Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2014

Impakti 2/2014 on ilmestynyt

Impakti-lehden numero  2/2014 on ilmestynyt.

Paperilehti postitetaan lähiaikoina kaikille yhdistyksen jäsenille.

Lehden artikkelit löytyvät myös Yva ry:n nettisivuilta, samoin kuin lehden pdf-versio.

Mukavia lukuhetkiä!

IAIA:n konferenssi Chilen Vina del Marissa huhtikuussa 2014 – luonnonkatastrofeja, sosioekonomiaa ja kaivostoimintaa

Chilen maanjäristyksen jälkitunnelmissa IAIA-konferenssi 2014 keskittyi sosiaalisten ja ekonomisten vaikutusten arviointiin

Inernational Association for Impact Assessment:n (IAIA) vuoden 2014 konferenssin tapahtumapaikkana oli huhtikuun 8.-11. päivinä Chilen rannikkokaupunki Vina del Mar. Matkaa pääkaupungista Santiagosta on 110 km. Teemana oli ”Impact assessment for social and economic development”, eli konferenssin otsikoissa ja puheissa pohdiskeltiin tavanomaista enemmän vaikutusten arvioinnin, suurten infra-hankkeiden ja luonnonvarojen käytön sosiaalisia ja ekonomisia vaikutuksia.

Katastrofien vaikutusten arviointia …

Koko matkaa leimasivat luonnonkatastrofit. Viikkoa ennen konferenssia Chilen pohjoisosaa koetteli varsin suuri 8.2 magnitudin maanjäristys. Maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti Vina del Mariin asti (2000 km päässä) ranta-alueiden evakuoinnin. Kahden metrin korkuinen tsunami ei lopulta onneksi aiheuttanut vakavia tuhoja. Mutta kymmenien jälkijäristysten myötä tsunamivaaran ajatus oli koko ajan konferenssipaikalla läsnä. Konferenssin illallisen aikana Vina del Marissa maa ja hotelli sitten myös tärisivät hieman. Hotellissa tosin rauhoiteltiin, että jos uusi tsunamivaara tulee, niin siirrymme valmiiksi sovittuun toiseen hotelliin kukkulan laella (kuten oli tapahtunut edellisellä viikolla).

Näiden ajatusten myötä ei siis ollut ihme, että itseäni kiinnosti käydä kuuntelemassa työryhmää ”Disasters and conflict”, jossa käsiteltiin useiden esitysten kautta mm. Chilen vuoden 2010 suurmaanjäristyksen vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin käyttöä katastrofin jälkityössä. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnistahan on tullut vähitellen tärkeä osa katastrofitilanteiden jälkihoitoa ja alueiden uudelleen rakentamisen käynnistämistä.

… ja käytäntöä

Luonnonkatastrofit jatkuivat vielä konferenssin jälkeen: 13. huhtikuuta metsäpalot muuttivat muutaman kilometrin päässä olevan Valparaison kaupungin lähikukkulat liekkimereksi. Palon sammuttaminen kesti lähes viikon. Alue luokiteltiin katastrofialueeksi. Lopputuloksena 2900 taloa paloi, yli 12500 ihmistä jäi kodittomaksi, 15 kuoli ja 500 sai vammoja. Varsin ikävissä mielialoissa siis jouduimme jättämään alueen.

Myös ihmisoikeudet vaikutusten arviointiin …

Konferenssin yleisohjelmassa itselleni huomionarvoisinta oli, että John G. Ruggielle myönnettiin IAIA:n tunnustuspalkinto ”Global Environmental Award” tärkeästä työstään. Ruggie toimi YK:n liiketoiminnan jaihmisoikeuksien erityisedustajana Kofi Annanin nimittämänä vuosina 2005–2011. Hänen tehtävänään oli ehdottaa toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat yrityssektorin ihmisoikeussuoriutumista maailmanlaajuisesti. Ruggien johtaman työn myötä onnistuttiin laatimaan ensimmäinen YK:n laaja-alainen suositus ja toimintaohjeet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja -vaikutuksista. Näitä aikaansaatuja periaatteita kutsutaankin usein lyhyesti myös ”Ruggien työkaluiksi” ja niiden laatimisprosessia ”Ruggien prosessiksi”. Nykyisin näitä ihmisoikeuksien periaatteita ja työkaluja on pyritty integroimaan myös vaikutusten arviointiin. Nykyisin Ruggie toimii mm. Berthold Beitz Professorina (Human Rights and International Affairs; Harvard Kennedy School of Government).

… sekä sosiaalinen toimilupa että yhteiskuntavastuu

Luonnonvarojen käytön ja erityisesti kaivostoiminnan osalta konferenssissa oli useampia työryhmiä liittyen paitsi YVAan ja SVAhan myös toiminnan hyväksyntään, sosiaaliseen toimilupaan, yritysten yhteiskuntavastuuseen sekä paikallisen hallinnan muotoihin. Itse vedin yhdessä australialaisen Daniel Franksin kanssa jo perinteiseksi tulleen työryhmän “Social Impact Assessment and Corporate Social Responsibility in natural resources industries”. Osallistujia oli kaikissa työryhmäistunnoissa 70-100 eli runsaasti.

Ekskursiokohteeksi valikoitui Casablancan viinilaakso, jossa vierailimme Emilianan luomutilalla ja Matiticin biodynaamisella tilalla. Asiantunteva ja mielenkiintoinen opastus molemmissa paikoissa herätti luottamusta ja viinit maistuivat. Viljelysten riittävä biodiversiteetti ja monipuolinen bakteerikanta (mm. kukkaistutukset ja kotieläimet) on tärkeä osa luomutuotannon onnistunutta arkea.

KymiRing – Moottoriurheilukeskus YVA-menettelyssä

Meluntorjunnan ja pohjavesivaikutusten suhteen suunnitellun keskuksen paikka on edullinen. Lisäksi harvinaisten paahdealueiden hyönteisten elinolot saattavat parantua.

Iitin TIllolaan suunnitellaan kansainväliset kriteerit täyttävää liikenneturvallisuus- ja moottoriurheilukeskusta, jonka nimi on KymiRing. Toteutuessaan KymiRing olisi Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin moottoriurheilukeskus. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu YVA-menettelyä, jossa arvioidaan moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutuksia. KymiRingin tapauksessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus päätti YVA-tarveharkinnan jälkeen, että ympäristövaikutuksien arvioinnin tueksi tulee toteuttaa YVAmenettely. YVA-prosessi käynnistyi virallisesti lokakuussa 2013, kun KymiRing Oy jätti YVA-ohjelman yhteysviranomaisen arvioitavaksi. YVA-menettely päättyi syyskuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi loppulausuntonsa KymiRingin YVA-selostuksesta.

KymiRingin toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista nousivat keskiöön melu sekä vaikutukset pohjaveteen. Näihin tekijöihin kiinnitettiin huomioita hyvissä ajoin jo ennen YVA-ohjelman jättämistä, jotta varsinainen vaikutusarviointi oli mahdollista tehdä riittävien selvityksien tuella. Melun ja pohjavesivaikutuksien lisäksi hankealueen luontoarvot selvitettiin varsin perusteellisesti. Mielenkiintoiseksi näkökulmaksi muodostuivat paahdeympäristöjen hyönteiset ja perhoset, joiden elinolojen arviointiin parantuvan, kun KymiRingin hanketta saadaan vietyä eteenpäin.

Hyödynnetään toimivia luontaisia meluesteitä

KymiRingin esisuunnitteluvaiheessa on otettu huomioon meluntorjunnan järjestäminen ja melulle altistuvat kohteet. Yleinen meluntorjunnan lähtökohta on, että melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan mahdollisimman etäälle altistuvista kohteista. Käytännössä pyritään hyödyntämään melun etenemisvaimentumista. Lähimpiin melulle altistuviin asuinrakennuksiin on KymiRingin moottoriradalta matkaa noin kilometri. KymiRing sijaitsee Iitin Tillolassa, valtatie 12 ja ensimmäisen Salpausselän harjanteen pohjoispuolella. Toteutuessaan KymiRingiä ympäröivät etelä- ja länsipuolelta luontaiset meluesteet, joiden meluntorjuntateho todettiin jo alkuvaiheen melulaskentojen perusteella melko toimivaksi.

Moottoriurheilusta muodostuva melu poikkeaa esimerkiksi tieliikenteen melusta, jossa tärkein melua muodostava tekijä on renkaan ja tiepinnan kontaktista syntyvä ääni. Moottoriurheilussa päämelulähteenä on ajoneuvon moottori ja pakosarja. Suuritehoisten moottoriurheiluajoneuvojen melu voi äänen leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kantautua jopa parin kilometrin päähän. Haastavaksi moottoriurheilumelun arvioinnin tekee, että moottoriurheilumelulle ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja.

Jatkosuunnittelussa panostetaan meluntorjuntaan

Moottoriurheiluratojen ympäristöluvissa on yleisesti käytetty päiväajan LAeq 7-22 55 dB ohjearvoa, jonka lisäksi joissakin ympäristölupapäätöksissä on edellytetty Ruotsin mallin mukaisesti LAFmax 60 dB ohjearvon toteutumista. KymiRingin meluarvioinnissa tarkasteltiin edellä mainittujen referenssitasojen toteutumista. Lisäksi arvioinnissa käytettiin niin sanottua ajonaikaista melutason arviointia, jolla pyrittiin saamaan syvyyttä vaikutusarviointiin. Ajonaikaista melutasoa tarkasteltiin, koska varsinainen meluava toiminta eli kilpa-ajo kestää yleensä enimmillään noin kaksi tuntia, jolloin varsinainen melulle altistuminen tapahtuu.

Yleisesti KymiRingin meluvaikutuksien arviointi oli melko kattava. Erityistä painoarvoa annettiin arviointiselostuksessa ihmisiin kohdistuvien vaikutuksien arvioinnissa, jossa melulaskelmien tuloksia pyrittiin peilaamaan mahdollisiin muutoksiin lähialueiden asukkaiden asuinympäristössä ja äänimaisemassa. Meluarviointi todettiin kuitenkin osin puutteelliseksi ja yhteysviranomaisen antamassa arviointiselostuslausunnossa kiinnitettiin huomioita meluntorjunnan vähäiseen käsittelyyn ja sen vaikutusarviointiin. Yhteysviranomainen totesi lausunnossa, että meluntorjunta tulee ottaa huomioon KymiRingin jatkosuunnittelussa. Jälkikäteen ajateltuna meluntorjuntaa olisi voinut tarkastella enemmän. Toisaalta noin vuoden kestäneen prosessin aikana KymiRingin suunnitelma on kokenut muun muassa rataprofiilin kohdalla muutoksia, joten mahdollinen meluntorjuntatarkastelu olisi YVA-selostuksen jättämisen aikana voinut olla jo päivityksen tarpeessa. Joka tapauksessa KymiRingin jatkosuunnittelussa on keskitytty meluntorjuntaratkaisuiden suunnitteluun, joka tukeutuu YVA-vaiheen melutarkasteluihin.

Ei hydraulista yhteyttä pohjavesialueisiin

Moottoriurheilu mielletään usein toiminnaksi, joka on suuri riski pohjavedelle. Ympäristöhallinnon suuntauksena on ollut, että pohjavesialueille ei annetta lupaa perustaa moottoriurheilurataa ja myös nykyiseen toimintaan pohjavesialueella saatetaan suhtautua kriittisesti. Kuitenkin esimerkiksi yksi Suomen suurimmista moottoriurheilukeskuksista sijaitsee pohjavesialueella ja aktiivisessa pohjaveden laadunseurannassa ei ole tiettävästi koskaan havaittu laadussa poikkeamaa, joka olisi aiheutunut moottoriurheilutoiminnasta. Jotta KymiRingin kohdalla päästäisiin yhtä hyvään tilanteeseen, vaikutukset pohjaveteen arviointiin tarkasti ja arvioinnin tukena käytettiin muun muassa perusteellisia maaperä- ja pohjavesiselvityksiä.

Kuten melun myös pohjaveden kohdalla KymiRingin sijainti on erinomainen. KymiRing ei sijaitse pohjavesialueen päällä. Lähimmät pohjavesialueet ovat hankealueen länsi- ja pohjoispuolella. Kyseisille pohjavesialueille ei ole KymiRingin alueelta hydraulista yhteyttä, joka itsessään suojaa lähistön pohjavesiä. KymiRingille toteutetaan laajoja asfalttialueita, jolloin korostuvat hulevesien hallinta ja johtaminen. KymiRingin YVA-prosessin aikana toteutettiin hulevesien hallinnan suunnitelma, jonka tuloksia hyödynnettiin YVA:ssa. Hulevesisuunnitelman merkitys korostuu kuitenkin varsinaisen toiminnan alkaessa, jolloin nopea moottoriradan kuivuminen rankkasateen jäljiltä on jo turvallisuuden kannalta tärkeätä. Tästä turvallisuuden pettämisestä on valitettava esimerkki 5.10.2014 ajetusta Formula 1 Japanin GP:stä, jossa ranskalainen Jules Bianchi loukkaantui vakavasti törmäyksessä radalla operoineeseen traktoriin. Onnettomuus tapahtui sateisissa olosuhteissa, jonka seurauksena rata ei ollut kuivunut kunnolla ja Bianchi menetti autonsa hallinnan.

Paahdeympäristöjen hyönteisten elinolot saattavat parantua

KymiRingin hankealueella on aiemmin toteutettu laajaa soranottoa. Lisäksi hankealueella on aktiivisessa toiminnassa oleva motocross- ja endurorata. Aiemman toiminnan myötä hankealueelle on muodostunut osin laajoja ja paljaita sora-alueita, jotka voivat olla paahdealueita käyttäville perhosille ja muille hyönteisille suotuisia elinympäristöjä. Hankealueella toteutetuissa luontoselvityksissä selvitettiin elinympäristön potentiaalisuudet. Hyönteisten ja perhosten elinympäristötarkastelun perusteella hankealuetta ei todettu nykymuotoisena kovin hyväksi kyseisten eliöiden selviytymisen kannalta. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa on tehty havaintoja muun muassa kirjoverkkoperhosista, joille soveltuvaa ravintokasvia löytyi vähäisiä määriä KymiRingin hankealueelta. Kuitenkaan nykyiset olosuhteet eivät ole välttämättä kaikista parhaimmat ravintokasvien selviytymiseen tai leviämiseen. Siten voidaan pitää käänteentekevänä, että KymiRingin rakentaminen voi parantaa merkittävästi mahdollisten hyönteisten elinolosuhteita.

KymiRingille tullaan tekemään laajojen asfalttialueiden lisäksi myös laajoja sora- ja hiekka-alueita, jotka toimivat muun muassa moottoriurheiluajon turva-alueina sekä suotuisina paahdeympäristöinä perhosille ja muille hyönteisille. KymiRingin rakentamisessa on tarkoitus noudattaa massatasapainoa, eli hankealueelta ei viedä eikä sinne tuoda maa-aineksia. Tällöin mahdollisen paahdeympäristön hankealueen siemenpankki voi saada nykyistä paremmat kasvuolosuhteet ja edesauttaa harvinaisten perhosten ja muiden hyönteisten lisääntymistä hankealueella.

Suomen ensimmäisen ydinlaitoksen käytöstäpoiston YVA

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoon liittyvään purkamiseen ja varsinkin ydinjätehuoltoon on vielä monta vaihtoehtoa, jotka kaikki YVA pyrkii ottamaan huomioon – tämä tekee hankkeesta haastavan. Alustavien tulosten perusteella käytöstäpoistolla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Otaniemen sijaitsevan FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely) on käynnissä. Arvioinnissa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksia reaktorin purkamisella sekä siihen liittyvällä ydinjätehuollolla voisi olla. FiR 1 -tutkimusreaktori on ensimmäinen käyttöönotettu ja purettava ydinlaitos Suomessa. Muualla käytöstä on poistettu tutkimusreaktoreita, joista lähin hanke on ollut kolmen reaktorin käytöstäpoisto Risön tutkimuskeskuksessa Tanskassa. Toisaalta maailmalla odottaa jo 200–300 tutkimusreaktoria käytöstäpoistoa.

Suomen ensimmäinen ydinreaktori

Suomen ensimmäisen FiR 1 -ydinreaktorin hankinta alkoi Yhdysvaltain presidentin Eisenhowerin vuoden 1953 “Atoms for Peace” -puheesta. YK järjesti vuonna 1956 Geneven konferenssin, joissa suurvallat esittelivät ydinenergiaa. Myös Suomen atomienergianeuvottelukunnan edustajat ja ydinenergian puuhamiehet, mukaan luettuna nykyinen tieteen akateemikko Pekka Jauho, osallistuivat konferenssiin.

Suomeen haluttiin saada edellytykset ydinenergian käyttöönotolle, jossa merkittävä askel oli alan koulutus- ja tutkimustoiminnan käynnistäminen. Tähän tarkoitukseen Suomeen hankittiin tutkimusreaktoriksi yhdysvaltalaisen General Atomicsin valmistama Triga Mark II -tyyppinen reaktori. Reaktori otettiin juhlallisesti käyttöön vuonna 1962. Otaniemeen sijoitettu tutkimusreaktori annettiin teknillisen korkeakoulun käyttöön ennen kuin se siirtyi VTT:n hallintaan vuonna 1971.

FiR 1 -tutkimusreaktoria on käytetty turvallisesti yli 50 vuoden ajan erityisesti tutkimus- ja opetustoimintaan. Alkuvaiheessa reaktorilla koulutettiin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten ensimmäisen sukupolven turvallisuushenkilöstöä ja reaktorifyysikoita. Koulutus tutkimusreaktorilla on jatkunut näihin päiviin asti ja vuosittain ydinreaktorin saloihin käy tutustumassa ihmisiä Suomesta ja Ruotsista. Reaktorilla on tehty lukuisia tutkimuksia aina fysiikan perustutkimuksesta lähtien. Reaktori on edelleen käytössä muun muassa isotooppituotantoon.

Reaktoria on käytetty tehokkaasti myös syöpähoitoihin. Viime vuosiin saakka reaktorin pääkäyttötarkoitus oli vuonna 1999 käynnistyneiden hoitojen (BNCT, boron neutron capture therapy) potilassäteilytysten antaminen ja niihin liittyvä lääketieteellisen fysiikan tutkimus ja kehitystyö. Viimeiset sädehoidot annettiin tammikuussa 2012 hoitotoiminnan organisoinnista vastanneen Boneca Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Tavoitteena ydinlupavelvoitteista vapautuminen

Päätös ryhtyä toimenpiteisiin reaktorin käytöstäpoistamiseksi tehtiin VTT:ssä kesällä 2012.

Käytöstäpoistoon liittyvillä toimenpiteillä tähdätään lopputilaan, jossa laitoksen rakenteiden ja järjestelmien puhdistaminen radioaktiivisista materiaaleista on suoritettu niin kattavasti, että luvanhaltija vapautuu kaikista ydinlupavelvoitteistaan ja rakennus voidaan vapauttaa muuhun käyttöön. Tarkoituksena on purkaa reaktori ja siihen liittyvät kiinteät rakenteet ja järjestelmien osat, mutta reaktorirakennus jätetään paikoilleen.

Reaktorin käytön lopettamisen jälkeen laitokselta poistetaan ensin ydinpolttoaine. Tämän jälkeen suoritetaan muiden radioaktiivisten osien purkutyöt (reaktorisydän sisäosineen, reaktoriallas, betoninen säteilysuoja, säteilytysasema ja jäähdytysjärjestelmän primääripiiri). Käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista, lisäksi siinä on edelleen lähes alkuperäistä 20 % väkevöintiä vastaava määrä U235:sta. Radioaktiiviset purku- ja huoltojätteet luokitellaan hyvin matalaaktiivisiksi tai matala- ja keskiaktiivisiksi ydinjätteiksi.

VTT:n suunnitelman mukaan reaktorin lopullinen sammuttaminen tapahtuisi viimeistään keväällä 2016, jonka jälkeen käytöstäpoisto aloitettaisiin poistamalla reaktorisydämen ydinpolttoaine ja siirtymällä turvalliseen sammutustilaan. Tarkempi purkusuunnittelu ja käytöstäpoiston lupahakemuksen valmistelu toteutetaan vuoden 2015 aikana. Varsinaisen purkutyön arvioidaan hyvin järjestettynä kestävän noin 15 kuukautta ja se voitaisiin toteuttaa 2016–2017 aikana. Samalla purkujätteet kuljetetaan välivarastoitavaksi. Purkujätteen loppusijoitus ratkaistaan myöhemmin, ehkä vuoteen 2030 mennessä.

YVA-menettelyn alainen hanke

Tutkimusreaktorin käytöstäpoisto kuuluu YVA-lain soveltamisalaan, koska YVA-asetuksen mukaisesti menettely koskee ydinvoimalaitoksia ja muita ydinreaktoreita, mukaan lukien näiden laitosten tai reaktoreiden purkaminen tai käytöstäpoistaminen. Muutosta tutkimusreaktorin käyttölupaan voidaan hakea vasta sen jälkeen, kun YVA-menettely on päättynyt.

YVA-menettelyssä tarkastellaan erityisesti reaktorin käytön lopettamisen jälkeen suoritettavia purkutöitä. Purkamisen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan käytetyn ydinpolttoaineen sekä purku- ja huoltojätteen kuljettamisen, välivarastoinnin, mahdollisen jatkokäsittelyn ja soveltuvin osin loppusijoittamisen aikaisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti radioaktiivisten aineiden päästöjä ja säteilyä, ydinjätteitä sekä niiden käsittelyä, kuljetuksia ja liikenteellisiä vaikutuksia, mahdollisia ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä poikkeus- ja onnettomuustilanteita.

Hankkeen tarkastelun ja jo tehtyjen selvitysten perusteella käytöstäpoistolla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun käytetty polttoaine on poistettu, kiinteässä muodossa purettavan betonin, alumiinin, grafiitin ja teräksen kokonaisaktiivisuus voisi olla noin 1 TBq ja purkujätteen kokonaistilavuus noin 20–30 m3 . Pahimmassa polttoainesiirron oletetussa onnettomuustilanteessa kaasumaisia radioaktiivisia aineita voisi päästä vapautumaan ympäristöön, mutta silloinkin säteilyvaikutukset ovat hyvin vähäisiä ja rajautuvat pienelle alueelle. YVA-selostuksessa ja sen perusteluina käytetyissä raporteissa esitetään tarkempi kuvaus arvioiduista ympäristövaikutuksista.

Useita vaihtoehtoja ydinjätehuollolle

Käytöstäpoiston ydinjätehuollon toteuttamiselle on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja. Ne on haluttu sisällyttää YVA-menettelyyn mahdollisimman monipuolisesti, jotta kaikki vaihtoehdot olisi kuvattu kattavasti. Tämä on myös YVA:n yhteysviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön tahto.

Käytetyn polttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen välivarastoinnin ja loppusijoittamisen tai sitä edeltävän jatkokäsittelyn toteutus voidaan myöhemmässä vaiheessa hoitaa yhteistyössä VTT:n yhteistyökumppaneiden kanssa, joiden kanssa tulee tästä erikseen sopia. Ydinjätehuollon päävastuu on kuitenkin aina luvanhaltijalla (VTT).

Tutkimusreaktorin ydinpolttoaine on yhdysvaltalaista alkuperää ja kuluu Yhdysvaltojen energiaministeriön ydinmateriaalien leviämisen estämiseksi käynnistetyn käytetyn polttoaineen palautusohjelman piiriin. VTT on valmistellut käytetyn ydinpolttoaineen palautusta Yhdysvaltoihin Idahoon päävaihtoehtona. Idahossa olevan valtavan kokoisen ydintutkimuskeskuksen aluetta ja varastojärjestelyjä koskevia tietoja on tarkennettu YVA-selostuksen kuvaukseen. Vaihtoehtona on toteuttaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomessa yhteistyössä Posiva Oy:n kanssa, mutta tähän liittyy useita selvitettäviä asioita. Jos käytetty ydinpolttoaine palautetaan Yhdysvaltoihin, tulee palautuksen ehtojen mukaisesti reaktorin käyttö lopettaa viimeistään 12. toukokuuta 2016 ja polttoaine vastaanottaa Yhdysvaltoihin 12. toukokuuta 2019 mennessä. Yhdysvaltoihin palautettaessa käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään siirron valmistelun ajan Otaniemessä reaktorilla. Jos taas loppusijoitus toteutettaisiin Posivan kanssa, edeltäisi tätä mahdollisesti usean vuosikymmenen välivarastointiaika voimalaitosalueiden käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa.

Muun radioaktiivisen huolto- ja purkujätteen välivarastointi- ja loppusijoitustoimenpiteet voidaan toteuttaa yhteistyössä ydinvoimayhtiöiden Fortum Power and Heat Oy:n tai Teollisuuden Voima Oyj:n kanssa. Mahdollista välivarastointia Otaniemen alueella on selvitetty. Merkittävä osa purkuja huoltojätteestä voidaan vapauttaa valvonnasta. Osa tutkimusreaktorin purkamisen radioaktiivisesta alumiinijätteestä on mahdollista viedä käsiteltäväksi Ruotsin Studsvikin ydintutkimuskeskuksen laitokseen ennen välivarastointia ja loppusijoitusta Suomessa. Säteilytetyn grafiitin käsittely on myös päätettävä loppusijoitusta ennen.

Paikallisten kiinnostus ei vielä herännyt

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn aikana saadaan tärkeää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua varten. VTT:lle oleellisina asioina esiin ovat nousseet muun muassa:

  • purkutekniikka, kokemukset ja niistä kertynyt tieto sekä osaamisresurssit;
  • purkuvaiheen säteilysuojelu, joka muistuttaa ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoa;
  • valvonnasta vapauttaminen ja välivarastoinnin toteutustavat;
  • loppusijoituksen erityiskysymykset (alumiini, grafiitti);
  • Suomen ja muut Euroopan sekä Yhdysvaltojen kontaktit;
  • ydinenergialainsäädännön vaatimukset ja lupamenettely;
  • kustannusrakenne eri toimintakaavioilla.

YVA-menettelyn aikana on haluttu järjestää mahdollisimman laaja sidosryhmävuoropuhelu, jotta hankkeeseen liittyvät mielipiteet saataisiin kattavasti selville. YVA-menettelyä varten koottiin yli 20 tahosta koostuva seurantaryhmä, jonka kokouksissa voi esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen sekä sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Hankkeesta on lisäksi järjestetty avoimia yleisötilaisuuksia, mutta paikallisesti hanke ei ole ainakaan vielä herättänyt suurta kiinnostusta. Kiinnostus voi kuitenkin herätä purkuvaiheessa, kun hanke etenee toteutukseen keskellä yliopisto- ja tutkimuslaitosaluetta.

Ohjelmavaiheessa VTT:n kannalta mielenkiintoisimmat kommentit tulivat läheltä (Aalto yliopisto: purkakaa koko talo) ja hieman etäämpää (Ahvenanmaa: merikuljetuksen riskit).

Esimerkkinä ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoille

FiR 1 -tutkimusreaktori on ensimmäinen purettava ydinlaitos Suomessa. Muualla maailmassa käytöstä on poistettu useita tutkimusreaktoreita, joista lähin toteutettu hanke on ollut kolmen reaktorin käytöstäpoisto Risön tutkimuskeskuksessa Tanskassa. Suomessa ydinvoimayhtiöt ovat ylläpitäneet omia käytöstäpoistosuunnitelmiaan, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä sellaisen toteuttamisesta saatetaan päättää Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen osalta.

Vaikka tutkimusreaktori on pieni reaktori verrattuna suomalaisten ydinvoimalaitosten kokoon, tulee aktiivisten rakenteiden ja osien käytöstäpoisto toteuttaa samojen turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Hankkeeseen liittyykin yhteiskunnallisia odotuksia, sillä tutkimusreaktorin purkamista pidetään eräänlaisena harjoituksena myöhemmin tapahtuville ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoille. Olisi ilmeisen hyödyllistä saada tästä työstä kansallisen ydinjätetutkimusohjelman osahanke esim. purkumenetelmien kehittämiseksi.

VTT käy neuvotteluja eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa ja hakee yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa parhaita soveltuvia ratkaisuja käytöstäpoiston ja siihen liittyvien toimien toteuttamiselle. Hankkeen ja suunnitelmien edetessä onkin saatu paljon tietoa paitsi käytöstäpoiston prosessista, myös reaktoriin liittyvistä muistoista ja tarinoista.

Henkilökuva Timo Huhtinen: YVA-aktiivi taitaa myös askelkuviot

”YVA on yhteiskuntasuhteiden hoitoa”, sanoo Yva ry:n tunnustuspalkinnon saanut Timo Huhtinen.

Yva ry myönsi keväällä 2014 henkilökohtaisen tunnustuspalkinnon Timo Huhtiselle, 49, ympäristövaikutusten arvioinnin eteen tehdystä työstä. Huhtinen on varsinainen YVAn monitoimimies ja hänellä on takanaan pitkä ura YVAn parissa. Hän on yksi Yva ry:n perustajajäsenistä ja toiminut aktiivisesti Yva ry:n toiminnassa koko sen 20-vuotisen historian ajan niin puheenjohtajana, taloudenhoitajana, jäsenrekisterin ylläpitäjänä kuin Impakti-lehden päätoimittajanakin. Harvempi kuitenkaan tietää, että tämä YVA-osaaja on myös Suomen mestari.

YVA-koordinaattorikurssilta idea yhdistyksen perustamiseen

Huhtinen on vuonna 1991 valmistunut maanmittauksen diplomi-insinööri Teknillisestä Korkeakoulusta. Nuoren, maankäytön suunnitteluun erikoistuneen diplomi-insinöörin ensikosketus YVAan tuli silloisen Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksen (YTK) järjestämällä YVA-koordinaattorikurssilla vuonna 1994. Kurssi pidettiin juuri ennen YVA-lain voimaan astumista, ja tavoitteena oli kouluttaa YVAn tekijöitä Suomeen. ”Kahden kuukauden kurssilla sai todella vankan YVA-koulutuksen. Toista niin hyvää koulutusta ei silloin ollut Suomessa saatavilla YVAan liittyen”, toteaa Huhtinen. Voikin sanoa, että YVA-koordinaattorikurssin ansiosta Huhtinen vaikuttaa tälläkin hetkellä YVA-järjestöaktiivina, sillä kurssilla luennoi silloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, jonka YVA-aiheisen esityksen innoittamana päätettiin perustaa Yva ry – Huhtinen yhtenä perustajajäsenistä.

Tällä hetkellä Huhtinen toimii Kaupunkisuunnitteluosaston apulaisosastopäällikkönä Sito Oy:ssä, jossa on vierähtänyt viimeiset 12 vuotta. Matkan varrella on kertynyt työkokemusta konsulttityön ohella niin oman toiminimen pyörittämisestä kuin luokanopettajan töistäkin. Luokanopettajan töissä vierähti kaksi vuotta, minkä jälkeen Huhtinen palasi oman alansa töihin – ensin Maa ja Vesi Oy:ssä (nyk. osa Pöyry-konsernia), sittemmin Sitossa.

Tuulivoimahankkeissa kehittämisen varaa

Kysyttäessä miten YVAa pitäisi kehittää, löytää Huhtinen heti yhden muutostarpeen, joka koskee erityisesti tuulivoimahankkeita. ”Tällä hetkellä tuulivoimahankkeiden yhteydessä kuulee jatkuvasti päiviteltävän, että ei ole oikein järkeä tehdä sekä YVAa että kaavaa. Ensin hankkeesta tehdään YVA, minkä jälkeen vaadittava kaava, ja molempiin vaaditaan täsmälleen samat selvitykset. Neuvotteluja käydään tuplana kummankin menettelyn yhteydessä samojen viranomaisten kanssa. Resurssien tuhlausta”, sanoo Huhtinen.

YVAn ja kaavoituksen yhteensovittamista voisi hänen mielestään kehittää esimerkiksi siten, että ei olisi tarpeen erikseen määritellä, kumpaan menettelyyn mikäkin viranomaisneuvottelu liittyy. Neuvottelut ELY-keskuksen kanssa ovat Huhtisen mukaan tästä hyvä esimerkki. ”Pitää olla selvillä, milloin neuvotellaan ns. kaava-ELYn ja milloin ympäristö-ELYn kanssa. Välillä tuntuu, että ELY-keskuksissa ei itsekään aina tiedetä, mikä taho vastaa mistäkin.”

YVA on yhteiskuntasuhteiden hoitoa

Sen suuremmin Huhtinen ei löydä tämänhetkisestä YVA-laista ja YVA-käytännöistä puutteita. ”YVA on hyvä tapa tehdä hankkeet julkisiksi ja varmistaa ympäristövaikutusselvitykset ja vuorovaikutus – ihan mikä on YVA-lain tarkoitus”. YVA on Huhtisen mukaan muuttunut jo itsestään selvyydeksi. Hän sanoo, että nykyään YVAt osataan tehdä hyvin, ja se on eräänlainen standardimenettely, joka ei enää herätä ihmeellisiä tunteenpurkauksia puolesta tai vastaan. Osallisten kuuleminen ei ole nykypäivänä enää mikään poikkeus, vaan osa normaalia toimintaa. Huhtisen mukaan hankkeesta vastaavat ymmärtävät nykyään hyvin YVAn tarpeellisuuden ja osallisten kuulemisen. Huhtinen sanoo, että hänen omissa YVA-projekteissaan kuulemisella on aina ollut jokin vaikutus lopputulokseen.

Huhtinen vertaa YVAa yritysten yhteiskuntavastuun hoitamiseen.

”Yhteiskuntasuhteiden hoitaminen on firman bisneksen kannalta välttämätöntä. Myös YVA on hankkeesta vastaavalle yksi hyvä työkalu hoitaa yhteiskuntasuhteita. YVA on tietyllä tavalla pakollinen paha, ihan niin kuin minkä tahansa muiden ympäristönormien tai esimerkiksi päästödirektiivien huomioon ottaminen yrityksen toiminnassa. Yritys toteaa, että tämä kuuluu liiketoiminnan kustannuksiin ja se täytyy hoitaa. Hyvin hoidetusta YVAsta yritys saa myös PR-hyötyä”, Huhtinen sanoo.

Suomenmestarilla askelkuviot hallussa

Vapaa-ajallaan Huhtisen löytää monta kertaa viikossa tanssiseura Cometsin tanssisalilta. Rock & swing -tansseihin erikoistuneessa Cometsissa hän sekä treenaa itse että valmentaa. Huhtisen tanssirepertuaariin kuuluvat erityisesti boogie woogie, bugg, fusku ja rockabilly. Harjoituskaudella Huhtiselta kuluu tanssin parissa noin kymmenen tuntia viikossa. Menestystäkin on tullut, siitä kertovat muun muassa vuonna 2014 saavutetut senioriluokan kultamitalit rock & swing -tanssien SMkilpailuissa (boogie woogie, bugg ja fusku) sekä vuonna 2012 napattu PM-kisojen pronssi (boogie woogie).

Tanssin pariin hänet houkutteli kymmenisen vuotta sitten vaimonsa Päivi. ”Vaimoni jossain vaiheessa ilmaisi, että olisi ihan hyvä, jos osaisi tanssia. Aluksi opeteltiin Päivin kanssa tanssileireillä peruslavatanssit, minkä jälkeen aloimme treenata enemmän rock & swing -tansseja”, kertoo Huhtinen, joka toimii aktiivisesti myös Cometsin hallituksessa – tällä hetkellä varapuheenjohtajana.

Huhtinen on myös innokas työmatkapyöräilijä, siitä kertoo pyörän matkamittariin vuosittain kertyvät 4000–5000 kilometriä. ”Tai enhän minä pyöräilyä harrasta, se on enemmän hyötyliikuntamuoto. Toukokuussakin tuli istuttua pyörän satulassa yhteensä 24 tuntia eli vuorokauden verran. Kilometrejä kertyy aivan itsestään liikkuessa paikasta toiseen.”

Huhtinen on naimisissa Yva ry:n puheenjohtajan Päivi Karvisen kanssa. Lopuksi on kysyttävä, puhutaanko tässä kahden YVA-aktiivin residenssissä kenties paljonkin YVAasioita? ”Kyllä me YVAstakin keskustelemme, mutta enemmän Yva ry:n käytännön asioista. Tanssista kotona keskustellaan sitten enemmänkin.”

Kuva_2_Paivi_ja_Timo_SM-kisat_10_05_2014_BW-seniorit

Timo Huhtinen ja Päivi Karvinen boogie woogie -tanssin seniorisarjan suomenmestarit vuosimallia 2014. Kuva: Taija Siipilehto

 

YVA-direktiivi muuttui – lakimuutoksiin aikaa kolme vuotta

YVA-direktiivin muutos (2014/52/EU) tuli voimaan toukokuussa. Muutoksia tuli lähes kaikkiin direktiivin artikloihin. Ympäristöministeriön on tarkoitus asettaa työryhmä lakimuutosten määrittelemiseksi. Muutokset on saatettava voimaan 16.5.2017 mennessä.

Direktiiviin tuli uutena mm. YVAn määritelmä, Natura-arvioinnin ja YVAn suhdetta tiivistettiin, arviointiselostuksen sisältövaatimukset päivitettiin sekä lisättiin velvoite laadunvarmistukseen. Lisäksi YVAn huomioonottamista luvassa vahvistettiin. Moniin liitteisiin tuli muutoksia, mutta hankeluettelot säilyivät nykyisellään.

Komission lähtökohdat muutokselle olivat ympäristövaikutusten arvioinnin laadun parantaminen ja YVAn kehittäminen vastaamaan paremmin uusiin ympäristönsuojelun haasteisiin. Tavoitteena oli myös hallinnollisen taakan keventäminen. Alkuperäinen ehdotus muuttui jäsenmaiden käsittelyssä melko paljon ja oikeastaan parempaan ja selkeämpään suuntaan.

YVAn määritelmä on uutta, artikla 1

Direktiivissä ei ollut aiemmin YVAn määritelmää. Määritelmässä selvennetään hankkeesta vastaavan ja viranomaisen rooleja hankkeesta vastaava tekee vaikutusten arvioinnin (assess) ja viranomainen tarkastaa (examines) lopputuloksen (katso erillinen teksti artikkelin lopussa). Tuntuva muutos viranomaisen tehtäviin on perusteltu päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista ja sen sisällyttäminen lupaan. Yhteysviranomaisen tehtävä siis laajenee riittävyyden arvioinnista.

Natura-arvioinnin ja YVAn suhde, artikla 2

Mikäli YVA-hankkeessa on tarpeen laatia myös Natura-arviointi, on nämä jatkossa lähtökohtaisesti sovitettava yhteen. Muiden direktiivien arviointivelvoitteiden yhteensovittaminen jäi lopulta jäsenvaltioiden päätettäväksi.

Lisäyksiä ympäristövaikutuksiin, artikla 3

Direktiivin ympäristövaikutusten luetteloon lisättiin luonnon monimuotoisuus, joka meillä on ollut YVA-laissa jo alusta alkaen. Uutena tulee velvoite arvioida vaikutukset, jotka johtuvat hankkeen alttiudesta suuronnettomuus- ja katastrofiriskeille.

YVA yksittäistapauksessa, artikla 4

Hankkeesta vastaavalle on luotu velvoite tuottaa viranomaiselle tiedot hankkeesta ja sen vaikutuksista, kun päätetään YVAn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Uusi liite IIA luettelee toimitettavat tiedot. Viranomaisen päätöksenteon pohjana olevia harkintaperusteita on päivitetty (liite III). Direktiivi mahdollistaa sen, että lieventämistoimet voidaan ottaa huomioon jatkossa päätöksenteossa.

YVA-selostus ja laadunvarmistus uutena mukaan, artikla 5

Direktiivi ei tuntenut aiemmin YVA-selostuksen käsitettä, vaan hankkeesta vastaavan on tullut toimittaa viranomaiselle tiedot asianmukaisessa muodossa. Nämä YVAn sisältövaatimukset on päivitetty. Uutta on laadun varmistaminen YVAssa. Hankkeesta vastaavan tekijöiden on oltava päteviä ja viranomaisella tulee olla käytössään riittävä asiantuntemus, kun se arvioi riittävyyttä ja laatua. Viranomainen voi edellyttää hankkeesta vastaavalta lisätietoja, mikäli perustellun päätelmän tekeminen sitä edellyttää.

YVA ja lupa, artiklat 8, 8a ja 9

YVA-direktiivissä säädetään myös lupaan liittyvistä asioista. Kuten aiemmin todettiin, tulee luvassa mainita YVAn perusteltu päätelmä. Jäsenvaltion on lisäksi varmistettava, että hankkeesta vastaava toteuttaa sellaiset toimenpiteet, joilla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ja, jos mahdollista, poistamaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, sekä määritettävä merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten seurantamenettelyt. Myös luvasta tiedottamisesta on säädetty.

Direktiivimuutos, 2014/52/EU, löytyy kokonaisuudessaan suomeksi linkistä www.ec.europa.eu/environment/eia/eia-legalcontext.htm. Samasta osoitteesta löytyy myös nykyinen YVA-direktiivi (2011/92/EU) sekä nykydirektiivin ja muutosdirektiivin yhteen sovitettu laitos (informal consolidated verson of the EIA directive).

Artikla 1

Ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, joka käsittää seuraavat:
i) hankkeen toteuttajan suorittama 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen;
ii) 6 artiklassa tarkoitettujen kuulemisten toteuttaminen ja tarvittaessa 7 artiklassa tarkoitettujen neuvottelujen käyminen;
iii) toimivaltaisen viranomaisen tarkastelu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyistä tiedoista ja hankkeen toteuttajan tarvittaessa 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamista lisätiedoista sekä 6 artiklan mukaisista kuulemisista ja 7 artiklan mukaisista neuvotteluista saaduista mahdollisista asiaan liittyvistä tiedoista;
iv) iii alakohdassa tarkoitetun tarkastelun ja tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen oman lisätarkastelun tulokset huomioon ottaen tehty toimivaltaisen viranomaisen perusteltu päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista; ja
v) toimivaltaisen viranomaisen perustellun päätelmän sisällyttäminen 8 a artiklassa tarkoitettuihin päätöksiin.

Näin direktiivimuutos syntyi

Euroopan komissio antoi ehdotuksensa YVA-direktiivin muuttamisesta lokakuussa 2012. Pian tämän jälkeen alkoi direktiivin käsittely neuvoston ympäristöryhmässä, jossa jäsenmaat neuvottelivat direktiivin sisällöstä omien tavoitteidensa pohjalta. Suomi sai kunnollisesti perustellen omia tavoitteitaan hyvin neuvotteluissa läpi. Neuvottelut neuvostossa kestivät tasan vuoden, tarvittiin 18 kokousta ennen jäsenmaiden yhteisymmärrystä sisällöstä. Samaan aikaan myös parlamentti käsitteli ehdotusta ja sillä oli omat muutosesityksensä komission ehdotukseen. Tämän jälkeen seurasivat neuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tämä tapahtui joulukuussa 2013. Muutos hyväksyttiin virallisesti parlamentissa ja neuvostossa maaliskuussa 2014. Muutos astui voimaan 15.5.2014 ja kansallisesti muutokset tulee saattaa lainsäädäntöön 16.5.2017 mennessä.

Kuva: Komission edustajat YVA-yksikön päällikkö Georges Kremlis (toinen vasemmalta) ja yksikön juristi Stephanos Ampatzis (kolmas vasemmalta) olivat keskeisessä asemassa komission direktiivimuutosehdotuksen laadinnassa. Neuvoston puheenjohtajamaana toimi kriittisessä vaiheessa Liettua, jota tässä kuvassa edustaa Kremlisin vasemmalla puolella oleva Ruta Revoldiene. Viron edustaja Rainer Persidski tekee muistiinpanoja. Kuva: Seija Rantakallio

Siellä kaikilla oli niin mukavaa – YVA-juoksu

Yva ry juhli 21.9.2014 syntymäpäivänään kunnollisesti 20-vuotistaivaltaan juoksemalla ja kävelemällä. Liki 50 YVA-juoksuun osallistujaa kiersi Töölönlahden yhdeksänä joukkueena leikki- tai tosimielellä. Minä lähdin juoksuun iloisella mielellä – iltapäivä ulkoilulle – kävelylle ja 10 m hölkälle. Jokainen ilmoittautunut saapui paikalle ja vähän enemmänkin. Sunnuntai oli upea syyskuun kesäpäivä. Lämpötila liki 20 astetta ja aurinko paistoi.

Kokoontuminen oli Hesperian puistossa ja siellä oli sopivankokoinen nurmikko alkulämmittelylle, jonka ohjasi liikunnanopettaja Taina Avo Kisakallion urheiluopistolta. Sen jälkeen osallistujat johdatettiin turvallisesti kevyenliikenteen väylän yli lähtörykelmään. Puheenjohtaja Päivi Karvinen ampui lähtölaukauksen. Kuului puh ja kaikki lähtivät matkaan. Varsinainen laukaus tuli jälkikaikuna. Anne Kangasaho, Nunu Pesu ja Tiina Kähö eli juoksutiimi oli huolehtinut myös palautusjuomat osanottajille. Kukaan ei keskeyttänyt ja jokainen joukkue sai kerättyä tarvittavan määrän sydämiä.

Onnitteluruusut ojennettiin siis kilometreinä ja komeimmat ruusut kasvattivat kymmenen kierrosta juosseet 2-henkiset joukkueet, joiden juoksumatka oli 10 km. Soolojuoksijoita (20 km) ei ollut. Juoksun ohessa piti myös pureskella pähkinöitä kuten ”Kaksi juoksee keskellä ja 12 vain seisoo”. Parhaiten viisi pähkinää ja lisäkysymykset ratkaisi Pöyryn joukkue. Juoksupukukisassa kisailtiin parhaasta juoksupuvusta. Erikoismaininnan saivat Suomen luonnonsuojeluliiton Norpat ja joukkuepukukisan paras oli Hammarström Puhakka Partners’n Kammioeläimet. YVA-paita oli myös tyylikäs juoksuasun osa.

Illansuussa siirryttiin Villa Kiveen. Syntymäpäiväsankarille nostettiin malja ja lasit kilisivät. Puheenjohtaja muisteli puheessaan sankarin syntymähetkeä 20 vuotta sitten. Juhla jatkui hyvää ruokaa – savukalaa ja salaatteja – ja hyvää juomaa nautiskellen ja välillä saunoen. Syntymäpäiväkakun kynttilät puhalsi sammuksiin yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Timo Huhtinen.

Illan mittaan kisailu jatkui. Nyt piti tunnistaa tansseja, joita esittivät Päivi ja Timo sekä Erkki ja Reetta. Taitavia tähtitanssijoita. Tanssilajit parhaiten tunnisti Sakari Grönlund ja palkinnoksi sai tanssia tähtien kanssa.

Kotiinlähdön hetki koitti ja meillä kaikilla oli ollut mukavaa. Kaikki sujui loistavasti. Kiitos kaikille järjestäjille ja tilaisuutta tukeneille.

Yva ry:n 20-vuotisjuhla

Yva ry täytti 20 vuotta vuonna 2014. Juhlavuoden päätapahtumana toimi perinteisen YVA-päivän lisäksi samana iltana 19.3.2014 järjestetty juhlaillallinen Helsingissä Rake-salissa (Bulevardi 2). Innokkaimmat YVA:n ystävät osallistuivat myös seuraavana päivänä järjestetylle ekskursiolle FiR 1 -tutkimusreaktorille Espoon Otaniemessä.

 

Isantapari_juhlaillallinen

Illan isäntänä ja emäntänä toimivat Vesa-Matti Honkanen ja Tiina Kähö

alkumaljajuhlaillallinen

Illallisen alkua odotellessa tunnelma oli tiivis.

juhlaillallinen

Jälkiruoka hyvän ohjelman ohessa sai hymyn kirpoamaan pöytäseurueen huulille

kvartettijuhlaillallinen

Yksi illan kohokohtia oli kvartettiesitys – kvartetin jäsenet olivat Laulu-Miehet-kuorosta.

Täydellinen kuvakooste juhlaillalliselta on luettavissa painetusta Impakti-lehdestä sekä Impaktin pdf-versiosta.

YVA-päivien 2014 esitelmät

YVA-päivä pidettiin Pasilassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikassa Senaattikiinteistön auditoriossa 19.3.2014. YVA-päivät avasi vasta valittu Yva ry:n uusi puheenjohtaja Päivi Karvinen. YVA-päivien esitysten lyhennelmät ovat esitetty lyhyesti alla. Lyhennelmät ovat opiskelijaosallistujien omia tulkintoja eivätkä esitelmien pitäjät ole tarkistaneet niitä.

paivikarvinen

YVA-päivän avaus

YVA-päivän avauksen piti Yva ry:n puheenjohtaja Päivi Karvinen. Puheenjohtaja aloitti kertomalla että Yva ry ja YVA-päivät viettävät 20-vuotisjuhlavuotta. Päivi oli mukana perustamassa yhdistystä. Seuraavaksi Karvinen kysyi itseltään miksi hän on yhä täällä. Ensimmäiseksi syyksi hän mainitsi, että YVA on alati kehittyvä mielenkiintoinen ala. Esimerkkinä hän mainitsi SOVA-lain ja YVA-direktiivien uudistumisen, joita käsitellään näillä YVA-päivillä. Toiseksi hän mainitsi mahtavan porukan, jonka takia hän on vielä täällä.

Lyhennelmä: Tuomo Launonen, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

seijarantakallio

Ajankohtaiskatsaus: YVA-direktiivin muutos ja sen kansallinen täytäntöönpano

Neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä esitteli Euroopan Unionin neuvoston, parlamentin ja komission yhteisymmärrykseen pääsemisen tuloksena, joulukuussa 2013, syntyneet pääasialliset muutokset YVA-direktiiviin. YVA-direktiivi sai lopullisen hyväksyntänsä parlamentissa 12.3.2014 ja neuvostossa myöhemmin maaliskuussa. Direktiivi astuu voimaan huhtikuun ja toukokuun vaihteessa. Voimaansaattamisaika on kolme vuotta, joten direktiivin tulee olla voimassa keväällä 2017.

Rantakallio kertoi esityksessään myös täytäntöönpanon aikataulusuunnitelmasta YVA-direktiiville. Alustavasti YVA-direktiivin muutoksen täytäntöönpano tultaisiin aloittamaan kevään ja alkusyksyn aikana lainsäädäntömuutostarpeiden kartoituksella ja työryhmän perustamisella. Työryhmän toimikausi tulisi alustavasti olemaan tämän vuoden joulukuusta vuoden 2015 joulukuuhun, jolloin suunnitelman mukaisesti edetessä tulisi keväällä 2016 olla jo hallituksen esitys viimeisteltynä. Tällöin eduskuntakäsittely ajoittuisi 2016 vuoden syksylle. Samoin lainsäädännön muutosten ja asetuksen viimeistely on ajoitettu 2016 syksylle ja keväälle 2017, jolloin direktiivin voimaansaattaminen olisi jo käsillä.

Esityksessään Rantakallio esitteli YVA-direktiiviin tehtyjä pääasiallisia muutoksia. Ensimmäisenä muutoksena on, että direktiiviin on lisätty YVA:n määritelmä, millä pyritään tarkentamaan, mitä kaikkea ympäristövaikutusten arvioinnin tulisi merkittävistä vaikutuksista hankkeessa sisältää. Yhteensovitettu ja yhteinen menettely on yksi direktiivin muutoksista. Näillä menettelymuutoksilla pyritään pääsemään eroon viranomaisen nykyisistä velvoitteista tehdä päällekkäisiä ympäristövaikutusten arviointeja hankkeissa, joihin YVA-direktiivi ja muu Euroopan unionin lainsäädäntö voi velvoittaa. Taustalla on tarkoitus keventää jäsenmaiden hallintoa. Menettelymuutokset direktiivissä keskittävät vaikutusten arvioinnin useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle, jotka sovittavat arvioinnit, tai yhdelle viranomaiselle, joka laati yhden ympäristövaikutusten arvioinnin, johon sisällytetään muut arvioinnit.

Ympäristövaikutukset direktiivissä muuttuvat siten, että eri toimijoiden tehtävät eritellään. Muutoksen kohteena oleville toimijoille, hankkeesta vastaavalle ja viranomaiselle, eritellään omat tehtävät. Ympäristövaikutuksia koskevaan artiklaan lisättiin myös täydennyksenä biodiversiteetin, suuronnettomuuden ja luonnonkatastrofien riskit.

Tapauskohtainen harkinta on myös ollut muutoksen kohteena direktiiviä uusittaessa. Tapauskohtaisen harkinnan muutoksen myötä hankkeesta vastaavalla on velvollisuus tuottaa selvitys hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista tapauskohtaista harkintaa varten. Hankkeesta vastaavan selvitysvelvollisuuksien myötä luotiin yksityiskohtainen luettelo selvityksen alaisista tiedoista, jotka löytyvät direktiivin uudesta liitteestä II.A. Samalla päivitettiin viranomaisen harkintakriteereitä direktiivin liitteestä III. Uuden direktiivin mukaan toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös kolmen kuukauden kuluessa luvan hakemispäivästä. Tämä edellyttää, että hankkeen toteuttaja on toimittanut kaikki vaadittavat tiedot. Viranomainen voi pidentää määräaikaa kolmella kuukaudella, jos se hankkeen luonteesta, moninaisuudesta tai koosta riippuen on välttämätöntä. Tällöin viranomaisen tulee ilmoittaa määräajan pidentämiseen oikeuttavat syyt ja päivä, jolloin päätös annetaan, hankkeen toteuttajalle.

Direktiivin muutoksen myötä ympäristöselostuksen sisältöä päivitetään tarkemmaksi ja selkeämmäksi. Päivitetty sisältö löytyy direktiivin liitteestä IV. Ympäristövaikutuksen arviointeja koskien uuden direktiivin myötä arviointien laatua säännellään tarkemmin. Direktiivin mukaan hankkeesta vastaavan ympäristövaikutusten arvioinnin laatijoiden tulee olla päteviä. Viranomaisilla tulee olla vuorostaan käytössä riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyden ja laadun todentamiseksi. Viranomaisille jätetään myös mahdollisuus pyytää selostuksen täydentämistä perustellusta syystä. Jäsenvaltioille jätetään vuorostaan päätäntävalta koskien asiantuntijoiden käyttöä ja valintaa, kuten sitä millä kriteereillä määritellään pätevä asiantuntija.

Uudistuksen myötä kuulemista korostetaan säätämällä, että YVA ja lupahakemus tulee olla sähköisesti saatavilla. Tällä pyritään saamaan YVA ja lupahakemus helpommin yleisön saataville. Rantakallion esityksestä kävi myös ilmi, että YVA-direktiiviä päivitetään siten, että myöntämispäätöksessä tulee selkeämmin käydä esille, mitä luvan myöntämisestä ja ympäristövaikutusten arvioinnista seuraa, kuten kuinka ympäristövaikutuksien haitallisia seuraamuksia tullaan tulevaisuudessa seuraamaan. Lisäksi direktiivin muutoksen myötä velvoitetaan jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia rangaistussäännöksien seuraamuksia.

Lyhennelmä: Riia Vaakanainen, Hallintotieteiden ylioppilas, Itä-Suomen yliopisto

ismopolonen

Ajankohtaiskatsaus: YVA-direktiivin tulkinnasta Unionin tuomioistuimessa

Professori Ismo Pölönen (Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus) oli YVA-päivillä puhumassa mielenkiintoisista YVA-tapauksista. Mielenkiintoisiksi tapaukset teki unionin tuomioistuimen kanta ja tulkinta YVA-direktiivistä (2011/92/EU), sekä unionin tuomioistuimen aktiivinen rooli YVA-direktiivin tulkinnassa. Pölönen kertoi kolmesta tapauksesta ja esityksessä tarkastelun keskiössä oli direktiivin 3 artikla. 3 artiklassa kerrotaan, että ”ympäristövaikutusten arvioinnilla tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla, kussakin yksittäistapauksessa ja 4–12 artiklan mukaisesti hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset” tiettyihin tekijöihin, muun muassa ihmisiin, eläimiin ja maaperään.

Pölösen esittämässä ensimmäisessä tapauksessa komissio vs. Irlanti (C-50/09), Irlannin mukaan 3 artikla on laadittu sanamuodoltaan yleiseksi ja tärkeää on, että ympäristövaikutusten arviointi on suoritettava 3 artiklan kohtien 4-11 mukaisesti. Irlanti siis oli katsonut, että kun se saattaa kohdat 4-11 oikeusjärjestykseensä, on se myös saattanut koko 3 artiklan. Komissio taas piti 3 artiklaa perustavanlaatuisena ja kokonaisuudessaan täytäntöön pantavana. Tiivistetysti tuomioistuin linjasi, että Irlannin lainsäädännön vaatimukset eivät vastanneet direktiivin 3 artiklassa toimivaltaiselle ympäristöviranomaiselle asetettua velvollisuutta, jonka mukaan sen kuuluisi suorittaa itse YVA säännöksessä mainittujen tekijöiden kannalta arviointi. Suomen lainsäädännön mukaan hankkeesta vastaava on arviointivelvollinen. On siis nähtävissä selvä jännite YVA-direktiivin ja kansallisen lainsäätelyn välillä. Jännitteeseen voitaisiin vastata muuttamalla lainsäädäntöä ja esimerkiksi toteuttamalla viranomaisen arviointivelvollisuus YVA- tai lupamenettelyn yhteydessä.

Toisena tapauksena Pölönen esitti tapauksen komissio vs. Espanja (C-404/09), jonka päätelmäksi Pölönen linjasi, että yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon, kun hankkeet, jopa muodollisesti, ovat vireillä samaan aikaan. Tuomioistuin yhdisti ratkaisussa kumulatiivisen arviointivelvollisuuden direktiivin 3 artiklan laajaan arviointivelvollisuuteen.

Viimeinen Pölösen esimerkki tapaus oli Leth (C-420/11). Siinä tuomioistuin linjasi, että YVA-direktiivin mukaiseen ympäristövaikutusten arviointiin ei kuulu hankkeen vaikutukset kiinteän tai irtaimen omaisuuden arvoon. Kuitenkin niin, että arvioitava on, kuinka ihmiset käyttävät kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Lopuksi Pölönen esitti tiivistetysti esityksensä pääpiirteet ja unioninen tuomioistuimen kannan. Esitettyjen tapausten valossa Pölönen totesikin, että unionin tuomioistuin on kohdentanut laajan arviointivelvollisuuden toimivaltaiselle viranomaiselle, kuitenkin niin, että taustalta tähän ei löydy selvää säännösperustaa. Pölönen viittasi tässä kohtaa jopa oikeusvaltioperiaatteeseen. Mielestäni viittaus oli asianmukainen, sillä kriittinen ja analysoiva ote tuomioistuimen toimintaan lisää oikeuden toimivuutta ja laillisuutta. Pölönen myös viittasi tuomioistuimen teleologisen tulkinnan korostumiseen verrattuna sanamuodon mukaiseen tulkintaan. Toisikohan tuleva YVA-direktiivin muutos selkeyttä ja tuomioistuimen tarvitsemia selviä säännösperusteita tulevaisuudessa mukanaan?

Lyhennelmä: Stiina Seitavuo, Itä-Suomen yliopisto, ympäristöoikeuden opiskelija

annakatriraiha

FiR 1 –tutkimusreaktori – ensimmäinen ydinlaitoksen purkamisen YVA Suomessa

Ympäristöasiantuntija Anna-Katri Räihä Pöyry Finland Oy:stä kertoi, että  Espoon Otaniemessä sijaitsevaa pientä FIR 1 -tutkimusreaktoria on käytetty yli 50 vuotta tutkimukseen, opetukseen, isotooppituotantoon ja syöpähoitoihin. Viimeiset syöpähoidot reaktorilla tehtiin yli kaksi vuotta sitten. Rahoituksen loputtua reaktori ja siihen kiinteästi liittyvät toiminnot on päätetty purkaa.

Koska tämä on Suomen ensimmäinen ydinreaktorin purkuhanke, on se yhteiskunnallisesti merkittävä ja sille on asetettu paljon odotuksia. Ympäristövaikutusten arviointi tehdäänkin varsin perusteellisesti, jotta saatava tieto olisi hyödynnettävissä myös tulevia purkuhankkeita ajatellen. Eri toteuttamisvaihtoehdoista on keskusteltu ja arvioinnin laajuuden määrittäminen on tehty yhdessä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hankkeen tarkoituksena on lopettaa tutkimusreaktorin käyttö. Tämä toteutetaan siten, että reaktorirakennus säästetään muuhun käyttöön. Koska kyseessä on ydinlaitoshanke, YVA-lain mukaista arviointimenettelyä on sovellettava suoraan. ELY-keskuksen sijaan yhteysviranomaisena toimivat työ- ja elinkeinoministeriö ja Säteilyturvakeskus. Käytöstäpoistolupahakemus voidaan jättää vasta YVA-menettelyn päätyttyä.

Arvioitavia vaihtoehtoja on kolme. Epätodennäköisimmässä tapauksessa laitoksen käyttö jatkuisi, mikä käytännössä siirtäisi päävaihtoehdoista jommankumman täytäntöönpanon hamaan tulevaan. Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat reaktorin välitön tai viivästetty purkaminen. Viivästetyn purkamisen tapauksessa purkutyöt helpottuvat säteilytason laskiessa radioaktiivisen hajoamisen myötä.

Reaktorin purkamisen lisäksi tarkastellaan jätehuoltoketjua: ympäristövaikutuksia arvioidaan niin tutkimusreaktorin alueella Otaniemessä, jätteiden välivarastointi- ja loppusijoitusalueiden (Idaho, Olkiluoto tai Loviisa) osalta kuin jätteiden kuljetusreittien osaltakin. Jätteinä syntyy korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta sekä matala- ja keskiaktiivista purku- ja huoltojätettä. Molemmille jätetyypeille on määritelty tarkat hävitysskenaariot.

Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan asiantuntija-arviona perustuen Otaniemen osalta käytöstä poistosta tehtyihin erillisselvityksiin ja muiden laitosalueiden osalta jo olemassa oleviin ympäristövaikutusten arviointeihin. Tavanomaiset vaikutukset ovat merkityksettömän pieniä, sillä maisema- tai vesistövaikutuksia ilmajäähdytteisellä reaktorilla ei oikeastaan ole. Vaikutusten arvioinnin painopisteenä ovat radioaktiivisten aineiden päästöt ja säteilyvaikutukset, ja käyttöhenkilökunnan terveyteen kohdistuvat vaikutukset. YVA:n kannalta haasteita tuo hankkeen laajuus: jätteiden käsittelyn ja kuljetusten turvallisuutta (ml. poikkeus- ja ongelmatilanteet) tarkastellaan yleisellä tasolla myös Yhdysvalloissa, jotta loppusijoituksen vertailu Suomeen tai Yhdysvaltoihin olisi mielekästä.

YVA-ohjelma jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle viime vuoden (2013) loppupuolella, ja yhteysviranomaisen lausunto saatiin helmikuussa. Tällä hetkellä tehdään perusselvityksiä ja vaikutusten arviointityötä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoituksena jättää nähtäville vielä ennen vuoden loppua.

Lyhennelmä: Pauli Kärkkäinen, ympäristötieteiden opiskelija, Jyväskylän yliopisto

ollivilkamo

FiR 1 – tutkimusteaktorin käytöstäpoiston valmistelu

Johtava tutkija Olli Vilkamo VTT:ltä piti esityksen FiR 1 –tutkimusreaktorin taustoista ja käytöstä poiston valmistelusta. FiR 1 –tutkimusreaktori on ensimmäinen käyttöönotettu ja purettava ydinlaitos Suomessa.

Tutkimusreaktori otettiin käyttöön vuonna 1962, jolloin reaktorin käynnisti presidentti Urho Kekkonen. Reaktorilaboratorio perustettiin Otaniemen teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan laitoksen yhteyteen. Myöhemmin reaktori siirtyi VTT:n vastuulle.

Reaktori on 250 kW TRIGA Mark II –tyyppinen reaktori ja soveltuu nimenomaan tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Reaktorin sydän on vedellä täytetyn suojan pohjalla 6,6 metriä paksun betonisuojuksen sisällä. Reaktorilla tuotetaan myös isotooppeja, joita aiemmin piti tuoda ulkomailta. Reaktori mahdollisti myös nopeasti hajoavien isotooppien käytön, koska niitä tuotettiin nyt kotimaassa.

Käytöstäpoiston suhteen reaktori on kooltaan, käytetyn polttoaineen- ja purkujätemääriltä ja näiden aktiivisuuksilta merkittävästi pienempi ydinlaitos kuin ydinvoimalaitokset.

Reaktori käyttää uraani-zirkonium-hydridi –porttoainetta ja sydämessä on 15 kg uraania, joka sisältää 3 kg uraani 235:ttä. Käytettyä polttoainetta on kertynyt käytön aikana 103 polttoainesauvaa (25 kg uraania), joista 79 on edelleen ladattuna sydämeen. Radioaktiivisen purkujätteen määrä on 28 t (konservatiivinen arvio) ja purkujätteen kokonaisaktiivisuus 30 TBq.

YVA-selostuksen tekeminen on edellytys käytöstäpoistoon liittyvälle käyttölupaehtojen muutokselle, jota VTT tulee hakemaan VN:lta. Lisäksi on tehtävä polttoaineen kuljetusselvitys.

Purkuvalmisteluun kuuluu mm. seuraavia tehtäviä:

  • Polttoainehuollon selvitykset ja sopimusasiat;
  • Purkujätteeseen liittyvät selvitykset ja sopimusasiat;
  • Tarkempi purkusuunnittelu, joka tullaan kilpailuttamaan;
  • Reaktorin käytön lopettaminen, joka tapahtuu mahdollisesti 2015 loppuvuodesta.

Lopuksi Vilkamo totesi, että FiR 1:llä kunniakas ja arvokas tutkimus ja koulutushistoria. Purku tullaan hoitamaan suunnitelmallisesti eikä kontaminaatioriskiä ole. Reaktorista on syntynyt pieni ydinjätemäärä. Työalueen ja ympäristön siisteys tullaan hoitamaan erityisellä huolella. STUK valvoo toimenpiteitä ja työ tehdään kansallisesti ja läntisten naapurimaiden kanssa yhteistyössä.

Lyhennelmä: Erkki Ikäheimo, Impakti-lehden päätoimittaja, Yva ry

marjaanttonen

Arktiset alueet ja YVA: Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa, Poro YVA

Erilaiset maankäyttöhankkeet, kuten kaivostoiminta, tuulivoima- ja turvetuotanto, ovat lisääntyneet pohjoisilla alueilla. Poroelinkeino on usein vieras näiden alojen toimijoille. Tarve yleiselle ohjeistukselle poroelinkeinon huomioimiseksi maankäyttöhankkeissa poronhoitoalueella on tunnistettu pitkään. Nyt tilannetta parantamaan on saatu uunituore opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa eli tuttavallisemmin PoroYVA-opas. Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Marja Anttonen esitteli tätä opasta, joka on hyödyllinen niin hanketoimijalle, viranomaisille kuin poronhoitajille.

Opas sisältää perustietoa poroelinkeinosta: poroista, niiden laidunkierrosta ja hoidosta sekä näiden vaatimista rakenteista ja alueista, kuten myös elinkeinon kulttuurisesta ja sosioekonomisesta merkityksestä. Tärkeässä osassa oppaassa ovat ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja eri menettelyiden yhteensovittaminen.

Perustana on poronhoitolaki, joka turvaa vapaan laidunnusoikeuden poronhoitoalueella maan omistustai hallintaoikeudesta riippumatta. Laki kieltää valtion maan käyttämisen tavalla, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle. PoroYVA-oppaan tarkoitus on mahdollistaa eri hankevaihtoehtojen todellisten vaikutusten arviointi poroelinkeinoon, jolloin lain mainitseman huomattavan haitan syntyminen voidaan punnita. Opas auttaa aidon toimivan vuoropuhelun aikaansaamiksi osapuolien välille YVA-menettelyn alusta lähtien jatkuen hankkeen olemassaolon ajan. Tasavertainen kohtelu, kaikkien tahojen huomioiminen ja kunnioitus suuntaan ja toiseen ovat prosessissa tärkeimpiä.

Tänä keväänä PoroYVA-opasta jalkautetaan käyttöön. Sisältöjä hiotaan, oppaasta levitetään tietoa ja järjestetään koulutusta. Oppaasta on lisäksi tulossa kieliversiot englanniksi ja venäjäksi. PoroYVA-opas on ladattavissa verkossa, kannattaa käydä tutustumassa: www.paliskunnat.fi/poroyva

Lyhennelmä: Tanja Männistö, LuK, Jyväskylän yliopisto

kaikokko

Arktiset alueet ja YVA: Hyvä kaivos – huono kaivos?

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko käsitteli puheenvuorossaan kaivostoimintaa. Erityisesti hän keskittyi kaivostoiminnan sosiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja sosiaaliseen toimilupaan. Kokko on ollut mukana kirjoittamassa Hyvä kaivos pohjoisessa – kirjaa. Opaskirjassa käsitellään ympäristösääntelyä ja sosiaalista kestävyyttä tukevia parhaita käytäntöjä.

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla voidaan ennakoida muutoksia ihmisten elämän laatuun sekä arvioida alueen yhteisön mahdollisuuksia sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Samalla voidaan myös tutkia keinoja, joilla haittoja voidaan vähentää tai ehkäistä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kautta voidaan tunnistaa hankkeen hyväksyttävyyden mahdollisuuksia paikallisessa yhteisössä ja edellytyksiä sosiaaliselle toimiluvalle.

Kaivostoiminnan vaikutusten arvioinnin haastavuutta lisää se, että kaivoksen toiminta-aikaa ei useinkaan tiedetä etukäteen. Toiminnan kestoon vaikuttavat malminetsinnän onnistumisen lisäksi herkästi myös talouden vaihtelut. Kaivoshankkeen alkumetreille painottuva sosiaalisten vaikutusten arviointi johtaa helposti siihen, että varsinainen vaikutusten seuraaminen ei toteudu eikä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista muodostu prosessia, joka alkaisi kaivoksen suunnittelusta ja kestäisi aina sen lopettamiseen asti. Suosituksena onkin jatkaa sosiaalisten vaikutusten arviointia itsesäätelyn keinoin esimerkiksi sidosja seurantaryhmätyöskentelyn avulla.

Kokon mielestä sosiaalisten vaikutusten arvioinnille on kaivostoiminnassa ilmeinen tarve. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin rooli osana laajempaa vaikutusten arviointia on ollut pieni ja arviointiin on kaivattu lisää osaamista sekä laatua. Lisäksi huonot esimerkit leimaavat herkästi koko alaa.

Sosiaalinen toimilupa on paikallisen yhteisön osoittamaa hyväksyntää ja tukea alueella harjoitettavaa (kaivos-)toimintaa kohtaan. Sosiaalinen toimilupa perustuu sosiaaliseen oikeutukseen, uskottavuuteen ja luottamukseen. Paikallisia on Kokon mukaan kuunneltava nöyrästi ja sosiaalinen toimilupa vaatiikin lakisääteisiä velvoitteita enemmän viestintää ja vuorovaikutusta paikallisyhteisön kanssa. Sosiaalisen toimiluvan ylläpito ei pääty ympäristöllisten lupien myöntämiseen vaan jatkuu koko kaivostoiminnan ajan. Sosiaalinen toimilupa onkin jatkuvasti ansaittava yhä uudelleen.

Puheenvuoronsa lopuksi Kokko painotti sitä, että ympäristölainsäädännön osallistumista ja tiedottamista koskevat vaatimukset ovat vain vähimmäisvaatimuksia. Kaivosyhtiöiden hyvällä hallintatavalla ja itsesääntelyllä on suuri merkitys paikallisyhteisön hyväksynnän ansaitsemisessa. Tavoitteeksi Kokko määrittelikin huono kaivos – hyvä kaivos -jaon liudentamisen ja sosiaalisesti nykyistä kestävämmän kaivostoiminnan.

Lyhennelmä: Sohvi Mäkilä, tekn. kand., maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto

villemikaeltuominen

Liikenteen ja raideliikenteen arviointi raiteillaan?: Tampereen kaupunkiraitiotie – arvioidaan vaikkei YVAta

Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen esitteli Tampereen kaupungin kaupunkiraitiotieprojektia YVApäivillä. ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeeseen ei tarvitse soveltaa varsinaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeella on kuitenkin joitain merkittäviä ympäristövaikutuksia, joita arvioidaan projektin edetessä.

Tampereen varhaisimmat raitiotiesuunnitelmat sijoittuvat jo 1900-luvun alkuun. Vuosina 1948-1976 Tampereella oli Suomen laajin johdinautoliikenne, jonka käytöstä kuitenkin luovuttiin. Sittemmin bussiliikenne on toiminut Tampereen paikallisjoukkoliikenteen selkärankana. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö TASE 2025 toi raitiotiesuunnitelmat jälleen ajankohtaisiksi vuosina 2006-2007. Alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2011 ja vuotta myöhemmin saatiin lausunnot ELY-keskukselta ja liikennevirastolta. Vuonna 2013 laaditussa MAL-sopimuksessa valtio sitoutui osallistumaan hankkeen kustannuksiin 30 prosentilla. Sittemmin raitiotiesuunnitelma on tarkentunut ja tavoitteena on saada kaupunginvaltuuston päätös hankkeen toteuttamisesta keväällä 2014. Nykyinen suunniteltu linjaus kulkee Lentävänniemeltä Pispalaan, keskustan läpi, ja edelleen Kalevan kautta Hervantaan asti. Seuraava vaihe tulee olemaan toteuttajaryhmän kilpailutus sekä rakennus- ja katusuunnittelu. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuosina 2016-2017. Ensimmäinen koevaunu saataisiin laaditun aikataulun mukaisesti liikenteeseen 2018-2019 ja raitiotien varsinainen liikennöinti alkaisi 2022-2023.

Raitiotiesuunnitelman taustalla on Tampereen väkiluvun voimakas kasvu vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 1991-2013 alueelle on tullut 46600 uutta asukasta. Raitiotiekäytävä sijoittuu paitsi tiheimpien asuinalueiden, myös merkittävimpien työpaikkakeskittymien läheisyyteen. Käytävän varrella sijaitsee lisäksi merkittäviä kaupunkisuunnittelukohteita, joiden ansiosta alueelle odotetaan 23000 uutta asukasta. Raitiotien rakentaminen tähtää osaltaan Hämeenkadun muuttamiseen kävely- ja joukkoliikennekaduksi.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankkeessa ei ole perusteita soveltaa YVA-lain mukaista arviointia. Lieventävinä tekijöinä olivat raitiotien sijoittuminen olemassa olevaan katuverkkoon ja se, ettei merkittäviä haitallisia vaikutuksia kohdistu yhdyskuntarakenteeseen. Rakentamisen aikaiset haitat kohdistuvat liikenteen sujuvuuteen, kevyeen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ja ne kohdistuvat hyvin suureen väestömäärään. Haitat ovat kuitenkin paikallisesti todennäköisesti lyhytaikaisia. Myöskään pohjavesiin kohdistuvia haittoja ei pidetty todennäköisinä.

Hankeen ympäristövaikutuksia arvioidaan sekä yleissuunnitelman että jatkosuunnittelun yhteydessä. Arvioitavat vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Yhteenvetona ympäristövaikutuksista todettiin, että suurimmat haitat aiheutuvat rakentamisesta. Rakentaminen kestää pitkään ja vaikutukset ovat laaja-alaiset, vaikkakin rakentaminen tulee tapahtumaan useammassa erässä. Paikalliset haitat ovat siten kestoltaan kokonaisuutta lyhyemmät. Sen sijaan raitiotie tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, mikä nähdään merkittävänä positiivisena ympäristövaikutuksena. Raitiotien odotetaan myös edistävän ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja.

Lyhennelmä: Anni-Mari Anttola, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

karoliinalaaksonenpontys

Liikenteen ja raideliikenteen arviointi raiteillaan?: Maankäyttö vaikuttaa liikenteeseen ja liikenne maankäyttöön – vaikutusarviointi maakuntakaavoituksessa Pirkanmaalla

Pirkanmaan maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys kertoi Pirkanmaan 2. kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinnasta ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta vaikutusten arvioinnista maakuntakaavatyössä. Kyseessä on ensimmäinen käynnistetty uuden kokonaismaakuntakaavan laadintatyö Suomessa, ja se tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä vaihemaakuntakaavat. Tavoitteena on saada uusi maakuntakaava hyväksytyksi vuonna 2016.

Laadittavan maakuntakaavan erityistavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Kaavan päätavoitteet ovat: 1. vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, 2. kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta, sekä 3. tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Valmisteluvaiheessa on laadittu vaihtoehtoja, joista on pyydetty laajasti lausuntoja. Vaikutusten arvioinnissa keskeistä on valmisteluvaiheen vaihtoehtojen arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslailla on keskeinen rooli maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa, mutta rinnakkain tehdään tarpeen mukaan YVA-hankearviointia mm. väylä-, tuulivoima- ja kaivoshankkeiden osalta. YVA-menettelyn rooli on tuottaa tietoa, ja päätökset tehdään maakuntakaavatyössä.

Maakuntakaava on nivel valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kuntakaavoituksen välissä, joten vaikutusten arvioinnissa arvioidaan erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista kaavassa. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on jatkuva, koko ajan käynnissä oleva ja monella sektorilla toimiva vuorovaikutteinen prosessi, jonka tehtävänä on tuottaa mahdollisimman ajantasaisesti arviointitietoa sekä tukea valintojen tekoa.

Kuten muihinkin kaavaprosesseihin, myös maakuntakaavan laadintaan kuuluu oleellisena osana osallistumisprosessi. Välineinä on käytetty perinteisiä tapoja kuten asukastilaisuuksia. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavalle on luotu karttapohjainen, reaaliaikainen nettisivu, jonka kautta kaavatyötä voi seurata ja kommentoida. Erilaisiin hanke- ja ohjausryhmiin kuuluu liki 200 kuntaedustajaa.

Maakuntakaavoituksen pohjaksi on laadittu erilaisia taustaselvityksiä, jotka tuottavat tietoa vaikutusten arviointia varten. Erilaisten strategisten, yhdyskuntarakenteeseen liittyvien, selvitysten lisäksi on laadittu selvityksiä energiaa ja luonnonvaroja, liikennettä ja logistiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä sekä ympäristöhäiriöitä koskien.

Itse maakuntakaavaa varten on laadittu neljä aluevaihtoehtoa, jotka on nimetty avaruusteemoin ”Aurinko 1”, ”Aurinko 2”, ”Planeetat” ja ”Tähdet”. Annetut nimet pyrkivät kuvaamaan aluemallien rakenneperiaatteista: Aurinko-mallit ovat vahvasti tiivistäviä ja keskitettäviä, Planeetat on asemanseutuja ja ydinkaupunkeja painottava raideliikennemalli ja Tähdet on puolestaan monikeskusmalli. Vaihtoehdoista on laadittu erilaisia pelkistettyjä teemakattoja, mm. liikenneratkaisuja on havainnollistettu yksinkertaisella metrokartta-esitystavalla. Arvioinnin osaksi on myös tuotettu vaihtoehdoittain mitoituksellisia lukuja. Laakkonen-Pöntys kertoi pohdinnassa olleen, tarvitseeko maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointia tehdä tarkalla numerotasolla – toisaalta mitoitus on hyvin keskeinen osa vaihtoehtoja.

Vaikutusten arvioinnissa on painotettu liikenteeseen ja liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään, rakentamisen sijoittumiseen, palveluiden saavuttamiseen sekä asuinympäristön luonteeseen ja laatuun liittyviä näkökulmia. Lisäksi on haluttu erikseen arvioida vaihtoehtojen riskejä ja epävarmuustekijöitä. Maakuntakaava tähtää vuoteen 2040 ja riskit liittyvät pääosin investointikustannuskysymyksiin. Vaikutusten arviointia on tehty etupainotteisesti, vaihtoehtomallit ovat olleet julkisesti nähtävillä ja kunnissa lausuntokierroksilla. Seuraava vaihe on laatia varsinainen maakuntakaavaluonnos.

Lyhennelmä: Leena Holmila, maisema-arkkitehti yo, Aalto-yliopisto

mikamarttunen

Tuloksia IMPERIA-hankkeesta: Työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja kokemuksia sen soveltamisesta

Mika Marttunen (SYKE) esitteli viime YVA-päivillä jo tutuksi tulleen IMPERIA-hankkeen tämänhetkistä tilaa. Hyvien YVA-käytäntöjen kehittämishanke on edennyt toivotussa aikataulussa ja tämän vuoden asiantuntijapäivillä esiteltiin mm. ARVI-arviointityökalua.

IMPERIA:ssa on pureuduttu sekä itse YVA:n että YVA:ssa arvioitujen vaikutusten merkittävyyteen. Näin pyritään yhtenäistämään vallitsevia YVA-käytäntöjä ja -selostuksia. Vaikutuksen merkittävyys koostuu vaikutuskohteen arvosta ja muutoksen suuruudesta. Merkittävyyttä voidaan arvioida monella tavalla, esimerkiksi kirjallisella asiantuntija-arviolla, erilaisilla taulukoilla (yksi- ja kaksisuuntaiset) sekä laskentatyökalulla. Hankkeessa on luotu valmiita merkittävyyksien arviointikehikoita ja -taulukoita tulevien hankkeiden avuksi. Nämä yhtenäiset arviointikehikot parantavat järjestelmällisyyttä ja yhdenmukaisuutta sekä ovat havainnollisia. Hanke on edennyt hyvin, mutta vielä on joitakin avoimia kysymyksiä, kuten ”kriteerit ja termit” sekä ”asteikot ja luokkarajat”.

ARVI-työkalu on Excel-pohjainen laskentaohjelma, jonka tarkoituksena on tuoda kaikkea edellä mainittua hyvää YVA-selostuksiin. Laskentaohjelmalla on monia soveltamismahdollisuuksia YVAprosessissa. ARVI:a voidaan käyttää itse YVA:n tekemisen tarpeen arviointiin sekä YVA-ohjelmassa että – selostuksessa. Työkalua on kehitetty Ramboll Finland Oy:n toimintatapojen pohjalta ja testattu IMPERIA:n pilottihankkeissa. YVA-päivillä oli mahdollista kokeilla ARVI:n tämänhetkistä versiota SYKE:n esittelypisteellä ja sitä tarjottiin konsulteille kokeiltavaksi. Ensimmäinen julkinen versio työkalusta julkaistaan toukokuussa 2014.

Lyhennelmä: Anna-Kaisa Tupala ja Tommi Kukkonen, Otsoni ry, Jyväskylän yliopisto

jyrimustajoki

Tuloksia IMPERIA-hankkeesta: Työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja kokemuksia sen soveltamisesta

ARVI-työkalu tukee ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelua ja laatimista. Sillä kyetään havainnollistamaan vaikutusten merkittävyyttä ja kiteyttämään tietoa YVA-selostukseen. Jyri Mustajoki Suomen ympäristökeskuksesta kertoi kokemuksista ARVI-työkalun käytöstä Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on yksi IMPERIAn pilottihankkeista. Hankevastaavana on Metsähallitus ja YVA-konsulttina toimii Pöyry. YVA-selostus valmistui helmikuussa 2014.

IMPERIAssa on pohdittu erilaisia tapoja havainnollistaa välillisiä ja välittömiä vaikutuksia ja tultu siihen tulokseen, että yksinkertainen kaavio on paras tapa YVA-selostuksessa. ARVI-työkalun ideana on, että YVA-projektin eri asiantuntijat täyttävät arviointilomakkeen, joiden tiedot YVA-projektipäällikkö kokoaa ARVI-työkaluun. Työkalulla voidaan tuottaa yhteenvetotaulukoita YVA-selostukseen, joista nähdään osatekijät, joiden perusteella vaikutusten merkittävyys on arvioitu jokaisen vaikutustyypin kohdalla. Tarkemmat kuvaukset osatekijöistä kuvataan selostustekstissä.

Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeessa kokeiltiin myös sitä, että asiantuntijoiden lisäksi sidosryhmät täyttivät arviointilomakkeen, mutta se koettiin hankalaksi. On ajateltu, että sidosryhmät voisivat täyttämisen sijaan osallistua esimerkiksi kommentoimalla arviointilomakkeiden tietoja. Sidosryhmien osallistumistilaisuuteen ARVI-työkalun kanssa ei ehkä kannata mennä, mutta asiantuntevan yleisön kanssa työkalua voisi käyttää.

ARVI-työkalu ei välttämättä säästä aikaa, mutta sillä voidaan vaikuttaa arvioinnin laatuun, mikä tuo siihen lisäarvoa. ARVI-työkalun käytön opettelemiseen menee aikaa, mutta se tarvitsee onneksi opetella vain kerran. Työkalun testaajat ovat mm. toivoneet kevyempää versiota, johon ihan kaikkea tietoa ei tarvitsisi kerätä. ARVI-työkalun seuraava versio valmistuu toukokuussa 2014 ja 13.5.2014 järjestetään työseminaari, jossa työkaluun voi tutustua.

Lyhennelmä: Sini Helimäki, ympäristötieteiden opiskelija, Jyväskylän yliopisto

katrihamalainen

Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset YVAt: Hannukaisen kaivoksen YVA

Kansainvälinen Northland Resources toteuttaa kahta pohjoismaista kaivoshanketta. Ruotsin Kaunisvaarassa kaivostoiminta on alkanut kahdessa kohteessa vuonna 2012. Suomen Hannukaisissa suunnitellaan kaivostoimintaa kahdessa avolouhoksessa seuraavan 17 vuoden aikana.

Vanhempi ympäristöinsinööri Katri Hämälainen esitteli Northland Mines Oy:n Hannukaisen rautaa, kuparia ja kultaa rikastavan kaivoshankkeen YVA-prosessia, jonka lopputuloksena syntyneellä selostuksella on kunnia olla pisin Suomessa tehty YVA-selostus liitteineen hulppealla 690 sivullaan.

Selostuksen mittavuutta selittää se, että sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta Hannukaisen YVA-prosessin ei tule täyttää ainoastaan suomalaisen lainsäädännön vaatimuksia, vaan sen on otettava huomioon myös kansainvälisten järjestöjen, kaivos- ja metallialan sekä rahoittajatahojen kriteerit. Lisäksi Hannukaisen YVA-menettely noudattaa Northlandin kansainvälisten standardien (ISO14001 ja OHSAS 18001) mukaan rakennettua kestävän kehityksen politiikkaa.

Kansainväliset standardit vaikuttivat YVA-menettelyyn lisäten sen vaatimustasoa. Hankkeen vaikutuksista ei riitä asiantuntija-arvio vaan arviointiin oli kehitettävä kansainvälisesti vertailukelpoinen metodologia. Metodologia ja sen avulla kerätyn tiedon arvionti arvioitiin vielä ulkopuolisen konsultin taholta kriteerit täyttäviksi.

Hannukaisen YVA tehtiin samanaikaisesti kaivostoiminnan kannattavuuslaskelmien kanssa. Menettelyssä oli alkujaan viisi arvioitavaa vaihtoehtoa, joista kaksi hylättiin toteuttamiskelvottomina jo ohjelmavaiheessa. Arviointiin sisällytettiin kolme alunperin suunniteltua vaihtoehtoa sekä prosessin edetessä teknisen suunnittelun kautta syntynyt neljäs vaihtoehto. Vaihtoehtojen väliset erot liittyivät kaivoksen rikastamon ja rikastushiekka-altaan sijaintiin, sivukivialueiden ja murskaamon sijaintiin sekä ylijäämävesien laskupaikkaan. Arvioinnissa kiinnitettiin erityishuomiota jätevesien laskujokien veden laatuun sekä hankkeen vaikutuksiin alueen poronhoitoon.

YVA:a varten kehitetyssä metodologiassa asetettiin kriteerit vaikutusten suuruuden ja seurausten, niiden merkityksen, vastaanottajien herkkyyden sekä vaikutusten todennäköisyyden ja niihin liittyvien riskien arviointiin. Keskeiset arvioinnin menetelmät olivat purkuvesistöjen laatua tarkkaileva hydrologisten vaikutusten arviointi HIA sekä alueen asukkaisiin ja elinkeinoihin pureutuva sosiaalisten vaikutusten arviointi.

HIA:ssa suunniteltujen purkuvesistöjen perustilatiedot saatiin viiden vuoden ajalta viisi kertaa vuodessa otettujen näytteiden avulla. Veden määrään ja laatuun kohdistuvia vaikutuksia mallinnettiin hankkeen toimintaan liittyvien tietojen, kuten valuma-alueen pienentymisen, rikastushiekka-alueella tapahtuvan suotautumisen sekä juoksutustietojen perusteella. Jokikohtaisen veden laatutavoitteiden asettamiseen käytettiin Australian ja Uuden-Seelannin ympäristöviranomaisten käyttämää menetelmää (ANZECC), koska Hämälaisen mukaan parempaa käyttökelpoista menetelmää ei ollut saatavilla.

Hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi muodosti oman, 150-sivuisen, raporttinsa. Sosiaaliset riskit on kansainvälisesti todettu kaivoshankkeiden suurimmiksi riskeiksi, joten arvioinnissa haettiin tässäkin kansainväliset standardit täyttäviä kriteereitä. Paikalliset asukkaat, poronhoito- ja matkailuelinkeino alueella sekä mökkiläiset muodostavat haasteen kaivostoiminnalle. Hämälainen totesi, että mikä tahansa vaihtoehto on aina kompromissi, kaikkia tyydyttävää vaihtoehtoa ei olekaan.

Kaivoksen tarjoamat 360 uutta työpaikkaa toisessa ja haitalliset vaikutukset matkailuun ja poronhoitoon toisessa vaakakupissa on yhtälö, jossa kompromissi on ainoa vaihtoehto. Helsingin Sanomien (23.3.2014) mukaan Ylläksellä on kerätty 5000 ihmisen nettiadressi hankkeen kaatamiseksi ja Metlan tutkimuksen mukaan 70 prosenttia matkailijoista katsoi kaivoksen heikentävän Ylläksen imagoa. Vaikka YVA:a varten tehdyssä mallinnuksessa sekä Ruotsin puolen kaivoksissa kerättyjen pölytietojen perusteella pölyn kulkeutumisen katsottiin jäävän kilometrin sisään, hankkeen vastustajien mielestä tuuliolosuhteita pölyn leviämisestä ei ole otettu riittävästi huomioon.

Lopuksi Hämälainen esitteli metodologiasta saatua palautetta, josta hän ei ollut ihan samaa mieltä. Metodologian puolesta puhuu se, että Ramboll on ottanut sen käyttöönsä muissakin YVA-menettelyissään.

Lyhennelmä: Anna Tarvainen, kestävän kehityksen koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu

laurieravuori

Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset YVAt: Finngulf LNG, Balticconnector YVAn kansainväliset ulottuvuudet

YVA-asiantuntija Lauri Erävuori Gasum Oy:stä lopetti YVA-päivän esitelmien osalta puhumalla YVA:n kansainvälisestä ulottuvuudesta Finngulf LNG hankkeeseen liittyvässä Balticconnector hankkeessa. Erävuoren esitelmä oli täynnä hauskoja dioja, jotka erinomaisesti vangitsivat yleisön huomion.

Erävuori kävi esityksen alussa läpi mitä kolme erilaista termiä (YVA, Espoon sopimus ja Dunbarin luku) tarkoittavat kolmelle eri osapuolelle – tekniikan tohtori, teini ja konsulttiryhmä. Hän sai yleisön nauramaan ja varmisti sen, että kaikki kuuntelevat häntä.

Finngulf LNG on osa eurooppalaista trendiä. Olemassa olevia terminaaleja on juuri nyt 20 ja suunnitteluvaiheessa on niitä vielä 32. Balticconnector-kaasuputken yhdistäminen laajamittaiseen LNGterminaaliin luo yhtenäisen maakaasuverkon Baltian maihin ja Suomeen. Verkostojen yhdistäminen parantaisi merkittävästi kaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja myös edistäisi kaasun jakelun luotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Hankkeelle on myönnetty EU:n rahoitustukea.

Kahden valtion alueelle sijoittuva Balticconnector-hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia sekä Suomessa että Virossa. Koska Balticconnector-hankkeella on kansainvälinen ulottuvuus, hankkeessa noudatetaan kahta kansainvälistä päämenettelyä – Espoon sopimus ja Suomen ja Viron välinen sopimus. Hankkeen kannalta on Suomessa tutkittu kahta reittivaihtoehtoa. Reittivaihtoehto 1 ohittaa Stora Fagerön saaren pohjois- ja itäpuolelta ja risteää laivaväylän Stora Fagerön kaakkoispuolella. Reittivaihtoehto 2 risteää laivaväylän kanssa Stora Fagerön länsipuolella lähempänä Inkoon satamaa ja kulkee Stora Fagerön ja Älgsjön välistä kohti etelää. Reitit kohtaavat ennen Hästenin majakkasaaren länsipuolista ohitusta. Täältä reitti kulkee saariston syvempiin osiin kohti Viroa ohittaen Enoksgrundin matalikon itäpuolelta.

Virossa on kaksi mahdollista vaihtoehtoista rantautumiskohtaa Pakrin niemimaalla: Kersalu ja Pakrineeme. Vaihtoehdon 1 (Kersalu) rantautumiskohta sijaitsee matalassa Laheperen lahdessa ja kaasuputki nousee maihin hyvin lähellä Paldiskin ja Keilan kuntien rajaa. Vaihtoehdon 2 rantautumiskohta sijaitsee Pakrin niemimaan koillisrannalla Paldiskin kunnan alueella.

Balticconnectorin YVA-arvioinnissa sovelletaan kansainvälistä menettelyä sekä Suomen ja Viron keskinäistä sopimusta. Kansalliset YVA-menettelyt eivät ole kuitenkaan samanlaiset. Suurin ero Viron ja Suomen YVA-prosesseissa on se, että Virossa on koko toiminta sidottu lupahakemukseen. Koska meriputki rakennetaan merenpohjaan, mikä on valtion omistamaa aluetta, lainsäädännön mukaan tarvitaan Virossa lupa merenpohjan käyttöön. Ympäristöluvan hakumenettely keskeytetään siihen asti, kun YVA-selostus on hyväksytty. Kun se on hyväksytty, myöntää Viron valtioneuvosto kunnollisen luvan merenpohjan käyttöön.

Kun otetaan huomioon Balticconnector-hankkeen luonne (kaasuputki kahden maan välillä), edustavat molemmat maat sekä aiheuttajaosapuolta että kohdeosapuolta. Tämä tarkoittaa sitä, että molempien maiden tulee tiedottaa muita maita YVA-menettelystä, joka suoritetaan kansallisten vaatimusten mukaisesti. Arviointiohjelma ja arviointiselostus julkaistaan siitä syystä suomen, viron, ruotsin ja englannin kielillä. Tiivistelmät käännetään myös venäjäksi, latviaksi ja liettuaksi.

Suomi ja Viro ovat myös perustaneet yhteisen valtioiden rajat ylittävän ympäristövaikutusten arviointikomission. Komissiossa on 12 jäsentä, jotka on koottu Suomen ja Viron ympäristöalan virkamiehistä. YVA-komissiolla on ohjaava rooli ja sen tarkoitus on helpottaa YVA-menettelyn prosesseja. Työryhmä, jossa on 12 jäsentä (6 per ryhmä), perustettiin vuonna 1991.

Tämä hanke on ensimmäinen laatuaan Virossa. Koska Viro on suhteellisen nuori maa, se lähestyy tätä hanketta huolellisesti ja varovaisesti. YVA-prosessi on Virossa hieman tiukempi kuin Suomessa, ja tämä vaikuttaa myös siihen, että menee jonkin verran enemmän aikaa ennen kuin YVA-menettely on valmis.

Lyhennelmä: Triin Kaal, University of Glasgow

 

opiskelijat Tuomo Launonen, Riia Vaakanainen, Stiina Seitavuo, Pauli Kärkkäinen, Tanja Männistö, Sohvi Mäkilä, Anni-Mari Anttola, Leena Holmila, Anna-Kaisa Tupala, Tommi Kukkonen, Sini Helimäki, Anna Tarvainen ja Triin Kaal sekä Erkki Ikäheimo, Impaktin päätoimittaja | | | , ,