisesta näkökulmasta kansalaisten on mahdollista ilmaista tai valittaa ympäristöä koskevista asioista NEMA:n ohella toimivalle itsenäiselle ns. Public Claims – komitealle (PCC). NEMA:n toimintaa ja siihen kohdistuvia valituksia puolestaan käsittelee erillinen National Environmental Tribunal (NET), joka käsittelee mm. YVA-hankkeiden päätösvalituksia ja vastaa korkeimpaan oikeuteen.

NEMA:n tärkein tehtävä on ympäristölupien myöntäminen sekä YVA-prosessien koordinointi ja ohjaus. Tämän rinnalla NEMA vastaa myös kansallisen ja alueellisen tason ympäristöhallinnoinnin ohjauksesta ja koordinoinnista. Alueellisella tasolla ympäristökysymyksiä käsitellään mm. kaupungivaltuuston ympäristövaliokunnissa mutta myös EMCA- lain perustamissa erillisissä nyttemmin County (ennen District) tason,  ns. ympäristökomiteoissa (County Environment Committee), jotka koostuvat paikallisesti edustettujen ministeriöiden virkamiehistä, kansalais- ja paikallisjärjestöjen edustajista sekä paikallisten yritysten edustajista. Komitea valmistelee mm. alueellisen ”Environment Action Plan” suunnitelman.  Alueelliselta tasolta paikallinen NEMA:n virkamies kokoaa ja lähettää raportin ympäristön tilasta kansallisen tason toimistoon Nairobiin, jossa valmistellaan valtakunnallinen ympäristön tilaa kuvaava ”State of the Environment” raportti sekä ”National Environment Action Plan” suunnitelma.

Kenian YVA-prosessi

Kenian YVA-prosessi seuraa ainakin periaatteellisella tasolla YK:n Ympäristöohjelman UNEP:in asettamia ohjeita, jotka ovat lähes yhteneviä Suomen YVA-menettelyn kanssa. Keniassa YVA – prosessi koskee lähinnä yksittäisiä hankkeita, eikä erillistä ns. kaavoituksen vaikutusten arviointimenetelmää ole tarkkaan määritelty. Keniassa YVA:a vaativat projektit ovat määritelty EMCA laissa, ja ne jakaantuvat ns. korkea- ja matala riskisiin hankkeisiin. Päätökset korkea-riskisten hankkeiden kuten kaivostoiminnan perustamisen tai tien rakennushankkeiden etenemisestä tapahtuvat NEMA:n päätoimiston koordinoimina, ja paikallisen alueellisen tason NEMA:n toimisto koordinoi matala-riskisten paikallisten hankkeiden kuten mm. porakaivojen tai hotellien YVA prosessia (haastattelu NEMA virkamies Taita Taveta; Funder & Marani 2013). Molemmissa tapauksissa YVA-prosessin aloittaa toiminnan harjoittaja, joka yleensä palkkaa NEMA:n lisenssoiman konsultin ns. ”lead agent”:iksi, vastaamaan YVA- menettelyn etenemisestä ja raportin laatimisesta.  Ainakin isompien hankkeiden osalta, YVA-menettelyyn kuuluu samat päävaiheet kuin Suomessa: seulonta (screening), rajaus (scoping), dokumentaatio, päätöksenteko ja seuranta. Rajaus vaiheessa arvioidaan tutkimuksen laajuus ja hankkeen mahdolliset sidosryhmät, sekä tiedotetaan sidosryhmille ja yleisölle YVA-prosessin käynnistymisestä ja toteutetaan taustatutkimus. Dokumentaatiosta eli arviointiraportin kokoamisesta vastaa konsultti, joka palauttaa raportin NEMA:lle arvioitavaksi. Tämän jälkeen NEMA kierrättää raporttia lausuntoja varten eri tahoilla, myös paikallisen tason ympäristöhallintoelimissä, sekä tiedottaa raportista julkisissa tiedotteissa. NEMA:n ilmoittama varoitusaika  YVA – menettelyn kestosta hankkeiden edustajille on Keniassa vain n. kolme kuukautta.

Kenian ympäristöhallinnossa ja YVA-menettelyn toimeenpanossa on kuitenkin myös haasteita. Ehkä merkittävin poliittinen haaste on Kenian valtion resurssivajeesta kumpuava heikko julkisen hallinnon tila, joka vaikuttaa myös hallinnon ja valvonnan tehokkuuteen. Tämä näkyy erityisesti NEMA:n resursseissa, joiden vähäisyys tulee esille erityisesti ympäristön tilaa kuvaavan tiedon keräämisessä ja kokoamisessa. Vaikka NEMA:lla on oma ns. ”reserach department”, sen tiedonkeruu- ja jakamiskapasiteetti ei ole verrattavissa esimerkiksi SYKE:seen, ja tieto jää helposti hajalleen. Vaarana onkin, että YVA:n taustatutkimukset jäävät vaillinnaisiksi jo olemassaolevan tiedon vähäisyyden ja lyhyen tutkimusajan vuoksi. Lisäksi ympäristötieto ei ole Keniassa ilmaista kansalaisille, vaan siitä tulee maksaa (omat havainnot; Okello et al 2009). Tällä on suuri merkitys mm. YVA-menettelyyn osallistumisen näkökulmasta. Sen sijaan, että tiedon tuottaminen ja jakaminen rahoitettaisiin ministeriöille budjetoitujen tulonsiirtojen kautta, ne peritään suoraan kansalaisilta. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan tulojensa perusteella, ja vaikuttaa siten erityisesti maaseudun köyhimpien tiedonsaantiin ja osallistumiseen.

Toinen merkittävä haaste on ympäristöasioiden strateginen huomioiminen osana alueellista suunnittelua. Niin sanottu Strategic Environmental Assessment (SEA) , jolla arvioidaan kansallisten kehityssuunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia on huomattavasti vähemmän tunnettu ja käytetty menettelytapa Keniassa. Pääasiallisesti paikallinen alueellinen kehityksen ja maankäytön suunnittelu, eli Suomessa kaavoitus, tapahtuu erillisten suunnitteluprosessien kautta, mikä vaikeuttaa ympäristöongelmia ja ympäristövaikutuksia käsittelevän toimintasuunnitelman liittämistä alueen kokonaiskehityksen suunnitteluun (Funder & Marani 2013). YVA-menettelyä ja lainsäädännön tehokkuutta tai vaikuttavuutta ei voida siis katsoa muun ympäristöhallinnon tai maan poliittisen tilanteen luomasta kontekstista irrallaan.

Case – Taita-vuoret ja paikallisen ympäristöhallinnon haasteet

Tutustuin YVA:n ja ympäristöhallinnon paikallisiin haasteisiin Kaakkois-Keniassa Taita-vuorien alueella erityisesti vesivarojen näkökulmasta. Taita-vuoret ovat valtakunnallisesti merkittävä, luonnonvaroiltaan (mineraaleja, timantteja, turismi) sekä luonnoltaan rikas ns. biodiversiteetin ”hotspot” alue. Korkeimmillaan n. 2000 metriin nousevien mahdollisesti muinaisen Eastern-Arc vuorijonoon kuuluvien vuorien huipuilla on jäljellä vielä vanhoja trooppisia vuoristosademetsiä, kymmenine endeemisine lajeineen. Vuoret sijaitsevat Taita-Taveta countyssa, joka käsittää n. 17 000 km2 , ja niitä ympäröi n. yli 60% countyn alueesta kattavat Tsavo-kansallispuistot. Alueella asuu n. 284 657 ihmistä, joista suurin osa asuu Nairobi-Mombasa tien varrella sijaitsevassa Voin kaupungissa ja sen ympäristössä, mutta myös Tansanian rajalla sijaitsevassa Tavetan ja vuorilla sijaitsevan Wundanyin keskuksissa ja niitä ympäröivissä kylissä. Kaikista luonnon rikkauksista huolimatta, suurin osa alueen väestöstä (61%) elää köyhyysrajan alapuolella, joidenkin nauttiessa paremmista oloista.  Alueen eriarvoisuus onkin silmiinpistävää ja erityisesti vuorten kuivilla alamailla ihmisillä on pulaa puhtaasta vedestä alkaen. Tätä kontekstia ei voi unohtaa myöskään YVA menettelyjen merkitystä arvioitaessa, sillä oikeudenmukainen ja kestävä kehitys tulisi olla myös YVA-menettelyn keskiössä.

Alueen YVA-prosessia hoitaa pääasiassa yksi virkamies. Hän myöntää luvat matalan riskin projekteille, joista suurin osa koskee erityisesti turistihotelleja ja niiden jätehuoltoa, rakennuksia, tai porakaivoja. Tällä tasolla YVA-prosessi etenee suunnilleen seuraavasti: konsultti toteuttaa baseline-tutkimuksen ja laatii raportin; raportti toimitetaan NEMA:n toimistolle , josta se kiertää eri virkamiehille sekä mahdollisesti em. County Environment Committeen ad hoc komitean (Technical Advisory Committeen) arvioitavaksi. Tässä vaiheessa toteutetaan myös kenttävierailu ja järjestetään hanketta koskeva yleisötapaaminen. Lopullisen päätöksen hankkeen hyväksymisestä tekee NEMA:n paikallistoimisto. Isojen hankkeiden osalta, paikallinen NEMA virkamies yhdessä ympäristökomitean kanssa valmistelee lausunnon, joka lähetetään päätoimistoon päätöksentekoa varten. Vaikka päätös suurista hankkeista tehdäänkin valtakunnallisella tasolla, hankkeita valvotaan kuitenkin paikallisten NEMA:n virkamiesten toiminnasta, ”itse-ohjatun” auditoinnin lisäksi. Merkittäviä suuria toimijoita ja hankkeita alueella on mm. Voi-Mwatate tien rakennus, sisalplantaasi ja kuidun käsittelytehdas,  sekä kaivostoiminta. (haastattelu NEMA virkamies Taita Taveta)

Eräs merkittävä haaste paikallisella tasolla on toiminnanharjoittajien valvonta. NEMA:n virkamies kuvasi, että mm. osa isompienkin hankkeiden, kuten kaivosten, toiminnanharjoittajista leikkivät ns. ”piilosta” ja toteuttavat säädöksiä vain silloin, kun joku on katsomassa, vaikka säädösten rikkomisesta tai toimeenpanemattomuudesta aiheutuva sakko onkin melko suuri. Toisaalta Funder & Maranin (2013) alueella toteutetun tutkimuksen mukaan vähävaraisempien, pienten toiminnanharjoittajien hankkeiden suunnittelijat tai pienemmät yritykset ovat huonommassa asemassa suuriin hankkeisiin nähden ja joutuvat joskus luopumaan hankkeista, sillä heillä ei ole varaa joko toteuttaa kallista YVA-prosessia tai ottaa käyttöön optimaalisempia ja usein kalliimpia varotoimia ja tekniikoita. Monet paikallisjärjestöt ja muut virkamiehet epäilivät myös YVA-käytäntöjen laatua, mm. ns. baseline-tutkimustiedon ja sen systemaattisen kokoamisen puuttellisuuden valossa. Arvioinnit toteutetaan toisin sanoen melko heppoisella perusteella, ja usein yksittäisten aluetta tuntemattomien konsulttien toimesta, jolloin myös yleisön konsultaatiot ja osallistumismahdollisuudet voivat jäädä puuttellisiksi. Ongelmallista on myös se, ettei ympäristövaikutustenarvionti ole osana laajempaa paikallista alueellista suunnittelua, mikä vaikeuttaa ympäristöongelmien kuten vesistöjen saastumisen, tai eroosion kontrolloimisessa ja kriisitilanteiden kuten esim. yleisen vesipulan ennakoimisessa. Näin ongelmiin puuttumiseen ei pystytä varatumaan riittävällä vakavuudella ja niihin puututaan pikemminkin ”tulen sammutus” -tekniikalla kuin pitkäntähtäimen toimilla (Funder & Marani 2013).

Positiivista YVA-menetelmän käyttöön otossa on kuitenkin ollut se, että ympäristövaikutukset ja niiden torujunta ovat vähitellen saaneet lain takaamaa painoarvoa hallinnon ja ihmisten tietoisuudessa. NEMA:n virkamies kertoi, että paikalliset ihmiset soittavat hänelle havainnoistaan mm. vesistöjä saastuttavista toimista. Ongelmana on vain, ettei hän kykene niihin heti vastaamaan. Kuitenkin se, että raportteja projekteista tehdään, ja niiden ympräistövaikutuksia yritetään ottaa huomioon, on sinänsä positiivista ja pienetkin teot, joilla pyritään vähentämään ympäristön kuormitusta ovat tärkeitä. Parantamisen varaa olisi kuitenkin paikallisten pitkäjänteisemmässä osallistamisessa sillä, Taita-vuorten kulttuuriperintö sisältää paljon ns. hiljaista tietoa ympäristönsuojelusta, jota voisi hyödyntää myös ympäristön tutkimuksessa ja vaikutusten arvioimisessa.

 

LÄHTEET:

Funder, M. & Marani, M. 2013. Implementing national environmental frameworks at the local level – A case study from Taita Taveta County, Kenya. Danish Institute for International Studies (DIIS) Working Paper 2013: 06.

Kameri-Mbote, P. 2000. Strategic Planning and Implmentation of Public Involvement in Environmental Decision-Making as they Relate to Environmental Impact Assessment in Kenya. IELRC Working Paper. (saatavilla http://www.ielrc.org/content/w0003.pdf).

Marara, M., Okello, N., Kuhanwa, Z., Douven, W., Beevers, L. & Leentvaar, J. 2011. The importance of context in delivering effective EIA: Case studies from East Africa. Environmental Impact Assessment Review 31: 286–296

Okello, N., Beevers, L., Douven, W. & Leentvaar, J. 2009. The doing and un-doing of public participation during environmental impact assessments in Kenya. Impact Assessment and Project Appraisal 27 (3): 217-226

Pellikka, P.K., Lötjönen, M., Siljander, M., Lens, L., 2009. Airborne remote sensing of spatiotemporal change (1955–2004) in indigenous and exotic forest cover in the Taita Hills, Kenya. International Journal of Applied Earth Observation and Geoinformation 11: 221–232.

 

[1] Gradutyöni on osana Helsingin Yliopiston Geotieteiden ja Maantieteen laitoksen ohjaamaa TAITAWATER – tutkimushanketta.

[2] Keniassa ministeriöiden vastuu-alueet ja nimekkeet ovat muuttuneet suhteellisen tiuhaan, ja mm. viime vaalien aikana entinen Ministry of Environment and Mineral Resources muutti nimekseen Ministry of Water, Environment and Natural Resources.

Marinka Räsänen, Ympäristötieteen – ja teknologian sekä Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriopiskelija, Jyväskylän Yliopisto | | | ,

YVA:n kehittäminen tulollaan

Lauri Tarastin johtaman arviointiryhmän 19 ehdotusta viedään lakeihin tai toimintatapojen muutoksiin

Ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävä kehittäminen on odotettavissa lähivuosina kahdesta syystä.

1.Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyy tärkeänä osana normien purkaminen ja hallinnon keventäminen. Siinä ympäristömenettelyjen sujuvoittamisella on oma osansa. Tältä osin suunnittelu aloitettiin kuitenkin jo edellisen hallituksen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen aloitteesta. Hän asetti 5.11.2014 arviointiryhmän arvioimaan ympäristöön kohdistuvien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista ja tehostamista koskevia toteuttamisvaihtoehtoja.

Tämä päätös oli merkittävä, sillä Sipilän hallitusohjelmaa laadittaessa muutoin odotettavissa ollut melkoinen puuttuminen ympäristömenettelyihin ei ollut tarpeen, koska käytettävissä oli arviointiryhmän punnitut 19 ehdotusta, jotka se esitti raportissaan 13.3.2015. Niiden toteuttaminen tullee etenemään ripeästi. Niihin sisältyy useita ehdotuksia YVA:n kehittämisestä.

2.EU:n YVA-direktiivin muutos tuli voimaan 15.5.2014 ja sen kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 16.5.2017. Muutos on melkoisen laaja ja vaatii Suomessakin YVA-lainsäädännön tarkistamista.

Ennakkoneuvottelumenettely tärkein YVA:a koskeva ehdotus                 

Pidän itse tärkeimpänä johtamani arviointiryhmän ehdotuksena ennakkoneuvottelumenettelyn soveltamista YVA-hankkeisiin. Näin voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin erilaisia vaatimuksia ja menettelyjä monilupaisessa hankkeessa ja sopia tarvittavista selvityksistä ja aikataulusta. Tiedonvaihto parantuu ja hankkeesta saadaan parempi käsitys. Ennakkoneuvottelu on luonteeltaan lupa-asiaa ennakoiva ja valmisteleva menettely eikä ole osa lakisääteistä lupamenettelyä. Se ei korvaa tai syrjäytä varsinaisen lupa-asian käsittelyvaiheita kuulemismenettelyineen. Kuuleminen ja muut laissa säädetyt menettelyt on järjestettävä normaalisti lupa-asian käsittelyssä. Ennakkoneuvottelussa ovat mukana vain hankkeesta vastaava ja ne viranomaiset, joita asia koskee. Ennakkoneuvottelu on epämuodollista eikä siinä välttämättä synny erillisiä asiakirjoja tai tehdä lopullisia päätöksiä. Siinä ei voida sitovasti ratkaista sen paremmin aineellisia kuin menettelyllisiä kysymyksiä, mutta siinä sovitaan, miten toimitaan.

Ennakkoneuvottelusta ovat hyvät kokemukset pilottihankkeesta, jossa menettelyä käytettiin Äänekosken biotuotetehtaan lupakäsittelyssä. YVA-menettely kesti 5,5, asemakaavamuutos 7,5 ja ympäristölupa 4,5 kuukautta eli reilusti alle puolet normaaleista käsittelyajoista.

Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan hakijalla olisi kaikissa hankkeissa, joissa YVA on toteutettava, oikeus pyytää ennakkoneuvottelua. Kun YVA-hankkeita oli v. 2013 57 ja vuonna 2014 45, ennakkoneuvottelu on olemassa olevien resurssien puitteissa toteutettavissa kaikissa 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen jakautuvissa hankkeissa. Arviointiryhmä ei esittänyt mitään muutoksia YVA-velvollisten piiriin.

Arvioin tämän ehdotuksen tärkeimmäksi, koska se muuttaa olennaisesti asennoitumista YVA:an. Kun nykyään YVA:a pidetään usein lupaprosessia hankaloittavana ja sitä pyritään välttämään jos mahdollista, ennakkoneuvottelun aikaansaaman lupamenettelyn huomattavan nopeutumisen myötä on odotettavissa, että yritykset tekevät parhaansa päästäkseen YVA-menettelyyn. Tämä on suuri ja YVA:n kannalta positiivinen muutos. YVA nousee sille kuuluvaan arvoonsa.

YVA ja hankekaavoitus yhteen

YVA:n ja kaavoituksen yhteensovittaminen nykyistä paremmin on ollut esillä monissa yhteyksissä. Ongelmana on erityisesti se, että saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointi saattaa toteutua sekä kaavan laatimisen että erillisen YVA-menettelyn yhteydessä. Kahdenkertainen arviointi ei ole järkevää resurssien tehokkaan käytön eikä mielekkään kansalaisosallistumisen näkökulmasta.

Arviointiryhmä ehdottaa, että jos kaava laaditaan tai sitä muutetaan tietyn hankkeen toteuttamista varten (hankekaava), YVA-menettely yhdistetään kaavoitukseen. Yhdistetyssä menettelyssä saman hankkeen vaikutuksia ei tarkasteltaisi erikseen hankekaavassa ja YVA-menettelyssä eikä YVA-menettelyyn liittyviä kuulemisia tarvittaisi, ellei ELY-keskus niitä erityisestä syystä vaatisi.

Yhdistetyssä menettelyssä YVA-lain mukainen, hankkeesta vastaavan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus olisi kaavaselostuksen osa (sen liite). Kaavaselostukseen voisi sisältyä lisäksi MRL:n edellyttämiä selvityksiä ja arviointeja toistamatta kuitenkaan samoja tietoja YVA:n kanssa. Käytännössä YVA-hankkeesta vastaava laatisi sisällöltään myös kaavan vaatimukset täyttävän arvioinnin. Mikäli kaavoitusta ohjaava viranomainen katsoisi arviointiselostuksen täyttävän myös maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, erillistä osuutta hankkeen vaikutuksista ei kaavaselostukseen tarvittaisi.

Käytännössä yhdistetty menettely tulisi esiin jätehuollon, tuulivoima- ja muun energiatuotannon, yksittäisen teollisuusrakennuksen yms. YVA:a vaativan hankkeen yhteydessä.

Natura-arvioinnista YVA-menettelyn osa

Arviointiryhmässä oli esillä useita vaihtoehtoja YVA:an liittyvien menettelyjen yksinkertaistamisesta. Arviointiryhmä ehdotti, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen toiminnanharjoittajan laatima Natura-arviointi tehtäisiin YVA-menettelyssä, jos Natura-arvioinnin tarve on tiedossa. Tämä vähentäisi eriytyneiden arviointien määrää, selkeyttäisi järjestelmää ja parantaisi samalla yleisön tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, koska luonnonsuojelulaissa ei ole säädetty kansalaisten osallistumisesta arviointiin mutta YVA-laissa on.

Samalla voitaisiin YVA-menettelyyn yhdistää nykyisin toiminnanharjoittajan laatimasta Natura-arvioinnista annettava ELY-keskuksen lausunto (luonnonsuojelulain 65 § 2 mom.). Tällöin olisi ELY-keskuksen lausunnolle asetettua määräaikaa kuusi kuukautta olennaisesti lyhennettävä, jotta YVA-menettelyn aikataulu ei venyisi. Nykyistä määräaikaa onkin pidettävä pitkänä esimerkiksi suhteessa YVA-selostuksesta annettavan lausunnon määräaikaan.

Arviointiryhmä pohti myös mahdollisuutta muuttaa YVA-menettely yksivaiheiseksi jättämällä arviointiohjelmavaihe pois. Tämän todettiin kuitenkin heikentävän olennaisesti yleisön osallistumismahdollisuuksia YVA-menettelyssä ja todennäköisesti heikentävän tehtävien selvitysten laatua. Sen sijaan arviointiryhmä ehdotti, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä koskevaa enimmäisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Se lyhentäisi hieman arviointimenettelyn keskimääräistä kestoa. Poikkeuksellisia hankkeita varten määräajan pidentäminen tulisi kuitenkin tehdä mahdolliseksi.

Arviointiryhmän työlle annettu määräaika oli hallituskauden päättymisen vuoksi vain hieman yli 3 kuukautta. Siinä ajassa ei ollut mahdollista laatia ehdotusten vaatimia lakitekstejä, vaikka Itä-Suomen yliopiston ympäristötutkijat dosentti Ismo Pölösen johdolla avustivat arviointiryhmää. Arviointiryhmän ehdotukset olivat tarkoitetut hallitusneuvottelujen pohjaksi omalla alallaan.

YVA-menettelyyn vain oleellinen tieto

Arviointiryhmä totesi, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sujuvoittamisen ja laadun kannalta on tärkeää, ettei ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sisällytetä vähämerkityksellisiä tietoja, jotka vievät tarpeettomasti resursseja ja vaikeuttavat kokonaiskuvan saamista hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Voimassa olevat YVA-lainsäädännön määritelmät viittaavat sanamuodoltaan kaikkien ympäristövaikutusten selvittämiseen ja arvioimiseen. Tämän vuoksi arviointiryhmä esitti, että YVA-lakia muutetaan siten, että siitä ilmenee selkeämmin tarve kohdentaa selvitykset niihin tietoihin, jotka ovat tarpeen hankkeen olennaisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi. YVA-lain yhtenä tavoitteena tulisi olla hankkeiden todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten tunnistaminen.

Arviointiryhmä ei ryhtynyt arvioimaan, millaisin sanakääntein edellä sanottu tulisi YVA-lakiin sisällyttää tai voitaisiinko asiaan vaikuttaa tulkinnallisin keinoin. Tämä työ tapahtuu jatkovalmistelussa.

Samoin arviointiryhmä esitti, että YVA-menettelyn ja ympäristölupamenettelyn suhdetta arvioidaan, jotta YVA-menettelyn tuloksia hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin ympäristöllisissä lupamenettelyissä.

Jatkovalmistelua ajatellen arviointiryhmä viittasi sen toiminta-aikana jo asetettuun YVA-työryhmään.

Ehdotukset eteenpäin YVA-työryhmässä

Ympäristöministeriö asetti 4.3.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotukset ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen sekä eräiden muiden säännösten muutoksiksi. Työryhmän puheenjohtajana on ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, joka oli myös arviointiryhmän jäsen ja siten vaikutti arviointiryhmän yksimielisiin ehdotuksiin. Työryhmässä on 14 muuta jäsentä, pääasiassa julkishallinnosta, mutta yksi edustaja Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja yksi Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon

1.YVA-lakiin ja –asetukseen ja muuhun lainsäädäntöön tarvittavat muutokset YVA-direktiivin muutosdirektiivin (2014/52/EU) täytäntöönpanoa varten sekä

2.ehdotukset YVA-menettelyn yhteensovittamiseksi kaavoitukseen ja ympäristöä koskeviin lupamenettelyihin.

Ehdotukset voivat koskea myös toimintatapojen muutoksia vaatimatta lainsäädännön muuttamista.

Työryhmän tulee muun ohella toimeksiantonsa mukaan ottaa huomioon Lauri Tarastin johtaman ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen sujuvoittamista arvioivan työryhmän ehdotukset sekä ELY-keskusten henkilöstövoimavarojen kehitys.

Työryhmän määräaika on 1 kohdan tarkoittamassa hallituksen esityksessä 28.2.2016 ja 2 kohdan tarkoittamassa 30.9.2016.

Voin siten luottavaisesti todeta, että arviointiryhmän ehdotusten eteenpäinmeno on jo turvattu. Kun poliittiset edellytykset näiden ehdotusten toteuttamiseen ovat olemassa, uskon, että YVA:n kehittäminen on nyt todella tulollaan.