IAIA:n konferenssi Chilen Vina del Marissa huhtikuussa 2014 – luonnonkatastrofeja, sosioekonomiaa ja kaivostoimintaa

Chilen maanjäristyksen jälkitunnelmissa IAIA-konferenssi 2014 keskittyi sosiaalisten ja ekonomisten vaikutusten arviointiin

Inernational Association for Impact Assessment:n (IAIA) vuoden 2014 konferenssin tapahtumapaikkana oli huhtikuun 8.-11. päivinä Chilen rannikkokaupunki Vina del Mar. Matkaa pääkaupungista Santiagosta on 110 km. Teemana oli ”Impact assessment for social and economic development”, eli konferenssin otsikoissa ja puheissa pohdiskeltiin tavanomaista enemmän vaikutusten arvioinnin, suurten infra-hankkeiden ja luonnonvarojen käytön sosiaalisia ja ekonomisia vaikutuksia.

Katastrofien vaikutusten arviointia …

Koko matkaa leimasivat luonnonkatastrofit. Viikkoa ennen konferenssia Chilen pohjoisosaa koetteli varsin suuri 8.2 magnitudin maanjäristys. Maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti Vina del Mariin asti (2000 km päässä) ranta-alueiden evakuoinnin. Kahden metrin korkuinen tsunami ei lopulta onneksi aiheuttanut vakavia tuhoja. Mutta kymmenien jälkijäristysten myötä tsunamivaaran ajatus oli koko ajan konferenssipaikalla läsnä. Konferenssin illallisen aikana Vina del Marissa maa ja hotelli sitten myös tärisivät hieman. Hotellissa tosin rauhoiteltiin, että jos uusi tsunamivaara tulee, niin siirrymme valmiiksi sovittuun toiseen hotelliin kukkulan laella (kuten oli tapahtunut edellisellä viikolla).

Näiden ajatusten myötä ei siis ollut ihme, että itseäni kiinnosti käydä kuuntelemassa työryhmää ”Disasters and conflict”, jossa käsiteltiin useiden esitysten kautta mm. Chilen vuoden 2010 suurmaanjäristyksen vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin käyttöä katastrofin jälkityössä. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnistahan on tullut vähitellen tärkeä osa katastrofitilanteiden jälkihoitoa ja alueiden uudelleen rakentamisen käynnistämistä.

… ja käytäntöä

Luonnonkatastrofit jatkuivat vielä konferenssin jälkeen: 13. huhtikuuta metsäpalot muuttivat muutaman kilometrin päässä olevan Valparaison kaupungin lähikukkulat liekkimereksi. Palon sammuttaminen kesti lähes viikon. Alue luokiteltiin katastrofialueeksi. Lopputuloksena 2900 taloa paloi, yli 12500 ihmistä jäi kodittomaksi, 15 kuoli ja 500 sai vammoja. Varsin ikävissä mielialoissa siis jouduimme jättämään alueen.

Myös ihmisoikeudet vaikutusten arviointiin …

Konferenssin yleisohjelmassa itselleni huomionarvoisinta oli, että John G. Ruggielle myönnettiin IAIA:n tunnustuspalkinto ”Global Environmental Award” tärkeästä työstään. Ruggie toimi YK:n liiketoiminnan jaihmisoikeuksien erityisedustajana Kofi Annanin nimittämänä vuosina 2005–2011. Hänen tehtävänään oli ehdottaa toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat yrityssektorin ihmisoikeussuoriutumista maailmanlaajuisesti. Ruggien johtaman työn myötä onnistuttiin laatimaan ensimmäinen YK:n laaja-alainen suositus ja toimintaohjeet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja -vaikutuksista. Näitä aikaansaatuja periaatteita kutsutaankin usein lyhyesti myös ”Ruggien työkaluiksi” ja niiden laatimisprosessia ”Ruggien prosessiksi”. Nykyisin näitä ihmisoikeuksien periaatteita ja työkaluja on pyritty integroimaan myös vaikutusten arviointiin. Nykyisin Ruggie toimii mm. Berthold Beitz Professorina (Human Rights and International Affairs; Harvard Kennedy School of Government).

… sekä sosiaalinen toimilupa että yhteiskuntavastuu

Luonnonvarojen käytön ja erityisesti kaivostoiminnan osalta konferenssissa oli useampia työryhmiä liittyen paitsi YVAan ja SVAhan myös toiminnan hyväksyntään, sosiaaliseen toimilupaan, yritysten yhteiskuntavastuuseen sekä paikallisen hallinnan muotoihin. Itse vedin yhdessä australialaisen Daniel Franksin kanssa jo perinteiseksi tulleen työryhmän “Social Impact Assessment and Corporate Social Responsibility in natural resources industries”. Osallistujia oli kaikissa työryhmäistunnoissa 70-100 eli runsaasti.

Ekskursiokohteeksi valikoitui Casablancan viinilaakso, jossa vierailimme Emilianan luomutilalla ja Matiticin biodynaamisella tilalla. Asiantunteva ja mielenkiintoinen opastus molemmissa paikoissa herätti luottamusta ja viinit maistuivat. Viljelysten riittävä biodiversiteetti ja monipuolinen bakteerikanta (mm. kukkaistutukset ja kotieläimet) on tärkeä osa luomutuotannon onnistunutta arkea.